Enemmän hyvää innovaatioista : Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen suunnittelu -hankkeen loppuraportti

EU:n jäsenvaltiot ovat keväästä 2021 lähtien valmistelleet kansallisia sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksia. Osaamiskeskusten avulla pyritään lisäämään EU-rahoituksella syntyneiden innovaatioiden määrää, edistämään niiden leviävyyttä ja vaikuttavuutta sekä nostamaan sosiaalisten innovaatioiden merkitystä. Demos Helsinki on tukenut työ- ja elinkeinoministeriötä osaamiskeskuksen suunnittelussa, edellytysten kartoittamisessa ja tarvittavien valmiuksien hahmottamisessa. Kirjallisen selvityksen ja haastattelujen jälkeen järjestettiin kolme sidosryhmätilaisuutta. Prosessista muodostui loppuraportti, jossa on ehdotettu toimintamallia innovaatiokeskusten jatkovalmisteluun. Toimintamallin lähtökohtana on sosiaalisten innovaatioiden vaikuttavuuden kasvattaminen samalla vahvistaen ekosysteemiä. Malli rakentuu kolmen alueen ympärille: tieto, osaaminen ja vaikuttaminen. Osaamiskeskus toimii verkostomaisesti yhdistäen kansallisen ja alueellisen tason. Monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää systeemistä muutosta. Haasteena on olemassa olevien rakenteiden ja prosessien tuominen yhteen yli siilojen. Suomessa on jo nykyään lukuisia sosiaalisten innovaatioiden kehittäjiä tukevia rakenteita, mutta tarve kokonaiskuvan koordinoijalle. Lisäksi tarvitaan yhteistä vertaisoppimisen tilaa ja hyvien ideoiden kannattelemista

EU:n tekoälyasetusehdotuksen vaikutukset suomalaisyritysten liiketoimintaympäristöön

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Demos Helsinki toteuttivat selvitystyön Euroopan unionin tulevan tekoälyasetuksen vaikutuksista suomalaisyritysten liiketoimintaympäristöön kesällä ja syksyllä 2023. Selvitystyössä kiinnitettiin huomiota sääntelytaakan arviointiin, liiketoimintamahdollisuuksien muutoksiin sekä asetuksen vaatimusten selkeyteen. Selvitys on tehty asiantuntija- ja fokusryhmähaastatteluiden perusteella. Selvityksen tulokset osoittavat, että tällä hetkellä yritykset kokevat kuormittavaksi asetuksen epäselvyyden (erityisesti soveltamisalan, määritelmien ja eri toimijoiden velvoitteiden osalta) ja vaikeasti ennakoitavat vaikutukset. Suuremmilla yrityksillä nähdään olevan paremmat resurssit vastata asetuksen vaatimuksiin, kun taas pienemmät yritykset kaipaavat enemmän tukea. Yleisesti asetuksen vaatimusten nähtiin olevan linjassa yleisten hyvien toimintamallien kanssa, eikä suomalaiselle yrityskentälle kriittisen raskaita velvoitteita tunnistettu. Mahdollisuuksia nähdään erityisesti vastuullisen tekoälyn markkinoilla ja sääntelyn testiympäristöjen hyödyntämisessä. Selvitys korostaa selkeän sääntelyn, viestinnän ja yritysten valmiuksien kehittämisen tärkeyttä asetuksen voimaantulon yhteydessä. Yritykset kaipaavat tukiresursseja ja ohjauspalveluita tekoälyasetuksen vaatimuksiin sopeutumiseksi. Tekoälyasetus tulisi huomioida laajemmin osana kehittyvää digisääntelyä

Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi : Kansainväliset käytännöt

