Sosiaalilääketieteestä kansanterveystieteeksi

Suomessa toteutettiin 1970-luvun alussa perusterveydenhuollon, lääketieteen peruskoulutuksen ja tiedepolitiikan uudistukset, joiden seurauksena myös sosiaalilääketieteen ja hygienian laitokset yliopistoissa muuttuivat kansanterveystieteen laitoksiksi. Kansanterveystiede syrjäytti sosiaalilääketieteen sekä tieteenalana että oppiaineena. Suomen Akatemia tuki kansanterveyden tutkimusta erityisenä painoalana. Suomalainen termi ”kansanterveystiede” (Science of Public Health) vastaa kansainvälisessä käytössä olevaa termiä ”Public Health”. Sosiaalilääketiede jäi kuitenkin alan yhdistyksen ja lehden nimeen. Vanhan sosiaalilääketieteen perinnettä jatkaa sosioekonominen terveystutkimus, jolla on yhteyksiä väestötieteeseen, epidemiologiaan, terveyden sosiologiaan ja kansanterveystieteeseen. Sosiaalilääketieteen yhdistyksen jäsenistölle vuonna 1999 tehdyssä kyselyssä (n = 429, vastausprosentti 63) kysyttiin jäsenistön kantaa tieteenalan aseman muutokseen ja nimeen. Yli puolet jäsenistöstä kannatti nykyistä yhdistyksen ja lehden nimeä (Sosiaalilääketieteen yhdistys. ry., Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti) ja yksi neljäsosa kannatti nimen vaihtamista kansanterveystieteeksi. Nykyistä nimeä kannattivat kauan yhdistyksessä olleet, lääketieteen ja yhteiskuntatieteen edustajat sekä tutkijat. Uutta nimeä kannattivat uudet jäsenet, joista suurin osa oli sairaanhoidon koulutuksen omaavia sekä muiden tieteenalojen edustajia. Sosiaalilääketieteessä nähtiin arvokkaaksi sosiaalisen näkyminen nimessä ja alan historiallinen perinne sekä asema. Kansanterveystieteen taas koettiin olevan nykyaikaisempi ja alueeltaan laajempi. Suhtautumista tieteenalan aseman muutokseen ja nimeen selittivät parhaiten vastaajan peruskoulutus, työn laatu sekä identifioituminen sosiaalilääketieteilijäksi

Sosiaalilääketieteilijä tutkii ja vaikuttaa

Tutkimuksessa kysyttiin, miten Sosiaalilääketieteen yhdistys ry:n jäsenet valitsivat ja arvioivat oman alansa merkkihenkilöitä. Kyselyyn vastanneista (429) 316 nimesi vähintään yhden henkilön. Yhteensä ehdotettiin 127 henkilöä. Tarkempaan kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen analyysiin valittiin 12 suosituinta. He olivat tutkijoita ja professoreita lääketieteen (7) ja yhteiskuntatieteen (5) aloilta, joukossa oli yksi nainen. He saivat kannatusta useilta tieteen ja tutkimuksen aloilta. Terveystieteilijät valitsivat useammin omaan ”heimoonsa” kuuluvan merkkihenkilön kuin yhteiskuntatieteilijät. Merkittäviä sosiaalilääketieteilijöitä yhdistivät tuotteliaisuus, uraauurtavuus ja laajat tutkimushankkeet, joiden asetelmaan sisältyi väestöllisten terveyserojen vertailu. Merkkihenkilöiden valinnan perustelu-aineistosta rakennettiin yhdeksän sosiaalilääketieteilijätyyppiä, joihin valitut 12 henkilöä sijoitettiin. Selkein merkkihenkilöitä erotteleva ominaisuus oli yhteiskunnallinen osallistuminen, joka oli ominaista vain lääkäri-sosiaalilääketieteilijöille

