Inarijärven pohjasiika 1980 - 2000

Julkaisussa virheellinen ISBN-tunnus: 651-776-339-

Sammandrag: Fiske, fiskbestånd och utsättningarnas resultat i de obyggda övre loppet av Kemi-älven i Savukoski under åren 1979-1985. English summary: Fishing, fish stocks and the effects of release in the unbuilt upper courses of the Kemijoki river in Savukoski during the years 1979-1985

Julkaisu sisältää myös seuraavan artikkelin: Sakari Kännö & Pertti Anttinen: Kemijoen vesistön suurimpien jokien kalataloudellinen tila 1980-luvun alkupuolella. Sammandrag: Fiskeritillståndet i de största älvarna i Kemijoki-systemet i början av 1980-talet English summary: The state of fish stocks in the biggest rivers of the water course of the Kemijoki River in the beginning of the 1980´

Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2017

Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2017 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 165 tonnia (1,5 kg/ha) vuonna 2017. Kotitarvekalastajien saalis oli 43 % ja kaupallisten kalastajien osuus 36 % kokonaissaaliista. Siikasaalis kasvoi 95 tonniiin, joka on lähes 60 % kokonaissaaliista. Punalihaisten petokalojen saalis oli 20 tonnia, josta taimensaalis oli vajaa 15 tonnia, nieriäsaalis 3,5 tonnia ja harmaanieriäsaalis enää 1,6 tonnia. Muikkusaalis, noin 12 tonnia, oli samalla tasolla jo neljättä vuotta peräkkäin. Verkkokalastuksella saatiin 78 % kokonaissaaliista. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli 86 % ja taimensaaliista 62 %. Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla useita hyviä muikkuvuosiluokkia, joiden ansiosta petokaloille on tähän asti riittänyt ra-vintoa. Muikkuvuosiluokka 2017 oli kohtalainen. Taimennäytteistä noin puolella oli suolistossaan lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita kohtalaisesti tai runsaasti vuonna 2017. Harmaanieriä- ja järvilohinäytteissä oli huomattavasti vähemmän loisia kuin rauduissa ja taimenissa. Toisen heisimatolajin, haukimadon (Trianephorus crassus) esiintymistä siikanäytteissä alettiin tutkia vuonna 2017. Haukimatoa vaikutti olevan eniten tiheäsiivilähampaisissa riikasiioissa ja enenevässä määrin järven pohjoisimmissa osissa. Noin 300 siian tarkastus nahattomista siikafileistä osoitti, että myös pohjasiioissa haukimatoa esiintyy, ja sitä on myös järven keski- ja eteläosissakin. Kaikkiaan tarkastetuista siikafileistä kuitenkin vain 5 % oli reilusti loisittuja vuonna 2017. Vuosiluokan 2009 jälkeen istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa on laskenut alle 20 %:n tasolle vuosiluokissa 2014 ja 2015, mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Taimenella sitä vastoin istukkaiden osuus on ollut selvästi yli 50 %, nuorissa ikäryhmissä jopa 80 %. Nieriällä luontainen lisääntyminen on ollut luultua voimakkaampaa luonnontuotannon osuuden vaihdellessa 50 %:n molemmin puolin ja ollen jopa 80 %. Harmaanieriän saalis perustuu kokonaan istutuksiin. Pohjasiian kasvu parani kaikissa ikäryhmissä vuosina 2015-2017. Taimenen kasvu pysyi lähes edellisvuosien tasolla, heikentyen silti hieman vanhemmissa ikäryhmissä. Nieriän kasvu taas on heikentynyt vuosina 2016-2017.201

Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2016

Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2016 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 159 tonnia (1,4 kg/ha) vuonna 2016. Kotitarvekalastajien saalis oli 50 % ja kaupallisten kalastajien osuus 30 % kokonaissaaliista. Siikasaalis (noin 86 tonnia) kasvoi edellisvuodesta lähes 10 tonnilla. Siika on ylivoimaisesti tärkein saalislaji muodostaen yli puolet kokonaissaaliista. Punalihaisten petokalojen yhteissaalis oli noin 27 tonnia, josta taimensaalis oli 20 tonnia, nieriäsaalis 4 tonnia ja harmaanieriäsaalis 2 tonnia. Muikkusaalis oli noin 13 tonnia. Muikun saalis jäi edelleen puoleen vuosien 2010–2013 saalistasosta. Verkkokalastuksella saatiin 74 % kokonaissaaliista. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli 82 % ja taimensaaliista 59 %. Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla useita hyviä muikkuvuosiluokkia, joiden ansiosta petokaloille on tähän asti riittänyt ravintoa. Muikkuvuosiluokka 2016 jäi kuitenkin heikoksi talvinuottaseurannan perusteella. Vuosiluokasta 2017 saadaan suuntaa-antava arvio ensimmäisistä talvinuottanäytteistä vuodenvaihteessa 2017–2018. Taimennäytteistä noin puolella oli suolistossaan lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita kohtalaisesti tai runsaasti edelleen vuonna 2016. Taimenten ja nieriöiden eli rautujen loisongelma jatkui vähintään samantasoisena vuonna 2017. Harmaanieriät olivat huomattavasti vähemmän loisittuja kuin raudut ja taimenet. Toisen heisimatolajin, haukimadon (Trianephorus crassus) esiintymistä osasta siikanäytteitä alettiin seurata systemaattisesti vuonna 2017. Haukimato-ongelma näytti keskittyvän eniten tiheäsiivilähampaisiin riikasiikoihin ja enenevässä määrin järven pohjoisimpia osia kohti. Istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa laski aikaisemmalta 30–40 %:n tasolta 10–15 % tasolle vuosiluokissa 2012–2014, mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Taimenella sitä vastoin istukkaiden osuus on ollut selvästi yli 50 %, nuorissa ikäryhmissä jopa 80 %. Nieriällä luontainen lisääntyminen on ollut luultua voimakkaampaa luonnontuotannon osuuden vaihdellessa 50 %:n molemmin puolin ja ollen jopa 80 %. Harmaanieriän saalis perustuu kokonaan istutuksiin. Pohjasiian kasvun hidastuminen on pysähtynyt. Taimenen ja harmaanieriän kasvussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta nieriällä kasvu hidastui vuonna 2016.201