Tässä raportissa on tarkastelu Iso-Britannian, Alankomaiden, Kanadan ja Uuden-Seelannin tulosohjauskäytäntöjä. OECD:n vertailuissa näitä maita on pidetty edistyksellisinä tulosohjauksen soveltajamaina ja niitä on hyödynnetty aiemmissa suomalaisten ohjausmallien kehittämishankkeissa. Tapaustutkimukset perustuvat kunkin maan saatavilla oleviin julkisen hallinnon dokumentteihin, kuten lainsäädäntöön, oppaisiin ja raportteihin, sekä ulkopuolisiin tieteellisiin lähteisiin. Vertailumaissa julkisen hallinnon tavoitteiden muodostamisen ja ohjauksen elementit ovat asetetut poliittiset tavoitteet, budjetti ja organisaatiokohtaiset tulostavoitteet. Vastaavasti tulosohjauksen käytäntöjen määrittämisessä on tunnistettavissa eri tasoja, jotka voidaan asettaa velvoittavuutensa mukaan seuraavanlaiseen järjestykseen: 1) lainsäädäntö 2) julkista hallintoa koskettavat sitovat menettelytavat, direktiivit ja standardit ja 3) muu hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja koskeva ohjeistus. Vertailu osoittaa, että kaikissa tarkastelluissa OECD-maissa on viimeisten vuosien aikana ollut selkeä pyrkimys kohti erillisten ohjaus- ja raportointijärjestelmien integraatiota. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulosohjausta, budjetointia, politiikkatoimien arviointia ja toiminnan laadun sekä vaikuttavuuden kehittämistä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti systeemisestä näkökulmasta. Osana Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi (VATULA) -hanketta on julkaistu raportit: Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi ja Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi : Kansainväliset käytännötTämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Teknologianeutraliteetti ja yhteiskunnan strategiset tavoitteet tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa

Teknologianeutraliteetti on keskeinen sääntelyä ohjaava periaate sekä kansallisella että EU-tasolla, jonka mukaan mitään tiettyjä teknologisia ratkaisuja ei tulisi suosia, vaan jättää teknologiset valinnat markkinoiden tehtäväksi. Periaatteen merkityksestä tutkimus- ja innovaatiopolitiikan yhteiskunnallisiin tavoitteisiin ja strategisiin valintoihin, kuten kvanttiteknologiaan tai vetytalouteen panostamiseen on kuitenkin vain vähän tutkimusta. Teknologianeutraliteetti ja yhteiskunnan strategiset tavoitteet tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa (TYSTI) -selvityshankkeen tavoitteena oli: • Analysoida nousevien teknologioiden ja teknologianeutraliteetti käsitteiden merkitystä tutkimus- ja innovaatiopolitiikan strategisten valintojen kannalta. • Kartoittaa, miten teknologianeutraliteetti on otettu huomioon nousevien teknologioiden liittyvässä säädösvalmistelussa ja rahoituksen suuntaamisessa Suomessa. • Määrittää yleiset periaatteet, joiden pohjalta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa voidaan suunnata vaikuttavasti, huomioiden teknologianeutraliteetin periaatteen suhde yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Vaikuttava tutkimus- ja innovaatiopolitiikka edellyttää valtionhallinnolta vahvaa johtajuutta ja ennakointia, TKI-toimijoiden yhteistä jaettua pitkän aikavälin tilannekuvaa sekä teknologianeutraliteetin tarkastelua välineenä – ei päämääränä. Tämä loppuraportti kokoaa yhteen selvityshankkeen tulokset sen eri osatehtävistä ja esittelee sen teknologianeutraliteetin syvennetyn ymmärryksen pohjalta syntyneen kansallisen toimintamallin tutkimus- ja innovaatiopolitiikan vaikuttavaan suuntaamiseen kohti yhteiskunnallisia tavoitteita. Lisäksi esitetään toimenpidesuosituksia mallin toimeenpanoksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Yhteiskunnan kehittäjät ja uudistajat : Yhteiskunnallisten yritysten sosiaaliset innovaatiot

