Mielekkään elämän palapeli : näkökulmia arabian- ja kiinankielisten ikääntyvien elämään Suomessa

Tämä opinnäytetyö käsittelee monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten näkökulmia mielekkääseen elämään uudessa kotimaassa Suomessa. Maahanmuutto on kasvanut nopeasti viime vuosina ja yhä useampi ikääntyvä maahanmuuttaja joutuu rakentamaan mielekästä elämää itselleen vieraassa asuin-, kieli- ja kulttuuriympäristössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisista asioista koostuu pääkaupunkiseudulla asuvien ikääntyvien, yli 60-vuotiaiden arabian- ja kiinankielisten maahanmuuttajien mielekäs elämä heidän itsensä arvioimana. Lisäksi opinnäytetyön tarkoitus oli avata maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten näkökulmia heidän palveluodotuksiinsa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Jade II -projektia. Jade II -projekti (– Osallisuutta ja hyvinvointia ikääntyville maahanmuuttajille) on suunnattu yli 50-vuotiaille, Euroopan ulkopuolisista maista lähtöisin oleville helsinkiläisille henkilöille. Tavoitteemme on Jade II -projektin kautta lisätä tietoutta ikääntyvien maahanmuuttajien tarpeista niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kuin järjestötoimijoille. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Opinnäytetyön aineisto koostui yhteensä kuuden (n = 6) Suomessa asuvan ikääntyvän maahanmuuttajan haastattelusta. Nämä kuusi henkilöä jakautuivat tasaisesti kahden eri kieliryhmän kesken, arabian- ja kiinankielisiin haastateltaviin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin, jotka toteutettiin neljänä erillisenä ryhmähaastatteluna helmikuussa 2017. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tuloksissa nousi erityisesti esille ikääntyvien maahanmuuttajien toive saada suomalaisia ystäviä, oppia suomen kieltä ja sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Haastateltavat kokivat palveluiden olevan saatavilla, mutta niiden saavutettavuus suomen kieltä taitamattomana koettiin vaikeaksi. Siksi suurin osa haastatelluista toivoikin saavansa palveluita myös omalla äidinkielellään. Tulosten perusteella voidaan todeta, että haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Lähes kaikki haastatellut aikoivat kotoutua pysyvästi Suomeen.This thesis is about multiculturalism and the perspectives of ageing immigrants about a meaningful life in their new home country Finland. International migration has increased rapidly in the last few years and every day an increasing number of ageing immigrants have to build a meaningful and a pleasant life in a new environment with a new culture and language. The purpose of the thesis was to find out what life is like in the new home country as evaluated by over 60-year-old Arabic and Chinese speaking persons living in the capital region. Additionally, our intention was to find out what kinds of service expectations the ageing immigrants have. The thesis was commissioned by Jade project which is a developing project supporting ageing immigrants over 50 years of age from countries outside of Europe living in Helsinki. The purpose of this thesis was also to produce information through Jade project for the professionals in the fields of social services and health care as well as various organizations. Our research is qualitative. The empirical material was collected by using four theme interviews with six interviewees: three Arabic speaking persons and three Chinese speaking persons. The interviews were conducted in February 2017. The interviews were analyzed by using inductive content analysis. In the conclusion part, we covered the aspects of social interaction, everyday life experiences, service experiences as well as the future in Finland. According to the results, the interviewees were hoping to make friends with Finns, to learn Finnish and to adapt to the society. The interviewees felt that services were available but that they were not easily accessible because of the language barrier. That is why most of the interviewees were hoping to receive services in their mother tongue. According to the results, interviewees were mainly satisfied with their lives in Finland. Majority of them were planning to settle in Finland permanently

Mielekkään elämän palapeli : näkökulmia arabian- ja kiinankielisten ikääntyvien elämään Suomessa

