The Development and Initial Validation of a Short, Self-Report Measure on Social Inclusion for People with Intellectual Disabilities-A Transnational Study

Sport has been promoted as a means of increasing the social inclusion of persons with intellectual disabilities. Suitable tools for evaluating this claim are not readily available. The aim of this study was to develop a self-report tool for use by people with intellectual disabilities regarding the social inclusion they experience in sport and in the community. A three-phase process was used. In the first phase an item bank of questionnaire items was created and field-tested with 111 participants. Initial factor analysis identified 42 items which were further evaluated in Phase 2 with 941 participants from six European countries. Construct validity was established first through Exploratory and then Confirmatory factor analysis. These analyses identified ten items relating to inclusion in sports and ten to inclusion in local communities. A third phase checked the usability and test-retest reliability of the short form with a further 228 participants. In all, 1280 athletes and non-disabled partners were involved from eight countries. This short social inclusion questionnaire has been shown to be a reliable and valid measure for use transnationally. Further psychometric properties remain to be tested; notably its sensitivity to change resulting from interventions aimed at promoting social inclusion.peerReviewe

Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa : Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023

Piilo-tutkimus selvitti 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisen määrää ja laatua sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Suomessa vuonna 2023. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan lapsia ja heidän perheitään varhaiskasvatuksen kautta eri puolilta Suomea. Lasten liikkumista mitattiin liikemittarilla ja liikkumiseen liittyviä huoltajien käsityksiä kyselyn avulla. Koko päivän aikana 4–6-vuotiaat lapset liikkuivat keskimäärin 3,0 tuntia päivässä kevyesti sekä 74 minuuttia päivässä reippaasti tai rasittavasti. Paikallaanoloaikaa kertyi 9,4 tuntia vuorokaudessa. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaan koko päivän aikana tulisi liikkua kevyesti, reippaasti tai rasittavasti vähintään kolme tuntia päivässä ja siitä vähintään tunti reippaasti ja rasittavasti. Lapsista 76 prosenttia liikkui tämän suosituksen mukaisesti. Suositus toteutui pojilla yleisemmin kuin tytöillä (83 % vs. 68 %), vanhemmilla lapsilla yleisemmin kuin nuoremmilla ja kaupunkiympäristössä useammin kuin maaseudulla tai taajamassa. Liikkuvan varhaiskasvatuksen tavoite on, että varhaiskasvatuksen aikana kertyisi kaksi kolmasosaa koko päivän suosituksesta, eli kaksi tuntia liikkumista, josta 40 minuuttia olisi reipasta tai rasittavaa. Lapsista 61 prosenttia liikkui varhaiskasvatuksessa tämän tavoitteen mukaisesti, pojat yleisemmin kuin tytöt (72 % vs. 50 %). Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella

Global matrix of Para Report Cards on physical activity of children and adolescents with disabilities

This is an overview of the results from 14 countries or jurisdictions in a Global Matrix of Para Report Cards on physical activity (PA) of children and adolescents with disabilities. The methodology was based on the Active Healthy Kids Global Alliance's Global Matrix 4.0. Data were aligned with 10 indicators (Overall PA, Organized Sport, Active Play, Active Transport, Physical Fitness, Sedentary Behavior, Family & Peers, Schools, Community & Environment, and Government) to produce Para Report Cards. Subsequently, there were 139 grades; 45% were incomplete, particularly for Active Play, Physical Fitness, and Family & Peers. Collectively, Overall PA was graded the lowest (F), with Schools and Government the highest (C). Disability-specific surveillance and research gaps in PA were apparent in 14 countries or jurisdictions around the world. More coverage of PA data in Para Report Cards is needed to serve as an advocacy tool to promote PA among children and adolescents with disabilities

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä – Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

