Tässä raportissa on tarkastelu Iso-Britannian, Alankomaiden, Kanadan ja Uuden-Seelannin tulosohjauskäytäntöjä. OECD:n vertailuissa näitä maita on pidetty edistyksellisinä tulosohjauksen soveltajamaina ja niitä on hyödynnetty aiemmissa suomalaisten ohjausmallien kehittämishankkeissa. Tapaustutkimukset perustuvat kunkin maan saatavilla oleviin julkisen hallinnon dokumentteihin, kuten lainsäädäntöön, oppaisiin ja raportteihin, sekä ulkopuolisiin tieteellisiin lähteisiin.
Vertailumaissa julkisen hallinnon tavoitteiden muodostamisen ja ohjauksen elementit ovat asetetut poliittiset tavoitteet, budjetti ja organisaatiokohtaiset tulostavoitteet. Vastaavasti tulosohjauksen käytäntöjen määrittämisessä on tunnistettavissa eri tasoja, jotka voidaan asettaa velvoittavuutensa mukaan seuraavanlaiseen järjestykseen: 1) lainsäädäntö 2) julkista hallintoa koskettavat sitovat menettelytavat, direktiivit ja standardit ja 3) muu hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja koskeva ohjeistus.
Vertailu osoittaa, että kaikissa tarkastelluissa OECD-maissa on viimeisten vuosien aikana ollut selkeä pyrkimys kohti erillisten ohjaus- ja raportointijärjestelmien integraatiota. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulosohjausta, budjetointia, politiikkatoimien arviointia ja toiminnan laadun sekä vaikuttavuuden kehittämistä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti systeemisestä näkökulmasta.
Osana Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi (VATULA) -hanketta on julkaistu raportit: Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi ja Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi : Kansainväliset käytännötTämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
