Snow surface albedo variation in the St. Elias mountains

Thesis (B.S.)--Massachusetts Institute of Technology, Dept. of Geology and Geophysics, 1964.MIT copy bound with: The bedrock geology of portions of the Winterville, Mooseleuk Lake, and Fish River Lake Quadrangles, Aroostook County, Maine / Jeffrey L. Friedberg and William M. Petersen. 1964.Includes bibliographical references (leaves 27-28).by David E. Saarela.B.S

The role of exchangeability in causal inference

The notion of exchangeability has been recognized in the causal inference literature in various guises, but only rarely in the original Bayesian meaning as a symmetry property between individual units in statistical inference. Since the latter is a standard ingredient in Bayesian inference, we argue that in Bayesian causal inference it is natural to link the causal model, including the notion of confounding and definition of causal contrasts of interest, to the concept of exchangeability. Here we relate the Bayesian notion of exchangeability to alternative conditions for unconfounded inferences, commonly stated using potential outcome variables, and define causal contrasts in the presence of exchangeability in terms of limits of posterior predictive expectations for further exchangeable units. We demonstrate that this reasoning also carries over to longitudinal settings where parametric inferences are susceptible to the so-called null paradox. We interpret the paradox in terms of an exchangeability assumption made on too coarse a scale

Low-Frequency and Rare-Coding Variation Contributes to Multiple Sclerosis Risk

Peer reviewe

Concentration Dependence of the Effective Mass of He-3 Atoms in He-3/He-4 Mixtures

Recent measurements by Yorozu et al. (S. Yorozu, H. Fukuyama, and H. Ishimoto, Phys. Rev. B 48, 9660 (1993)) as well as by Simons and Mueller (R. Simons and R. M. Mueller, Czhechoslowak Journal of Physics Suppl. 46, 201 (1976)) have determined the effective mass of He-3 atoms in a He-3/He-4 mixture with great accuracy. We here report theoretical calculations for the dependence of that effective mass on the He-3 concentration. Using correlated basis functions perturbation theory to infinite order to compute effective interactions in the appropriate channels, we obtain good agreement between theory and experiment.Comment: 4 pages, 1 figur

Quantum sticking, scattering and transmission of 4He atoms from superfluid 4He surfaces

We develop a microscopic theory of the scattering, transmission, and sticking of 4He atoms impinging on a superfluid 4He slab at near normal incidence, and inelastic neutron scattering from the slab. The theory includes coupling between different modes and allows for inelastic processes. We find a number of essential aspects that must be observed in a physically meaningful and reliable theory of atom transmission and scattering; all are connected with multiparticle scattering, particularly the possibility of energy loss. These processes are (a) the coupling to low-lying (surface) excitations (ripplons/third sound) which is manifested in a finite imaginary part of the self energy, and (b) the reduction of the strength of the excitation in the maxon/roton region

Single Particle and Fermi Liquid Properties of He-3/--He-4 Mixtures: A Microscopic Analysis

We calculate microscopically the properties of the dilute He-3 component in a He-3/--He-4 mixture. These depend on both, the dominant interaction between the impurity atom and the background, and the Fermi liquid contribution due to the interaction between the constituents of the He-3 component. We first calculate the dynamic structure function of a He-3 impurity atom moving in He-3. From that we obtain the excitation spectrum and the momentum dependent effective mass. The pole strength of this excitation mode is strongly reduced from the free particle value in agreement with experiments; part of the strength is distributed over high frequency excitations. Above k > 1.7$\AA$^{-1}$ the motion of the impurity is damped due to the decay into a roton and a low energy impurity mode. Next we determine the Fermi--Liquid interaction between He-4 atoms and calculate the pressure-- and concentration dependence of the effective mass, magnetic susceptibility, and the He-3--He-3 scattering phase shifts. The calculations are based on a dynamic theory that uses, as input, effective interactions provided by the Fermi hypernetted--chain theory. The relationship between both theories is discussed. Our theoretical effective masses agree well with recent measurements by Yorozu et al. (Phys. Rev. B 48, 9660 (1993)) as well as those by R. Simons and R. M. Mueller (Czekoslowak Journal of Physics Suppl. 46, 201 (1996)), but our analysis suggests a new extrapolation to the zero-concentration limit. With that effective mass we also find a good agreement with the measured Landau parameter F_0^a.Comment: 47 pages, 15 figure

Hole crystallization in semiconductors

When electrons in a solid are excited to a higher energy band they leave behind a vacancy (hole) in the original band which behaves like a positively charged particle. Here we predict that holes can spontaneously order into a regular lattice in semiconductors with sufficiently flat valence bands. The critical hole to electron effective mass ratio required for this phase transition is found to be of the order of 80.Comment: accepted for publication in J. Phys. A: Math. Ge