AbstractThe first recommendations concerning physical activity of under eight-year-olds, Recommendations for physical activity in early childhood education 2005 (Guides of the Ministry of Social Affairs and Health 2005:17) have now been updated based on the initiative of the national Joy in Motion programme. The recommendations were hoped to respond to the changes in the children’s living conditions and the amount and types of physical activities over the past ten years. Another aim was to update the scientific base of the recommendations. The new Recommendations for physical activity in early childhood (2016) were prepared as part of the work of the Steering group for health-enhancing physical activity (TEHYLI). The steering group commented on and approved the recommendations compiled by the multidisciplinary national group of experts specifically invited to carry out the task. The recommendations are founded on the UN Convention on the Rights of the Child. The recommendations are based on scientific information on how the adults interacting with under eight-year-olds can facilitate the realisation of the rights of children by comprehensive support for their growth, development, health and wellbeing through physical activities. Studies have shown that physical activity promotes the child’s physical, cognitive, psychological, emotional and social development. The scientific knowledge base of the recommendations has also been published (Scientific justification for the recommendations for physical activity in early childhood 2016. Ministry of Education and Culture 2016:22) The Recommendations for physical activity in early childhood inform about the amount and type of physical activity for the under eight-year-old, roles of the physical, psychological and social environments, and planning and implementation of guided physical exercise and education on exercise as part of early childhood education. The recommendations are intended for parents, early childhood education teachers, physical exercise and healthcare professionals, and other organisations and individuals involved in promoting physical activity, health or wellbeing among under eight-year-olds. TiivistelmäEnsimmäiset suomalaiset alle kahdeksanvuotiaiden lasten liikuntaan tarkoitetut suositukset, Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005 (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17), esitettiin päivitettäviksi valtakunnallisessa Ilo kasvaa liikkuen – ohjelman kehittämistyössä. Suositusten toivottiin vastaavan viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia lasten elinolosuhteissa sekä liikkumisen määrässä ja laadussa. Tavoitteeksi asetettiin myös suositusten tutkimusperustan päivittäminen. Uudet Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (2016) valmisteltiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä asettaman ja koordinoiman Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (TEHYLI) –ohjausryhmän työtä. TEHYLI –ohjausryhmä kommentoi ja hyväksyi tehtävään erikseen kutsutun monitieteisen kansallisen asiantuntijaryhmän kokoamat suositukset. Suositusten taustalla on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Suositukset perustuvat tutkimustietoon siitä, miten alle kahdeksanvuotiaiden lasten kanssa toimivat aikuiset voivat mahdollistaa lasten oikeuksien toteutumisen tukemalla lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia liikunnan avulla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnalla voidaan tukea lapsen fyysistä, kognitiivista, psyykkistä, emotionaalista ja sosiaalista kehittymistä. Suositusten tieteelliset perusteet on julkaistu erillisenä julkaisuna (Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22) Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset antavat ohjeita alle kahdeksanvuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rooleista sekä ohjatun liikunnan ja liikuntakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta osana varhaiskasvatusta. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset on tarkoitettu lasten vanhempien, varhaiskasvatus-, liikunta- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä muiden alle kahdeksanvuotiaiden lasten liikunnan, terveyden tai hyvinvoinnin edistämiseen osallistuvien yhteisöjen ja yksilöiden käyttöön. Julkaisuun viitattaessa käytetään seuraavaa lähdemerkintää: Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:21

