Embracing Familismo within the Latinx Population at Community Colleges

Research indicates Latinx students are disproportionality attending community colleges, yet graduation and transfer rates for Latinx students attending this institution type are dismal. Literature indicates that Latinx students\u27 sense of belonging in the higher education setting can be cultivated by feeling connected to peers and family, feeling connected to their culture, and minimizing the number of academic and cultural stress factors. Latinx students arrive on campus equipped with strengths and experiences that have given them the ability to persist and survive in the face of oppression and racial hostility. Community college orientations and programming can be designed to celebrate and empower Latinx students and the knowledge and experiences these students possess. Using a framework that values Latinx cultural capital, this project embraces Latinx values to develop an orientation and holistic programming to support Latinx students toward degree persistence and foster a sense of belonging. This program will encourage and develop feelings of connectedness through the Latinx cultural value of familismo and will heavily support the inclusion of family within the community college setting. The proposed project will consist of a Latinx-specific family orientation, a Latinx mentorship program, and familismo-grounded programming that will extend throughout the academic year. The program will contain resources that support Latinx students’ academic, cultural, and emotional well-being

Insect Visitation to Wildflowers in the Endangered Garry Oak, Quercus garryana, Ecosystem of British Columbia

The Garry Oak Ecosystem (GOE) is a fragmented and endangered ecosystem in Canada, and is currently the focus of conservation and restoration efforts in British Columbia. However, little is known about the basic biology of GOE forbs, or their relationships with pollinating insects. We monitored wildflowers and their insect visitors in 25 quadrats within a 25 × 25 metre plot, located in a fragment of the GOE near Duncan, British Columbia, for six weeks (the majority of the flowering period). Overall, 21 native and non-native forb species flowered in our quadrats during the survey, and we observed an additional six forb species flowering outside of our quadrats. Eight forbs were visited within quadrats by a total of 13 insect taxa, identified to morphospecies. Visits by eight additional morphospecies were observed outside of the quadrats. In general, visitation was low; however, most insect morphospecies were observed visiting more than one plant species, and most plant species were visited by more than one insect morphospecies, suggesting that pollination may be generalised in this community. A Chi-squared analysis indicated that insect visitation was not proportional to the relative abundance of forbs, with higher than expected visitation to Common camas (Camassia quamash), and no observed visits to 11 species, most with very small (putatively unattractive) flowers. The most frequent insect visitor was the introduced Honeybee, Apis mellifera, followed by native mason bees (Osmia spp.) and mining bees (Andrena spp.). Our observations provide baseline data for future, detailed studies that should investigate the importance of plant-pollinator mutualisms for sustainability of populations and communities in this rare ecosystem

The Role Body-Esteem Plays in Impairment Associated with Hair-Pulling and Skin Picking in Adolescents

Trichotillomania (hair pulling disorder, HPD) and pathological skin picking (PSP) are associated with significant rates of psychosocial impairment and distress. Little research has addressed the physical consequences and associated impairment in youth (e.g., poor body-esteem). The present study explores the relationship between body-esteem, skin picking (SP), and pulling-related impairment in a sample of adolescents with primary HPD. Ninety four adolescents who pull their hair, 40 of whom also pick their skin, were recruited via internet-sampling as part of the Child and Adolescent Trichotillomania Impact Study (CA-TIP). All youth and a parent completed anonymous questionnaires online assessing psychiatric symptoms, repetitive behaviors, and psychosocial impairment, among other variables. Appearance-based body-esteem was not found to be predictive of more severe psychosocial impairment in these youth. However, SP, in combination with HPD, contributed to worse appearance-based body-esteem above and beyond symptoms of HPD alone. The current study suggests that psychosocial functioning in youth with HPD is less impacted by body-esteem or pulling than other factors (e.g., depression and anxiety), and that SP contributes to lowered body-esteem. These findings suggest the importance of addressing body-esteem in case conceptualization for youth with both HPD and SP. Further research is required to confirm these suggestions