Menopause and adipose tissue : miR-19a-3p is sensitive to hormonal replacement

Tissue-specific effects of 17 beta-estradiol are delivered via both estrogen receptors and microRNAs (miRs). Menopause is known to affect the whole-body fat distribution in women. This investigation aimed at identifying menopause-and hormone replacement therapy (HRT)-associated miR profiles and miR targets in subcutaneous abdominal adipose tissue and serum from the same women. A discovery phase using array technology was performed in 13 women, including monozygotic twin pairs discordant for HRT and premenopausal young controls. Seven miRs, expressed in both adipose tissue and serum, were selected for validation phase in 34 women from a different cohort. An age/menopause-related increase of miRs-16-5p, -451a, -223-3p, -18a-5p, -19a-3p,-486-5p and -363-3p was found in the adipose tissue, but not in serum. MiR-19a-3p, involved in adipocyte development and estrogen signaling, resulted to be higher in HRT users in comparison with non-users. Among the identified targets, AKT1, BCL-2 and BRAF proteins showed lower expression in both HRT and No HRT users in comparison with premenopausal women. Unexpectedly, ESR1 protein expression was not modified although its mRNA was lower in No HRT users compared to premenopausal women and HRT users. Thus, both HRT and menopause appear to affect adipose tissue homeostasis via miR-mediated mechanism.Peer reviewe

Maternal risk factors of urinary incontinence during pregnancy and postpartum: A prospective cohort study

IntroductionUrinary incontinence (UI) during pregnancy is a common health problem. Vaginal delivery in particular affects the pelvic floor and increases the risk of pelvic floor dysfunctions. This prospective cohort study was conducted to investigate the incidence of UI during pregnancy and three months postpartum and determine the risk factors underlying UI.MethodsIn total, 547 volunteer women were recruited from the maternity clinic of a tertiary hospital. The participants filled out a questionnaire twice, one in the second trimester and the other three months after delivery. A multivariate logistic regression model with forward stepwise selection was used to analyze known risk factors for UI.ResultsThe prevalence of UI during pregnancy was 39.5% and three months after childbirth 16.1%. Twenty-two percent of participants had pre-existing UI compared to 41.0% of the 88 women with UI three months postpartum. UI before pregnancy (OR 2.2), during pregnancy (OR 3.8) and primiparity (OR 2.3) were significantly associated with postpartum UI.Conclusions Women with UI before or during pregnancy and who are primiparous are at increased risk for postpartum UI. To prevent and reduce the risk factors contributing to UI, pregnant women should be routinely counseled.</p

Menopausal transition alters female skeletal muscle transcriptome

Objectives Although skeletal muscle is a target of hormonal regulation, the muscle transcriptome, including messenger-RNA (mRNA), long non-coding RNAs (lncRNAs), and microRNAs (miRNAs) has not previously been studied across the menopausal transition. Thus, we took a multi-RNA-omics approach to get insight into transcriptome-wide events of menopause. Methods We included baseline and follow-up muscle samples from seven early (EarlyMT) and 17 late perimenopausal (LateMT) women transitioning to early postmenopause during the study. Total RNA was sequenced and differential expression (DE) of the transcriptome was investigated. Gene functions were investigated with pathway analyses and protein level expression with Western Blot. Results We found 30 DE mRNA genes in EarlyMT and 19 in LateMT participating in pathways controlling cell death, growth, and interactions with the external environment. Lack of protein level changes may indicate a specific role of the regulatory RNAs during menopause. 10 DE lncRNA transcripts but no DE lncRNA genes were identified. No DE miRNAs were found. We identified putative regulatory networks likely to be affected by estradiol availability. Changes in gene expression were correlated with changes in body composition variables, indicating that muscularity and adiposity regulators are affected by menopausal transition. We also found correlations between gene expression and physical activity levels. Conclusions The observed DE genes and their regulatory networks offer novel mechanistic insights into factors affecting body composition during and after menopause. Our results imply that physiological deteriorations orchestrated by the muscle transcriptome likely depend on the magnitude of hormonal change and are influenced by physical activity