Eheytyvän elinympäristön jäljillä Kangasalan Suoramalla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia yhdyskuntarakenteen eheyttämisen suhteutumista elinympäristön koettuun laatuun. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, joka paikantuu Kangasalan Suoramalle. Tutkimuksen kohteena on Suoraman eheyttävää kehittämistä suunnittelevien kaavoittajien eheyttämistä koskevien yleisten ja paikallistuvien näkemysten suhde alueen asukkaiden elinympäristölleen määrittämiin laatutekijöihin. Tavoitteena on tuoda esiin kaavoittajien ja asukkaiden näkökulmien avulla eheyttävien pyrkimysten ja elinympäristön tärkeiden piirteiden yhtäläisyydet ja eroavaisuudet. Tutkimuksen aineisto koostuu teemahaastatteluista, joista kuusi on kävelyhaastatteluna toteutettuja asukashaastatteluja ja kaksi perinteisenä haastatteluna toteutettuja asiantuntijahaastatteluja. Aineiston analysointi perustuu teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin. Teoreettinen viitekehys muodostuu yhdyskuntasuunnittelun teoreettisesta muutoskontekstista, eheyttämisen ja eheyttävän suunnittelun määrittelyistä sekä sen suhteutumisesta yhdyskuntarakenteen suunnittelun muutokseen. Lisäksi keskeinen osa viitekehystä on eheyttämisen ja elinympäristön koetun laadun suhteen esiin tuominen. Eheyttävän suunnittelun ja asukkaiden määrittämien elinympäristön laatutekijöiden kannalta Suoramalla keskeisiksi näkökulmiksi muodostuu toimintojen ja ympäristökuvan kehittäminen sekä sosiaalisen rakenteen mahdollisuudet. Eheyttämisen tavoitteena nähdään olevan yhdyskuntarakenteellisten päämäärien lisäksi paikallisidentiteetin vahvistamisen tukeminen. Kaavoittajien ja asukkaiden näkökulmien välillä on ohipuhuntaa, vaikka asukkaiden määrittelemät hyvän elinympäristön tekijät kohtaavatkin suurimmalta osin kaavoittajien paikalliset eheyttävät tavoitteet. Eheyttäminen on vaikeasti määriteltävä monien näkökulmien muodostuma, mutta onnistuessaan eheyttävä suunnittelu voi tuoda erilaisia lähestymistapoja lähemmäs toisiaan ja avata uusia mahdollisuuksia erilaisille yhteistyön muodoille ja paikallisten voimavarojen hyödyntämiselle

Tietomallipohjaiseen kaavoitukseen siirtymisen edellytykset Nokian kaupungissa

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, minkälaisia vaatimuksia vireillä oleva maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus asettaa jatkossa kuntien kaavoitukselle. Lisäksi tuli selvittää, mitä Nokian kaupungin kannattaisi ottaa huomioon siirryttäessä tietomallipohjaiseen kaavoitukseen maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Työssä vertailtiin voimassa olevaa maankäyttö- ja rakennuslakia maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen alustaviin luonnospykäliin. Aiemmin toteutetut tietomallipohjaisen kaavoituksen kehityshankkeet ja muu aihepiirin kirjallisuus toimivat tietomallipohjaisen kaavoituksen hahmottamisen pohjana. Varsinaisena tutkimusaineistona oli tietomallipohjaisen kaavoituksen kehityshankkeissa mukana olleille kunnille suunnattu kysely. Sen avulla selvitettiin, minkälaisia onnistumisia ja epäonnistumisia kehityshankkeissa on ollut, mistä ne ovat johtuneet ja mitä kehityshankkeiden perusteella on opittu tietomallipohjaiseen kaavoitukseen siirtymisestä. Lakiuudistuksen keskeneräisyyden vuoksi ei voi tehdä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä tulevaisuuden vaatimuksista kaavoitukselle, mutta laki suuntaa tietomallipohjaiseen kaavoitukseen. Toteutetut tietomallipohjaisen kaavoituksen kehityshankkeet ovat toisaalta ratkaisseet mutta myös tuoneet esiin uusia tietomallipohjaiseen kaavoitukseen siirtymisen haasteita. Lisäksi kansallisen tietomallin kehittämistyöllä on kaavoituksen tulevaisuuden kannalta keskeinen merkitys. Tietomallipohjaiseen kaavoitukseen siirtyminen vaatii uuden ajattelutavan omaksumista. Onnistumisen edellytyksenä näyttäisi olevan riittävä resursointi ja koulutus, hyvä muutosjohtaminen ja prosessin organisointi sekä yhteinen tahtotila kokonaisvaltaiseen muutokseen. Nokian kaupunki on ottanut jo suunnan kohti tietomallipohjaisuutta osallistuessaan maankäytön kokonaisjärjestelmän kilpailutushankkeeseen. Seuraamalla lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen kehittymistä ja perehtymällä tietomallityöhön saadaan muutos hyvään alkuun

Eheytyvän elinympäristön jäljillä Kangasalan Suoramalla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia yhdyskuntarakenteen eheyttämisen suhteutumista elinympäristön koettuun laatuun. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, joka paikantuu Kangasalan Suoramalle. Tutkimuksen kohteena on Suoraman eheyttävää kehittämistä suunnittelevien kaavoittajien eheyttämistä koskevien yleisten ja paikallistuvien näkemysten suhde alueen asukkaiden elinympäristölleen määrittämiin laatutekijöihin. Tavoitteena on tuoda esiin kaavoittajien ja asukkaiden näkökulmien avulla eheyttävien pyrkimysten ja elinympäristön tärkeiden piirteiden yhtäläisyydet ja eroavaisuudet. Tutkimuksen aineisto koostuu teemahaastatteluista, joista kuusi on kävelyhaastatteluna toteutettuja asukashaastatteluja ja kaksi perinteisenä haastatteluna toteutettuja asiantuntijahaastatteluja. Aineiston analysointi perustuu teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin. Teoreettinen viitekehys muodostuu yhdyskuntasuunnittelun teoreettisesta muutoskontekstista, eheyttämisen ja eheyttävän suunnittelun määrittelyistä sekä sen suhteutumisesta yhdyskuntarakenteen suunnittelun muutokseen. Lisäksi keskeinen osa viitekehystä on eheyttämisen ja elinympäristön koetun laadun suhteen esiin tuominen. Eheyttävän suunnittelun ja asukkaiden määrittämien elinympäristön laatutekijöiden kannalta Suoramalla keskeisiksi näkökulmiksi muodostuu toimintojen ja ympäristökuvan kehittäminen sekä sosiaalisen rakenteen mahdollisuudet. Eheyttämisen tavoitteena nähdään olevan yhdyskuntarakenteellisten päämäärien lisäksi paikallisidentiteetin vahvistamisen tukeminen. Kaavoittajien ja asukkaiden näkökulmien välillä on ohipuhuntaa, vaikka asukkaiden määrittelemät hyvän elinympäristön tekijät kohtaavatkin suurimmalta osin kaavoittajien paikalliset eheyttävät tavoitteet. Eheyttäminen on vaikeasti määriteltävä monien näkökulmien muodostuma, mutta onnistuessaan eheyttävä suunnittelu voi tuoda erilaisia lähestymistapoja lähemmäs toisiaan ja avata uusia mahdollisuuksia erilaisille yhteistyön muodoille ja paikallisten voimavarojen hyödyntämiselle

Anis (Kabul, Afghanistan), 1969-09-11

Anis (Kabul, Afghanistan), 1969-09-11; Volume ; Number 14