Kotitalouksien muovijätteen keräys- ja koostumustutkimus Kiertokaaren toimialueella

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää kotitalouksien muovijätteiden laatukoostumus keskittymällä erityisesti muoviesineisiin eikä pakkausmuoviin. Kotitalouksien muovijätteiden keräyskokeilu ja lajittelututkimus tehtiin marraskuussa 2020 Kiertokaari Oy:n toimialueella, Ruskon jätekeskuksessa, Oulussa. Jätekeskuksen ilmaistuontipisteellä järjestettiin viiden arkipäivän mittainen muovinkeräyskokeilu 9.–13.11.2020, jolloin vastaanotettiin maksutta muovijätettä kotitalouksista. Keräys tapahtui jätekeskuksen aukiolon puitteissa. Kotitalouksien tuomasta muovista otettiin 2,6 tonnin näyte-erä, joka lajiteltiin muovilaaduittain mekaanisesti käsin. Lopuksi suurin osa kerätystä muovista ajettiin lisäajona Oulun Energian jätteiden lajittelulaitoksen läpi tammikuussa, mikä osoitti koneellisen muovilaatujen tunnistuksen ja lajittelun mahdollisuuksia sekä haasteita. Tutkimuksessa tutkittiin, mitä muovilaatuja kotitalouksien muovijätteet sisältävät ja mahdollisuuksia näiden hyödyntämiseen sekä niiden kelpoisuutta uusiokäyttöön. Tällä tutkimuksella pyritään selvittämään, olisiko muovi materiaalina ratkaisu kierrätysasteen nostamiseen. Tutkimuksen pohjalta haetaan ratkaisuja muovinkeräyksen toteuttamiselle tulevaisuudessa. Tutkimus osoittaa, ettei ole kannattavaa järjestää täsmälleen kokeilun kaltaista keräystä jatkossa jatkuvana. Muovinkeräykselle on siltikin tarvetta, sillä muovi on materiaalina kierrätettävissä helposti. Mahdollisiksi ratkaisuiksi keräyksen toteuttamiselle voisi olla kesäisin järjestettävät kampanjapäivät tai jatkuva keräys tarkemmalla seulalla.Households’ plastic waste collection and composition : study of Kiertokaari’s domain. Abstract. The aim of this study is to find out households plastic wastes plastic type composition, focusing especially to different plastic objects instead of plastic packaging. Households’ plastic waste collection experiment and sorting study was conducted during November 2020 in Kiertokaari’s domain, in Rusko waste treatment centre, located in Oulu. On the waste treatment centre’s free of charge-collection point, the Plastic Collection Experiment was organized during the weekdays between 9.–13.11.2020. During this time, plastic waste from households could be brought to the centre for free. The collection took place within the centre’s opening hours. Out of all the plastic brought in by the households, a 2,6 ton (kg) sample-batch was taken and then sorted mechanically by hand. Lastly most of the collected plastic was driven through Oulu Energia’s waste sorting plant as additional drive in January. This pointed out machine based plastic type recognition and sorting’s possibilities as well as challenges. The focus of this study is to find out what plastic types households’ plastic waste contains and to look into the possibilities of utilizing them as well as the waste’s eligibility to be reused. This study aims to find out if plastic as a material could be the solution to raising the level of recycling. On the basis of this study solutions are looked for on how to organize plastic recycling in the future. As a result of this study, it was noted that it is not worthwhile to organize a collection precisely as the one in the study as an ongoing collection. However, there is still need for plastic waste collection as plastic is an easily recyclable material. Possible solutions for carrying out the collection could be campaign days organized during the summer or an ongoing collection with a more precise screening

”Miten minä voin yhdistää kaksi tällaista erilaista maailmaa?”:tutkimus veganismin ja saamelaisen kulttuurin yhdistämisestä kolmen saamelaisnuoren haastattelun perusteella

