Kalle Maijala

Kalle Maijala, nekrologiNon peer reviewe

Selection decisions among reindeer herders in Finland

v2011o

Eläintuotantoketjun tasapainoinen kehittäminen

Kotieläintuotanto on Suomen maatalouden tärkein alue. Luontaisimmat edellytykset siinä on maidontuotannolla. Tuotantoon kohdistuu elintarvikekaupan aiheuttamia kustannuspaineita. Niinpä tiloilla on lisättävä tehokkuutta ja yksikkökokoa jatkuvasti. Samalla täytyy huolehtia eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ympäristön laadusta.vo

Maatiais- ja yorkshiresikojen lihaprosentin, kasvunopeuden ja lihan laadun perinnölliset tunnusluvut

Sikojen tärkeimmät valintatavoitteet kantakokeessa ovat olleet kasvunopeus, rehunmuuntosuhde, liha-% ja kyljysselästä mitattu punaisen lihan laatu (loppu-pH ja väri). Punaisen lihan laatu onepäsuotuisasti korreloitunut muihin valittaviin ominaisuuksiin, ja sen osalta tavoitteena onaikaisemmin ollut pitää laatu ennallaan muita ominaisuuksia parannettaessa. Kyljysselän lihan laadunseuranta ei välttämättä takaa sian muiden lihasten laadun säilymistä muuttumattomana. Siksi kinkuneri lihasten laatua selvitettiin vuonna 1999 tuhannen sian otoksella. Tulosten perusteella sisäpaistinlaatu (semimembranosus) päätettiin ottaa mukaan kantakoeindeksiin vuonna 2000. Sekä kyljyksen ettäkinkun laadun suhteen tavoitteeksi otettiin loppu-pH-arvon nostaminen ja värin tummentaminen.Koska lihan laadun periytymisasteet ovat matalia, olivat vuoden 1999 pienestä aineistosta estimoitujengeneettisten korrelaatioiden keskivirheet suuria. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena laskea luotettavatestimaatit kansalliseen sikojen jalostusarvostelulaskentaan käyttäen hyväksi kantakoetoiminnassavuodesta 2000 vuoden 2003 loppuun asti kertynyttä suurempaa aineistoaAineisto saatiin Suomen Kotieläinjalostus Osuuskunnalta (SKJO) ja se sisälsi havainnot yhteensä7685 yorkshire- ja 7467 maatiaissiasta. Näille liitettiin sukulaisuustiedot. Tutkitut ominaisuudet olivatkeskimääräinen kasvunopeus 30 kg -100 kg, lihaprosentti, lihan väri (L* vaaleus, a* punaisuus ja b*keltaisuus) ja loppu-pH mitattuna sekä kyljysselästä että kinkun sisäpaistista. Rodut analysoitiinerikseen monenominaisuuden eläinmallilla käyttäen DMU-ohjelmistoa. Laatuominaisuuksientilastollisessa mallissa oli kiinteinä tekijöinä sukupuoli, ikä kokeen alussa, viive teurastuksestaleikkuuseen ja satunnaisina tekijöinä eläimen additiivinen geneettinen vaikutus, pahnue, teurastuserä(samalta asemalta samana päivänä teurastamoon lähetettyt siat) ja satunnainen jäännöstermi.Kasvunopeuden ja liha-% mallissa malli oli muutoin samanlainen, mutta teurastuserän sijasta olikasvatuserä kiinteänä tekijänä ja viive oli jätetty pois.Periytymisasteet vaihtelivat 0,33 – 0,39 kasvunopeudessa, 0,39 – 0,47 lihaprosentissa, 0,12 – 0,20pH:ssa, 0,10 – 0,32 vaaleudessa ja 0,26 – 0,43 punaisuudessa. Geneettiset korrelaatiot kasvunopeudenja lihanlaatuominaisuuksien välillä olivat useimmissa tapauksissa matalia (alle 0,15). Sen sijaangeneettiset korrelaatiot lihaprosentin ja lihan laadun (erityisesti sisäpaistin laadun) välillä olivatkorkeampia ja epäsuotuisia. Kyljysselästä ja sisäpaistista mitattujen samojen lihanlaatuominaisuuksiengeneettiset korrelaatiot olivat korkeita, mutta kuitenkin selvästi alle yhden, eli pelkän kyljysselänsisällyttäminen valintaohjelmaan ei takaa hyvää kinkun laatua. Johtuen epäsuotuisasta korrelaatiostataloudellisesti tärkeän lihaprosentin ja lihan laadun välillä, on lihan laatu säilytettäväjalostustavoitteissa. Korrelaatio ei kuitenkaan ole niin voimakas, etteikö oikealla tavoitteidenasettelulla liha-% voida parantaa laadun siitä kärsimättä.Tässä tutkimuksessa estimoituja perinnöllisiä tunnuslukuja käytetään hyväksi kansallisessasikojen jalostusarvojen laskennassa. Lihan laadun valinnan tehostamisen jälkeen lasketut geneettisettrendit osoittavat, että lihan laatu on muuttunut toivottuun suuntaan

Breed differences of heritable behaviour traits in cats

Cat domestication and selective breeding have resulted in tens of breeds with major morphological differences. These breeds may also show distinctive behaviour differences; which, however, have been poorly studied. To improve the understanding of feline behaviour, we examined whether behavioural differences exist among cat breeds and whether behaviour is heritable. For these aims, we utilized our extensive health and behaviour questionnaire directed to cat owners and collected a survey data of 5726 cats. Firstly, for studying breed differences, we utilized logistic regression models with multiple environmental factors and discovered behaviour differences in 19 breeds and breed groups in ten different behaviour traits. Secondly, the studied cat breeds grouped into four clusters, with the Turkish Van and Angora cats alone forming one of them. These findings indicate that cat breeds have diverged not only morphologically but also behaviourally. Thirdly, we estimated heritability in three breeds and obtained moderate heritability estimates in seven studied traits, varying from 0.4 to 0.53, as well as phenotypic and genetic correlations for several trait pairs. Our results show that it is possible to partition the observed variation in behaviour traits into genetic and environmental components, and that substantial genetic variation exists within breed populations.Peer reviewe

Molecular genetic polymorphism at the κ-casein and β-lactoglobulin loci in Finnish dairy hulls

Dairy bulls have been genotyped for K-casein and P-lactoglobulin from semen samples by methodology based on a polymerase chain reaction (PCR), In this study, a previously described method for κ-casein A and B variants was extended to cover also the detection of the E variant. For β-lactoglobulin the variants A and B were genotyped by another PCR-based method. The frequencies of the κ-casein and β-lactoglobulin alleles were determined from 308 and 291 Finnish Ayrshire and 42 and 44 Finnish Friesian bulls, respectively. The bulls had been born between 1973 and 1988. There was no noticeable trend in the differences between allele frequencies over the years, the overall frequencies of κ-casein A, B and E being 0.62, 0.09 and 0.29 in the Finnish Ayrshires and 0.85, 0.14 and 0.01 in Finnish Friesians. The overall frequencies of β-lactoglobulin A and B alleles were 0.25 and 0.75 in Ayrshires and 0.56 and 0.44 in Friesian