Tämä opinnäytetyö käsittelee monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten näkökulmia mielekkääseen elämään uudessa kotimaassa Suomessa. Maahanmuutto on kasvanut nopeasti viime vuosina ja yhä useampi ikääntyvä maahanmuuttaja joutuu rakentamaan mielekästä elämää itselleen vieraassa asuin-, kieli- ja kulttuuriympäristössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisista asioista koostuu pääkaupunkiseudulla asuvien ikääntyvien, yli 60-vuotiaiden arabian- ja kiinankielisten maahanmuuttajien mielekäs elämä heidän itsensä arvioimana. Lisäksi opinnäytetyön tarkoitus oli avata maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten näkökulmia heidän palveluodotuksiinsa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Jade II -projektia. Jade II -projekti (– Osallisuutta ja hyvinvointia ikääntyville maahanmuuttajille) on suunnattu yli 50-vuotiaille, Euroopan ulkopuolisista maista lähtöisin oleville helsinkiläisille henkilöille. Tavoitteemme on Jade II -projektin kautta lisätä tietoutta ikääntyvien maahanmuuttajien tarpeista niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kuin järjestötoimijoille. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Opinnäytetyön aineisto koostui yhteensä kuuden (n = 6) Suomessa asuvan ikääntyvän maahanmuuttajan haastattelusta. Nämä kuusi henkilöä jakautuivat tasaisesti kahden eri kieliryhmän kesken, arabian- ja kiinankielisiin haastateltaviin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin, jotka toteutettiin neljänä erillisenä ryhmähaastatteluna helmikuussa 2017. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tuloksissa nousi erityisesti esille ikääntyvien maahanmuuttajien toive saada suomalaisia ystäviä, oppia suomen kieltä ja sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Haastateltavat kokivat palveluiden olevan saatavilla, mutta niiden saavutettavuus suomen kieltä taitamattomana koettiin vaikeaksi. Siksi suurin osa haastatelluista toivoikin saavansa palveluita myös omalla äidinkielellään. Tulosten perusteella voidaan todeta, että haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Lähes kaikki haastatellut aikoivat kotoutua pysyvästi Suomeen.This thesis is about multiculturalism and the perspectives of ageing immigrants about a meaningful life in their new home country Finland. International migration has increased rapidly in the last few years and every day an increasing number of ageing immigrants have to build a meaningful and a pleasant life in a new environment with a new culture and language. The purpose of the thesis was to find out what life is like in the new home country as evaluated by over 60-year-old Arabic and Chinese speaking persons living in the capital region. Additionally, our intention was to find out what kinds of service expectations the ageing immigrants have. The thesis was commissioned by Jade project which is a developing project supporting ageing immigrants over 50 years of age from countries outside of Europe living in Helsinki. The purpose of this thesis was also to produce information through Jade project for the professionals in the fields of social services and health care as well as various organizations. Our research is qualitative. The empirical material was collected by using four theme interviews with six interviewees: three Arabic speaking persons and three Chinese speaking persons. The interviews were conducted in February 2017. The interviews were analyzed by using inductive content analysis. In the conclusion part, we covered the aspects of social interaction, everyday life experiences, service experiences as well as the future in Finland. According to the results, the interviewees were hoping to make friends with Finns, to learn Finnish and to adapt to the society. The interviewees felt that services were available but that they were not easily accessible because of the language barrier. That is why most of the interviewees were hoping to receive services in their mother tongue. According to the results, interviewees were mainly satisfied with their lives in Finland. Majority of them were planning to settle in Finland permanently

Vanhempien ja kodin merkitys oppimisessa

Tässä luvussa luodaan katsaus siihen, mitä tutkimustiedon valossa tiedetään vanhempien ja kodin merkityksestä kouluoppimiselle ja mihin kotiympäristön ja perhevuorovaikutuksen osa-alueisiin olisi syytä kiinnittää huomiota pyrittäessä tukemaan erityisesti niiden lasten oppimista, joilla on oppimisessaan vaikeuksia. Tässä luvussa käytetään käsitettä vanhemmat, jolla viitataan kaikkiin vanhemmuuden tehtäviä hoitaviin huoltajiin. Keskeisenä näkökulmana tuodaan esiin oppimiseen liittyvien prosessien yksilöllisyys ja kaksisuuntaisuus: vanhempien osallistumisen merkitys lapsen oppimiselle voi olla erilainen riippuen lapsesta, ja lapsen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten vanhemmat hänen kanssaan toimivat ja millaista tukea he lapselleen tarjoavat.nonPeerReviewe

Matalan kynnyksen sosiaalipalvelut lapsiperheiden tukena ja palveluiden käyttö COVID-19-epidemian aikana

nonPeerReviewe

Adolescents’ and mothers’ temperament types and their roles in early adolescents’ socioemotional functioning