Motorisen oppimisen vaikeuden tunnistaminen ja tukeminen kouluympäristössä

Motorisen oppimisen vaikeudella, kuten kehityksellisellä koordinaatiohäiriöllä (DCD), tarkoitetaan huomattavaa vaikeutta oppia uusia motorisia taitoja ja soveltaa jo opittuja taitoja uusiin tilanteisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää opettajien käyttöön havainnointityökalu, joka auttaa tunnistamaan motorisen oppimisen vaikeuden esi- ja alkuopetusikäisillä lapsilla. Lisäksi tutkimus selvitti, miten opettajat voivat kouluympäristössä tukea lapsia, joilla on haasteita motorisessa oppimisessa. Tutkimus muodostui neljästä osatutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkittiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla maailmalla käytössä olevien havainnointilomakkeiden psykometrisiä ominaisuuksia ja käytettävyyttä. Motoriikan havainnointilomakkeista käännettäväksi ja Suomen oloihin sovitettavaksi valittiin hollantilainen Motor Observation Questionnaire for Teachers- eli MOQ-T-lomake; kääntämistyötä ja luotettavuutta tarkasteltiin toisessa osatutkimuksessa. Kolmannessa selvitettiin suomalaisen version, MOQ-T-FI-lomakkeen, psykometrisiä ominaisuuksia. Viimeisessä, joka oli kuvaileva katsaus, tutkittiin tarkemmin, miten motorisen oppimisen vaikeuksia voi kouluympäristössä tunnistaa ja tukea. MOQ-T-FI-lomakkeen kehittämisessä ja luotettavuustarkasteluissa on ollut mukana viisi eri aineistoa. Esitestaus 1 -aineisto koostui yhdentoista opettajan arvioista (arvioitavana olleet lapset, n = 33, ikä 6–13 v, ka. 9,85 v). Esitestaus 2 -aineisto muodostui kahdeksan peruskoulun lapsista. (opettajat, n = 27; lapset, n = 193, ikä 6–12 v, ka. 9,5 v). Suomalainen viitearvoaineisto MOQ-T-FI-lomakkeelle kerättiin maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti koko Suomen alueelta (opettajat, n = 111; lapset, n = 850, ikä 6–9 v, ka. 7,7 v). Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin kahta täydentävää, osajulkaisujen ulkopuolelle jäänyttä aineistoa. Tutkimusten perusteella opettajilla on hyvät mahdollisuudet tunnistaa motorisen oppimisen vaikeuksia kouluympäristössä. MOQ-T-FI on toimiva, käytettävyydeltään yksinkertainen ja kulttuurista riippumaton arviointityökalu. Se soveltuu melko hyvin validiteetin osalta ja erittäin hyvin käytettävyyden osalta oppilaiden motorisen oppimisen vaikeuksien tunnistamiseen. Toistettavuutta ja käyttökokemuksia tulee tutkia jatkossa vielä lisää. Motorisen oppimisen vaikeuden tukemiseen suositellaan yleisesti monivaiheista lähestymistapaa. Lasten motoristen taitojen oppimiseen tulisi antaa tukea kolmiportaisen tuen mallin jokaisella tasolla: Tutkimus rohkaisee varhaiseen vaikeuksien tunnistamiseen ja niiden oppilaiden, joilla on motorisia vaikeuksia, itsetunnon ja motoristen taitojen ja pätevyyden vahvistamiseen positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Motorisen oppimisen vaikeuksien varhainen havaitseminen ja tehokas tuki voivat parhaimmillaan vähentää oppimisesta ja yhteiskunnasta syrjäytymisen riskiä sekä ehkäistä laajempien ongelmavyyhtien syntymistä ja motoristen taitopuutteiden syvenemistä.Motor learning difficulties, such as the developmental coordination disorder (DCD), imply substantial difficulties in learning new motor skills. The purpose of this study was to develop an observation tool for teachers to identify motor learning problems. A further aim was to clarify how teachers can support children with motor learning challenges in the school environment. The study consisted of four sub-studies. The first sub-study comprised a systematic literature review on the psychometric properties and usability of the observation forms used internationally. The Dutch Motor Observation Questionnaire for Teachers (MOQ-T) was selected for cross-cultural translation and adaptation. Its translation work and reliability were analysed in the second sub-study. In the third sub-study, the psychometric properties of the Finnish version, MOQ-T-FI were analysed based on a larger set of empirical data. The last sub-study was a descriptive review exploring more closely how motor learning difficulties can be identified and pupils supported in the school environment. The development as well as reliability assessments of the MOQ-T-FI questionnaire were based on five different data sets. The data of pretest 1 consisted of evaluations by 11 teachers (children n = 33, age 6–13, average 9.85). The data of pretest 2 comprised children in eight comprehensive schools (teachers n = 27; children n = 193; age 6–12, average 9.5). The Finnish reference value data for MOQ-T-FI were collected as comprehensively as possible from the various parts of Finland (teachers n = 111; children n = 850; age 6–9, average 7.7). In addition, two complementary data sets not included in the sub-studies were utilised. The studies demonstrated that teachers have good opportunities to identify motor learning difficulties in the school environment. MOQ-T-FI is a functional, simple to use and culturally neutral screening instrument. In terms of validity, it is relatively suitable for identifying pupils’ motor learning difficulties, and for its usability it is very suitable for the purpose. However, repeatability and usability should be examined more in the future. A multiphase approach is generally recommended for supporting pupils with motor learning difficulties. The support for children’s motor learning should cover every level of the three-step support model. The study encourages the early identification of problems and the strengthening of the self-esteem, motor skills and competence of pupils with motor problems. This should take place in a positive and supportive atmosphere. The early identification of motor learning difficulties and efficient support, at their best, can reduce the risk of social and educational exclusion as well as prevent more extensive problems and deeper motor skills deficits

Motorisen oppimisen vaikeudet tulee tunnistaa varhain

Heikot motoriset taidot ovat yhteydessä oppimisen, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmiin ja lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Varhaisella tuella voidaan vaikuttaa myönteisesti lapsen kokonais kehitykseen ja ehkäistä vaikeudesta aiheutuvia toissijaisia pulmia. Suurimmalla osalla lapsista motorisen oppimisen ongelmat ovat niin lieviä, että luokan ja liikunnanopettajan tarjoama yleinen tuki auttaisi lapsen oppimista ja liikunnalliseen toimintaan osallistumista.nonPeerReviewe