Tiivistelmä. Opinnäytteessäni tutkin nuoria pohjoissaamelaisia, jotka määrittelevät noudattavansa joko vegaanista tai sámevegaanista ruokavaliota. Sámevegaani syö vegaanisen ruokavalion ulkopuolelta myös poronlihaa, itsepyydettyä kalaa ja riistaa. Opinnäytteeni tavoite on tuottaa tietoa uudesta ilmiöstä, sillä saamelaisten vegaaniutta ei ole aikaisemmin tutkittu. Vegaanius, sámevegaanius ja saamelaisuus voidaan määritellä sosiaalisiksi identiteeteiksi, joita ihmisellä voi olla useita. Sosiaalisen identiteetin käsitteen lisäksi peilaan työssäni yleisiin vegaanitutkimusten tuloksiin, joiden mukaan ihminen alkaa vegaaniksi tavallisesti joko terveydellisistä, eettisistä tai ympäristöön liittyvistä syistä. Tutkimuksessani pyrin selvittämään, millaisia kokemuksia saamelaisnuorilla on vegaanisen ja samelaisen identiteetin yhdistämisestä ja aiheuttaako se ristiriitoja. Tutkimuskysymyksiäni olivat 1) Millaisin syin saamelaisnuoret ovat alkaneet vegaaneiksi tai sámevegaaneiksi? 2) Millä tavoin sámevegaaniutta perustellaan? ja 3) Aiheuttaako kulttuuri- ja ruokavalioidentiteetin kohtaaminen ristiriitoja sosiaalisen identiteetin osalta, ja jos aiheuttaa, millaisia ne ovat?. Tutkimuksen materiaalina on haastatteluaineisto, eli kolmen haastattelamani saamelaisnuorten haastattelut vuosilta 2018–2019. Lähestyin materiaalia sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseni osoitti haastateltavieni ryhtyneen noudattamaan vegaanista ruokavaliota samoista syistä kuin aikaisemmissa vegaanitutkimuksissakin on osoitettu, eli terveydellisistä, eettisistä ja ympäristöön liittyvistä syistä. Sámevegaaniuden perusteluissa on myös samoja piirteitä samoista syistä, minkä lisäksi perusteluissa on selkeä yhteys saamelaiseen kulttuuriin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että saamelaisen ja vegaanisen identiteetin yhdistäminen saattaa aiheuttaa ristiriidan tunnetta, jotka perustuvat henkilökohtaisten arvojen ja kultturiin väliseen ristiriidan kokemukseen. Sámevegaanit eivät kuvanneet vastaavia ristiriidan tunteita, mistä huolimatta tulkitsin sámevegaaniuden voivan olla seuraus sisäisestä ristiriidasta. Vegaanisen ja saamelaisen identiteetin yhdistäminen ei siis kaikissa tapauksissa ole ongelmatonta ja sitä käsitellään eri keinoin

Dynaaminen saamelaiskulttuuri ja saamelaisten oikeudet:saamelaisuuden kehykset saamelaisnaisista kertovissa lehtiartikkeleissa Helsingin Sanomissa vuosina 2016–2019

