A vállalati közösségi média mint belső nyilvánosság - Értelmezések és metaforák

A vállalati közösségi média elemzése a közösségi médiával foglalkozó kutatások egyre népszerűbb részterülete, s egyben az információrendszerek menedzsmentjével foglalkozó szakirodalom kurrens témája is. A szerző vezetéstudományi szakmai háttérrel közelít a vállalati közösségi médiához. A tanulmány célja, hogy bemutassa a vállalati közösségi médiát leíró meghatározásokat és metaforákat, valamint felhívja a figyelmet a téma jelentőségére szervezeti kontextusban. A szerző saját kvalitatív kutatása alapján ismerteti egy hazai tudásintenzív iparágban működő szervezet vállalati közösségimédia-használatának jellegzetes felhasználói mintázatait, kulturális és viselkedési normáit

Profiilityö sosiaalisessa mediassa

Tutkimus käsittelee sosiaalisen median yhteisöpalveluita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten sosiaalisessa mediassa tehdään profiilityötä. Siihen pyritään tarkastelemalla yksityisten ihmisten julkisia käyttäjäprofiileita sosiaalisen median palveluissa. Tutkimuksen aineistoon kuului 100 henkilön Instagram-, Twitter-, ja Facebook-profiilit eli yhteensä 300 profiilia. Profiilityöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kaikkea sitä, mitä käyttäjä tekee ylläpitäessään omaa sosiaalisen median profiiliaan minäesityksen kautta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään sitä, millainen on sosiaalisen median minäesitys, mitkä kaikki asiat siihen vaikuttavat, ja miten sitä ylläpidetään. Teoriapohjan avulla määritellään kuusi tekijää, joiden vaikutuksia käyttäjäprofiilin muodostumiseen tarkastellaan. Tutkimuksessa selvisi, että luomalla tietyt standardit profiilin rakenteeseen palvelut ovat muodostaneet normeja siihen, miten profiili rakennetaan. Lisäksi palveluiden yksityisyysasetukset vaikuttavat käyttäjien yleisökäsityksiin. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että ihmiset kuvittelevat julkaisuilleen yleisön ja kohdistavat ne heille välittämättä todellisesta yleisöstä. Selvisi myös, että käyttäjien rooliesitykset ovat palvelukohtaisia, joten ne eivät ole samoja kaikkialla sosiaalisessa mediassa. Lisäksi palveluiden käyttäjät oppivat sosiaalisesta mediasta käytösmalleja sosiaalisen median ulkopuolella tapahtuvaa elämää varten. Sosiaalisen median lähtökohdat ovat olemassa kaikissa palveluissa ja ne saavat käyttäjän tekemään profiilityötä, mutta jokaisen palvelun erityispiirteet tuovat siihen oman lisänsä. Facebookissa vaikuttaa eniten tottuminen rajattuun yleisöön, Twitterissä mahdollisuus ylläpitää yhtä roolia, ja Instagramissa sosiaalisen median yhdistyminen muuhun maailmaan. Tutkimustulos korostaa sosiaalisen median monipuolisuutta ja käyttäjien tarvetta tehdä erilaista profiilityötä eri palveluissa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Croatian public libraries and social networks

Hrvatske narodne knjižnice dio su globalne knjižnične mreže pa su, kao i drugdje u svijetu, zahvaćene informacijsko-komunikacijskim promjenama. Pitanje je, međutim, kako se knjižničari s time nose, pokazuju li interes za nove komunikacijske tehnologije i prenošenje dijela djelatnosti na internet i web 2.0 alate, konkretno, službene internetske stranice knjižnica i društvene mreže kao njihovu nadogradnju. Cilj ovoga rada bio je utvrditi razinu aktivnosti na službenim internetskim stranicama hrvatskih narodnih knjižnica, utvrditi i analizirati stanje i aktivnost hrvatskih narodnih knjižnica na društvenim mrežama, percepciju društvenih mreža kao komunikacijskog alata i stav hrvatskih knjižničara prema društvenim mrežama, razlike između knjižničara i korisnika u percepciji knjižničnih usluga na društvenim mrežama, stav korisnika prema društvenim mrežama u uslugama narodnih knjižnica, te komunikaciju na relaciji knjižničar-korisnik-knjižničar. Četiri postavljene hipoteze koje su trebale dati odgovore na postavljena pitanja, kvantitativnim su istraživanjem, izvršenim metodama anketiranja i promatranja i dobivenim rezultatima, obrađenim nizom postupaka, u konačnici i potvrđene.Croatian public libraries are part of the global library network so, as elsewhere in the world; they are affected by information and communication changes. The question is, however, how are they handling those changes, are they showing interest in the new technologies of communication and are they transferring of part of their activities on the Internet and Web 2.0 tools, specifically, on the official internet library pages and social networks as the library service upgrade. Therefore, the aim of this study was to determine and analyse the level of activity on the official website of the Croatian public libraries, the status and activity of Croatian public libraries on social networks, the perception of social networks as a communication tool, and a position of Croatian public librarians towards social networks, the differences between librarians and their users in perceptions of library services on social networks, users’ attitudes towards social networks in public library services and librarians-users-librarians communication on social networks. Taking into the account the importance of the Croatian public libraries as those who reach the majority of the public, this paper deals with a shift of library services to the Internet, through the use of Web 2.0 tools, specifically social networks, as globally accepted communication tools, information competences and openness towards the new communication paradigm with the goal to determine the state and readiness of Croatian public libraries to change. The basic concepts important for understanding of communication trends on the Internet are clarified in the paper. Also, the results of numerous studies related to social networks in general and social media in library services are shown, as well as the overview of Web 2.0 services in national libraries around the world and public libraries of neighbouring countries (Slovenia, Serbia)