Seri-tukikeskusten asiakkaiden tausta, tukipalveluiden käyttö ja rikosprosessin eteneminen : Väliraportti

Seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tutkimukset ja tukipalvelut ollaan Suomessa keskittämässä Seri-tukikeskuksiin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sekä rekisteri- että kyselytutkimuksen keinoin Seri-tukikeskuksen asiakkaiden taustatietoja, rikosprosessin etenemistä, rikosilmoituksen tekemiseen liittyviä seikkoja ja kokemuksia palveluista. Seri-tukikeskuksen asiakkaista 70% oli alle 30-vuotiaita ja 96% naisia. Rekisteritutkimuksessa tukikeskuksen 688 asiakkaasta 74% teki rikosilmoituksen. Tapauksista 36% eteni syyteharkintaan ja 22% tapauksista nostettiin syyte. Aikaa rikosilmoituksesta syyteharkinnan päätökseen kului yli vuosi. Kyselytutkimuksessa 235 (29%) asiakasta vastasi kyselyyn. Aiemmat väkivaltakokemukset ja mielenterveysongelmat olivat yleisiä. Poliisille ilmoittamisen motiiveina oli mm. toive estää saman tapahtumista muille tai toive oikeuden saamisesta. Rikosilmoitus jätettiin usein tekemättä, koska tapahtuma haluttiin unohtaa, siitä koettiin häpeää tai oikeusprosessin pelättiin olevan liian raskas. Seri-tukikeskuksen asiakkaat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Psykologin, sosiaalityöntekijän tai sairaalapastorin tukipalveluita käytti 75% vastaajista ja heistä 86% koki saamansa tuen riittävänä. Kuitenkin mm. parempaa jatkohoitoon pääsyä, pidempää tuen kestoa ja lähipalveluita olisi kaivattu. Yleisin syy palveluiden käyttämättömyyteen oli toive asian unohtamisesta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Faktorer relaterade till våldtäktsoffers beslut att polisanmäla

Victims of rape must decide whether to file a police report, and research shows that many victims do not report the rape to the police. The literature on the associations between demographic and individual factors and reporting rape to the police is limited. The aim of the present study was to investigate the associations between demographic and individual factors (education, socioeconomic status, age, native country, number of years lived in Finland, gender, sexual orientation, relationship status, close persons, substance use and mental disorder), and police reporting in a Finnish sample of rape victims (N = 191) who were clients at the Helsinki Seri Support Center (sexual assault center). We collected data through an online survey. We expected factors related to a lower societal status, fewer close relations, increased use of substances, and diagnosed mental disorders to decrease the likelihood of reporting. The reporting rate was 64.4%. We found a negative association between the level of education and reporting. None of the other factors measured were robustly associated with reporting. It might be that these factors are not associated with the likelihood of reporting in the Finnish sociocultural context. It is also possible that the Seri Support Center successfully mitigates otherwise encountered obstacles to reporting. The present study expands the geographical scope of existing research. The practical implications of these findings are discussed, and the value of support services highlighted.Offer för våldtäkt behöver fatta ett beslut huruvida en polisanmälan görs. Tidigare forskning visar att en stor andel av offren väljer att inte polisanmäla. Forskningen om demografiska och individuella faktorers inverkan på anmälandet är begränsad. Syftet med denna studie var att undersöka associationerna mellan olika demografiska och individuella faktorer (utbildning, socioekonomisk status, ålder, ursprungsland, antal år levda i Finland, kön, sexuell läggning, civilstånd, närstående människor, substansanvändning och psykisk störning) ochpolisanmälandet i ett finskt sampel av våldtäktsoffer (N = 191) som varit patienter på Helsingfors Seri stödcenter (stödcenter för sexualbrottsoffer). Datainsamlingen utfördes med en nätenkät. Vi förväntade oss att faktorer kopplade med lägre status i samhälle, färre nära relationer, högre substansanvändning samt diagnostiserad psykisk störning skulle minska på anmälningsbenägenheten. Anmälningsprocenten var 64,4 %. Utbildningsnivån visade sig vara negativt associerad med anmälandet. Inga av de övriga undersökta faktorerna var starkt associerade med anmälandet. Detta kunde tyda på att de undersökta faktorerna inte är associerade med anmälandet i den finländska sociokulturella kontexten. Det är även möjligt att Seri stödcentret lyckas dämpa effekten av potentiella hinder för anmälandet. Denna studie utvidgar den geografiska omfattningen av studier inom området. Betydelsen av resultaten diskuteras och nyttan av stödtjänster betonas