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan saamelaisuuden kehystämistä saamelaisnaisista kertovissa mediateksteissä Helsingin Sanomissa ajanjaksolla 2016–2019. Lisäksi työssä tarkastellaan saamelaisten historiallisen representaation kehittymistä ja 2010-luvun mediarepresentaatioita saamelaisista. Aineistoon kuuluu 11 Helsingin Sanomien sähköisestä arkistosta haettua artikkelia. Työn taustalla on saamelaisten kasvanut näkyvyys 2010-luvulla suomalaisessa mediassa sekä vuosikymmenen loppupuolella syntynyt stereotypia ”suuttuvista saamelaisista”. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta ja metodi on kehysanalyysi, jota on käytetty erityisesti marginaalisten ryhmien mediarepresentaatioiden tutkimukseen. Kehysanalyysillä voidaan tehdä näkyväksi erilaisia journalismin keinoja, joilla samaa aihetta voidaan mediassa esittää monilla eri tavoilla. Valitut kehykset eivät heijasta todellisuutta sellaisenaan, vaan niillä tuotetaan ja rakennetaan sitä. Kehyksillä voidaan täten ohjata lukijan mediateksteistä tekemiä tulkintoja. Historiallisesti pääsääntöisesti ulkopuoliset ovat määritelleet ja kuvanneet saamelaisuutta. Saamelaiset on toistuvasti esitetty alkukantaisena, autenttisena, luonnonläheisenä ja myös viinaanmenevänä kansana. Saamelaiset itse ovat ruvenneet 2010-luvulla uudelleenkehystämään saamelaisista tehtyjä representaatioita. Esimerkkinä siitä on kahden naisen tuottama ja käsikirjoittama viihdeohjelma Märät Säpikkäät, joka kyseenalaisti historiallisia saamelaiskuvia huumorin keinoin. Kun 2010-luvun loppupuolella saamelaiset alkoivat julkisesti puolustamaan oikeuttaan määritellä kulttuuriperintönsä käyttöä, syntyi suomalaisessa mediassa uusi stereotypia saamelaisista herkästi loukkaantuvana ja suuttuvana ryhmänä. Aineiston pohjalta on löydettävissä kaksi pääkehystä, joiden avulla saamelaisia kuvataan Helsingin Sanomissa 2010-luvulla. Nämä kehykset ovat dynaamisen saamelaiskulttuurin kehys ja saamelaisten oikeuskehys. Dynaamisen saamelaiskulttuurin kehyksessä saamelaiskulttuuri esitetään modernina ja muuttuvana kulttuurina sekä osana suomalaista nyky-yhteiskuntaa. Saamelaiskulttuurin muutokset saavat myönteisiä merkityksiä, toisin kuin historiallisissa saamelaisrepresentaatioissa. Saamelaisten oikeuskehyksen keskiössä on saamelaisten alkuperäiskansa-asema, jonka heikosta toteutumisesta keskustellaan mediateksteissä. Oikeuskeskustelussa kuuluvat lähinnä saamelaisten äänet, mikä saa oikeudet näyttämään mielipidekysymyksenä. Aineiston koosta johtuen tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää. Ne kuitenkin mukailevat aiempia tutkimusten havaintoja siitä, että mediassa kirjoitetaan myönteisesti saamen kielistä ja taiteista, kun taas saamelaisten oikeudet nähdään ongelmallisina kysymyksinä

Field Performance of a Rapid Test to Detect Progressive, Regressive, and Abortive Feline Leukemia Virus Infections in Domestic Cats in Australia and Germany

Different feline leukemia virus (FeLV) infection outcomes are possible in cats following natural exposure, such as progressive infections (persistent viremia), regressive infections (transient or no viremia followed by proviral persistence) and abortive infections (presence of only antibodies). Laboratory-based testing is currently required for categorization of infection outcomes in cats. The aim of this study was to evaluate the field performance of a novel, rapid, combination point-of-care (PoC) test kit commercially available in Europe (v-RetroFel®Ag/Ab; 2020–2021 version) to determine different FeLV infection outcomes by concurrent detection of FeLV antigen (p27) and antibodies against FeLV transmembrane envelope protein (p15E). A secondary aim was to evaluate the performance of the same test kit (v-RetroFel®FIV) to determine positive/negative feline immunodeficiency virus (FIV) infection status by the detection of antibodies to FIV capsid protein (p24) and transmembrane glycoprotein (gp40). Two cohorts of domestic cats were recruited and tested with v-RetroFel® using plasma or serum, including cats in Australia (n = 200) and cats in Germany (n = 170). Results from p27 antigen PoC testing, proviral DNA PCR, and neutralizing antibody testing or testing for antibodies against non-glycosylated surface unit envelope protein (p45) were used to assign cats to groups according to different FeLV infection outcomes. Testing with a laboratory-based FeLV p15E antibody ELISA was also performed for comparison. In the first cohort, v-RetroFel®Ag/Ab correctly identified 89% (109/122) FeLV-unexposed cats and 91% (21/23) progressive infections, but no regressive (0/23) or abortive (0/32) infections. In the second cohort, v-RetroFel®Ag/Ab correctly identified 94% (148/158) FeLV-unexposed cats and 100% (4/4) progressive infections, but no regressive (0/2) and only 17% (1/6) abortive infections. There was test agreement between v-RetroFel®Ab and the p15E laboratory ELISA in 58.9% of samples. As a secondary outcome of this study, the sensitivity and specificity of v-RetroFel®FIV testing in cohort 1 were 94.7% (18/19) and 98.3% (178/181), and in cohort 2, 30.0% (3/10) and 100.0% (160/160), respectively. Prior history of FIV vaccination did not produce any false-positive FIV results. In conclusion, v-RetroFel®Ag/Ab (2020–2021 version) was unable to accurately determine different FeLV infection outcomes in the field. Improvements of the test prior to application to field samples are required