Näkökulmia musiikilliseen improvisaatioon alakoulussa

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmani on narratiivinen kirjallisuuskatsaus improvisaatioon koulumaailmassa. Luovan musiikillisen toiminnan muotoja ovat esimerkiksi säveltäminen ja improvisaatio. Keskityn tutkielmassani improvisaatioon. Käytössä olevat lähteet ovat luontevasti rajanneet työn koskemaan alakoululaisia. Tutkielman lähtökohtana on musiikillisen improvisaation mahdollisuudet ja haasteet musiikintunneilla. Etsin vastausta kysymykseen miksi pitäisi improvisoida sekä mitä lähtökohtia musiikinopettajan tulee huomioida improvisaation onnistumiseksi. Teoreettisena viitekehyksenä on luovuuden käsite. Käyn läpi luovuuden elementtejä, flow’n käsitettä, lyhyesti informaalia oppimista ja formaalia opetusta, sekä musiikin oppimisen prosessia. Musiikillisen improvisaation käsite avautuu vastakkainasettelun kautta. Improvisoitu musiikki tarvitsee parikseen sävelletyn musiikin käsitteen. Käsittelen lyhyesti improvisaation osuutta länsimaisessa taidemusiikissa sekä jazz-musiikissa. Lopuksi vielä katsaus artikkeleihin, joissa improvisaatio näyttäytyy koulukontekstissa. Mitä hyvää ja toisaalta mitä haasteita kouluissa on kohdattu? Pohdinta on yhteenveto oivalluksista, joita kirjallisuuteen tutustuminen on saanut aikaan. Harjoittelu, turvallinen ympäristö ja luovuuden edellytysten huomioiminen opetustyössä ovat musiikillisen improvisaation menestyksekkään harjoittamisen kulmakiviä

Luonto oppimisympäristönä: luonto-opetuksen järjestäminen alakoulussa

Tiivistelmä. Oppiminen voi tapahtua monissa eri paikoissa ja oppimisympäristöjen moninaisuudesta puhutaan yleisesti paljon. Siksi olisikin oleellista tutkia, mikä saa opettajat jäämään luokkaan, kun luonnonympäristöt tarjoavat itsessään aktiivisia oppimisympäristöjä opetukseen. Tämän vuoksi opettajan rooli luonto-opetuksessa on tulevaisuuden tärkeä tutkimuskohde. Valtaosa aiemmasta tutkimuksesta sijoittuu varhaiskasvatuksessa toteutettavaan luonto-opetukseen sekä pienten lasten luontosuhteen kehittämiseen, mutta tässä tutkielmassa pyrimme tuottamaan katsauksen siitä, mistä ulottuvuuksista alakoulun luonto-opetus koostuu ja miten sitä voidaan järjestää. Luonto itsessään ja oppiminen omien havaintojen ja konkreettisen tekemisen kautta on myös tärkeä osa omaa elämäämme, mikä vaikutti aiheen valintaan ja tutkimuskysymysten muotoutumiseen. Luonto-opetus on menetelmä, jota haluaisimme oppia paremmin ja harjoittaa omassa ammatissa. Koimme oleelliseksi rajata tutkimuksen fokuksen luonnossa tapahtuvaan opetukseen ja sen järjestämiseen emmekä näin keskity rakennettuihin ympäristöihin, vaikka ne ovatkin oppimisympäristöinä tärkeitä. Emme myöskään keskity tutkimuksessamme Suomen alakoulujen sijainnillisiin eroihin, vaikka ne saattavatkin osaltaan vaikuttaa luonto-opetuksen järjestämisen helppouteen. Tutkielmamme teoreettinen viitekehys nojaa Palmerin (1998) puumalliin, sillä se korostaa ympäristökasvatuksen kokonaisvaltaista ymmärrystä ja siihen liittyviä taitoja. Sisällytimme luonto-opetuksen näkökulmaksi myös tutkivan oppimisen. Luonnonympäristöt sisältävät monenlaisia mahdollisuuksia havainnointiin, tutkimiseen sekä pitkiin opetuskokonaisuuksiin ja tutkivan oppimisen menetelmälle tällainen ympäristö on tuottoisa. Alakoulun luonto-opetuksesta on vielä suhteellisen vähän aikaisempaa tutkimusta verrattuna siihen, kuinka paljon siitä on mainintoja esimerkiksi uusimmassa Opetussuunnitelmassa. Etenkin Suomessa luonto-opetuksen kohdalla on selkeä tutkimuksellinen aukko. Tätä aihetta tutkimalla, voidaan parhaimmillaan vaikuttaa opettajien asenteisiin ja valmiuksiin järjestää opetusta luonnonympäristössä