Monimenetelmällinen ja myös kansainvälistä vertailua sisältävä tutkimushankkeemme tuottaa uraauurtavaa ymmärrystä yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisten innovaatioiden nykytilasta ja vaikuttavuudesta sekä ottaa kantaa toimintaympäristön kehittämistarpeisiin politiikkasuositusten muodossa. Yhteiskunnallisten yritysten sosiaaliset innovaatiot edistävät määriteltyjä yhteiskunnallisia tavoitteita ja niitä leimaa läheisyys kansalaisyhteiskuntaan sekä loppukäyttäjälähtöisyys. Ne voivat täydentää perinteisen julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisjärjestöjen palveluja. Laaja-alaisuuden lisäksi tutkimushankkeen kansallista ja kansainvälistä uutuusarvoa korostaa ensimmäinen suomalainen yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisia innovaatioita ja innovatiivisuutta kartoittava kvantitatiivinen tutkimus sekä interaktiivinen Power BI-työkalu. Se mahdollistaa niin yhteiskunnallisten yritysten kuin sosiaalisten innovaattoreiden moniulotteisen tarkastelun. Yhteiskunnalliset yritykset eivät kaipaa erityiskohtelua. Sen sijaan ne toivovat, että innovaatioiden yhteiskunnalliset ulottuvuudet otetaan lähtökohtaisesti huomioon ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seuranta tunnistetaan osaksi normaalia, pitkäjänteistä innovaatiokeskustelua ja -politiikkaa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Public Value of Data: B2G data-sharing Within the Data Ecosystem of Helsinki

Datafication penetrates all levels of society. In order to harness public value from an expanding pool of private-produced data, there has been growing interest in facilitating business-to-government (B2G) data-sharing. This research examines the development of B2G data-sharing within the data ecosystem of the City of Helsinki. The research has identified expectations ecosystem actors have for B2G data-sharing and factors that influence the city’s ability to unlock public value from private-produced data. The research context is smart cities, with a specific focus on the City of Helsinki. Smart cities are in an advantageous position to develop novel public-private collaborations. Helsinki, on the international stage, stands out as a pioneer in the realm of data-driven smart city development. For this research, nine data ecosystem actors representing the city and companies participated in semi-structured thematic interviews through which their perceptions and experiences were mapped. The theoretical framework of this research draws from the public value management (PVM) approach in examining the smart city data ecosystem and alignment of diverse interests for a shared purpose. Additionally, the research transcends the examination of the interests in isolation and looks at how technological artefacts shape the social context and interests surrounding them. Here, the focus is on the properties of data as an artefact with anti-rival value-generation potential. The findings of this research reveal that while ecosystem actors recognise that more value can be drawn from data through collaboration, this is not apparent at the level of individual initiatives and transactions. This research shows that the city’s commitment to and facilitation of a long-term shared sense of direction and purpose among ecosystem actors is central to developing B2G data-sharing for public value outcomes. Here, participatory experimentation is key, promoting an understanding of the value of data and rendering visible the diverse motivations and concerns of ecosystem actors, enabling learning for wise, data-driven development

TIME OF ACCELERATION : Social innovations of social enterprises

Yhteiskunnallisten yritysten sosiaaliset innovaatiot täydentävät perinteistä julkista ja yksityistä sektoria sekä järjestötoimintaa suomalaisen yhteiskunnan kriittisillä ongelma-alueilla. Oikeilla politiikkatoimilla meillä on mahdollisuus kiihdyttää sosiaalisia innovaatiota ja ottaa käyttöön lähellä kansalaisyhteiskuntaa ja loppukäyttäjien tarpeista syntyvää yhteiskunnallista innovaatiopotentiaalia.Tämä policy brief antaa suosituksia vaikuttavaan innovaatiopolitiikkaan, erityisesti sen seurannasta, käytännön toteutuksesta ja rahoituksesta vastaaville julkisille toimijoille sekä kuntien, kaupunkien, maakuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille sekä viranhaltijoille. Suositukset perustuvat kirjoittajien toteuttamaan, ensimmäiseen laaja-alaiseen suomalaiseen tutkimukseen yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisista innovaatioista