Essential oil of the leaves of Eugenia sulcata preserve myocardial contractility and does not present immunotoxicity

The essential oil of the leaves of Eugenia sulcata, in the Myrtaceae family, has a demonstrated antihypertensive effect, but its effects on heart muscle and its toxicity have not yet been elucidated. Little chemical or biological data are available for E. sulcata, whether emphasizing the beneficial effects or the pharmacological security of this species. This study aims to evaluate myocardial contractility and to analyze angiotensin converting enzyme (ACE) and myosin ATPase activities associated with use of this essential oil. In addition, we evaluated the immunotoxicity of E. sulcata essential oil. Wistar Kyoto (WKY) and spontaneously hypertensive rats (SHR) were treated daily for 30 days (10 mg/kg of oil) to evaluate the isometric force of the papillary muscle, ACE measured by fluorimetry, and myosin ATPase activities by inorganic phosphate. Lymphocyte cultures were used to evaluate cytotoxicity, DNA damage, and mutagenicity of the essential oil. The results demonstrate that the treatment did not change the cardiac contraction force and did not alter the functioning of the sarcoplasmic reticulum, extrusion of the membrane calcium, or modify the membrane calcium channels or β-adrenergic receptor activity. Tetanic contractions were potentiated in the SHR animals. Myosin ATPase activity was also increased in the SHR animals. Cardiac ACE activity was reduced in both animal strains, and the serum ACE was reduced only in the SHR animals. The essential oil did not cause cytotoxicity or mutagenicity and presented low DNA damage. Our results demonstrated that the essential oil does not change myocardial contractility and does not present relevant immunotoxicity

Comparing the cost-per-QALYs gained and cost-per-DALYs averted literatures [version 1; referees: 3 approved]

Background: We examined the similarities and differences between studies using two common metrics used in cost-effectiveness analyses (CEAs): cost per quality-adjusted life years (QALYs) gained and cost per disability-adjusted life year (DALY) averted. Methods: We used the Tufts Medical Center CEA Registry, which contains English-language cost-per-QALY gained studies, and  Global Cost-Effectiveness Analysis (GHCEA) Registry, which contains cost-per-DALY averted studies. We examined study characteristics including intervention type, sponsor, country, and primary disease, and also analysed the number of CEAs versus disease burden estimates for major diseases and conditions across three geographic regions. Results: We identified 6,438 cost-per-QALY and 543 cost-per-DALY studies published through 2016 and observed rapid growth in publication rates for both literatures. Cost-per-QALY studies were most likely to examine pharmaceuticals and interventions in high-income countries. Cost-per-DALY studies predominantly focused on infectious disease interventions and interventions in low and lower-middle income countries. We found discrepancies in the number of published CEAs for certain diseases and conditions in certain regions, suggesting “under-studied” areas (e.g., cardiovascular disease in Southeast Asia, East Asia, and Oceania and “overstudied” areas (e.g., HIV in Sub Saharan Africa) relative to disease burden in those regions. Conclusions: The number of cost-per QALY and cost-per-DALY analyses has grown rapidly with applications to diverse interventions and diseases.  Discrepancies between the number of published studies and disease burden suggest funding opportunities for future cost-effectiveness research