The present study examined adolescents’ and mothers’ temperament types and their roles in the socioemotional functioning of early adolescents. A total of 869 sixth-grade students and 668 mothers participated in the study. The students rated their temperament and socioemotional functioning and the mothers rated their own temperament. Latent profile analyses identified four temperament types among the adolescents (resilient, reserved, average, and mixed) and three types among the mothers (resilient, average, and mixed). The results showed that the adolescents with resilient or reserved temperaments reported significantly fewer conduct problems and emotional symptoms, less hyperactivity, and higher prosociality than adolescents with a mixed temperament type. The most adaptive adolescent–mother temperament matches were between a resilient or reserved adolescent and a resilient or average mother; these adolescents reported the highest levels of socioemotional functioning. Mothers with mixed or average temperaments were related to fewer conduct problems and emotional symptoms and less hyperactivity among adolescents with a mixed temperament, while mothers with a resilient temperament type were beneficial for prosocial behavior among adolescents with a mixed temperament. These findings increase understanding of the role of temperament and the interplay between adolescents’ and mothers’ temperaments in the development of early adolescents’ socioemotional adjustment.peerReviewe

Vanhempien uupumus ja etäopetusjärjestelyt covid-19-poikkeusoloaikana

Monien perheitten elämä kuormittui kevään 2020 aikana, jolloin lapset ja nuoret opiskelivat covid-19-pandemian vuoksi pääsääntöisesti etäopetuksessa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, kuinka paljon yhtäältä vanhempien lastensa etäopiskelun tukemiseen käyttämä aika ja toisaalta kokemus lasten opetukseen liittyvästä vastuusta oli yhteydessä uupumiseen vanhempana. Tutkimus kartoittaa lisäksi vanhempien kokemuksia lasten etäopetuksen sujuvuudesta. Tutkimukseen osallistui 634 vanhempaa (89 % äitejä), joilla oli vähintään yksi kouluikäinen lapsi. Lasten lukumäärä ja ikäjakauma vaihtelivat perheittäin. Vanhemmat vastasivat määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä sisältävään kyselylomakkeeseen, ja aineisto analysoitiin hyödyntäen kovarianssianalyysiä sekä lineaarista regressioanalyysiä. Vanhemmat, jotka käyttivät lastensa etäopiskelun tukemiseen enemmän aikaa ja kokivat olevansa itse vastuussa lastensa opetuksesta, olivat uupuneempia kuin vanhemmat, jotka kokivat vastuun etäopetuksesta olleen ensisijaisesti lastensa opettajalla. Myös avovastauksien laadullinen, temaattinen analyysi osoitti, että vanhemmat kokivat lastensa etäopiskelun sitovan heidän aikaansa ja hankaloittavan arjessa jaksamista. Monet katsoivat lisäksi etäopiskelun heikentäneen lapsen hyvinvointia. Tuloksia voidaan hyödyntää etäopetuksen käytänteiden kehittämisessä tulevissa kriiseissä, jotta ne tukisivat aiempaa paremmin perheiden hyvinvointia ja vastaisivat perheiden erilaisiin tarpeisiin

Haastava oppilas hyötyy rajoista

Tämä artikkeli pohjautuu Viljarannan, Aunolan, Mullolan, Virkkalan, Hirvosen, Pakarisen ja Nurmen artikkeliin The role of temperament on children’s skill development: Teachers’ Interaction Styles as Mediators, joka julkaistiin Child Development -lehden numerossa 86(4) vuonna 2015. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten opettajan vuorovaikutustyyli välittää lapsen temperamentin vaikutusta tämän matematiikan ja lukemisen taitoihin ensimmäisen kouluvuoden aikana. Tutkimuksen kohteena oli 156 ensimmäisen luokan oppilasta, joiden taitotasoa matematiikassa ja lukemisessa mitattiin ensimmäisen luokan syksyllä ja keväällä. Lasten vanhemmat ja opettajat arvioivat lapsen temperamenttia ensimmäisen kouluvuoden syksyllä, minkä lisäksi lasten opettajat arvioivat syksyllä myös omaa vuorovaikutustyyliään oppilaan kanssa. Tulokset osoittivat, että opettajan vuorovaikutustyyli toimi välittävänä tekijänä lapsen temperamentin ja taitojen kehityksen välillä matematiikassa: mitä enemmän lapsen temperamenttia luonnehti negatiivinen emotionaalisuus ja vähäinen tehtäväorientoituneisuus, sitä enemmän opettajat käyttivät vuorovaikutuksessaan sekä behavioraalista (esim. rajojen asettaminen) että psykologista kontrollia (esim. syyllistäminen). Näistä behavioraalinen kontrolli oli positiivisesti yhteydessä lasten taitojen kehitykseen matematiikassa, kun taas psykologinen kontrolli oli tyttöjen kohdalla negatiivisesti yhteydessä matematiikan taitojen kehitykseen. Lukemisen taitojen kehitykseen opettajan vuorovaikutustyylillä ei ollut vaikutusta.nonPeerReviewe