"Sairastui yhdessä yössä" : lasten äkillisesti alkavat neuropsykiatriset oireet

Tic- ja pakko-oireet ovat lapsilla tavallisia varsinkin lyhytaikaisina ja ohimenevinä. Pitkäkestoisten oireiden kulku on usein aaltoileva. Oireet voivat alkaa myös äkillisesti ja voimakkaina. Streptokokki-infektioon yhteydessä olevassa PANDAS-oireyhtymässä tic- tai pakko-oireet alkavat ­poikkeuksellisen äkillisinä ja voimakkaina infektion jälkeen. Tutkimustieto syy-yhteydestä on ristiriitaista. Lapsuusiän äkillisten neuropsykiatristen oireyhtymien PANS ja CANS määritelmissä akuutin pakko-oireisuuden kanssa esiintyy lisäoireita ja etiologia on laveampi kuin PANDAS-oireyhtymän. Psykoterapia ja lääkehoito tehoavat myös infektion laukaisemien neuropsykiatristen oireiden hoidossa.Peer reviewe

Obstetric and Neonatal Adversities, Parity, and Tourette Syndrome: A Nationwide Registry

Peer reviewe

Behavioral and electrophysiological indicators of auditory distractibility in children with ADHD and comorbid ODD

Involuntary switching of attention to distracting sounds was studied by measuring effects of these events on auditory discrimination performance and event-related brain potentials (ERPs) in 6–11-year-old boys with Attention Deficit – Hyperactivity Disorder (ADHD) and comorbid Oppositional Defiant Disorder (ODD) and in age-matched controls. The children were instructed to differentiate between two animal calls by pressing one response button, for example, to a dog bark and another button to a cat mew. These task-relevant sounds were presented from one of two loudspeakersinfront of the child, and there were occasional task-irrelevant changes in the sound location, that is, the loudspeaker. In addition, novel sounds (e.g., a sound of hammer,rain, or car horn) unrelated to the task were presented from a loudspeaker behind the child. The percentage of correct responses was lower for target sounds preceded by a novel sound than for targets not preceded by such sound in the ADHD group, but not in the control group. In both groups, a biphasic positive P3 a response was observed in ERPs to the novel sounds. The later part of the P3a appeared to continue longer over the frontal scalp areas in the ADHD group than in the controls presumably because a reorienting negativity (RON) ERP response following the P3a was smaller in the ADHD group than in the control group. This suggests that the children with ADHD had problemsin reorienting their attention to the current task after a distracting novel sound leading to deterioration of performance in this task. The present study also indicates that children with ADHD and comorbid ODD show same kind of distractibility as found in previous studies for children with ADHD without systematic comorbid ODD.Peer reviewe

Prenatal Maternal Smoking and Tourette Syndrome: A Nationwide Register Study

Peer reviewe

Frailty predicts incident atrial fibrillation in women but not in men : The Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study

INTRODUCTION: Frailty and atrial fibrillation (AF) are common aging problems and increasing globally. The association(s) between frailty and AF have been inconclusive. The purpose of this prospective population-based cohort was to investigate the associations between frailty and incident atrial fibrillation (AF) in older men and women. METHODS: In total 839 participants, women (n=458) and men (n=381), aged 61-74 years from the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study were included (March 1, 1998, to December 31, 2001). At the baseline, among frailty prevalence was 49.3% (n=414), and non-frailty 50.7% (n=425) of the total population. Frailty was ascertained with the presence of 3-5 and prefrailty 1-2 of the following criteria: weight loss (highest 20% over 7 years), self-reported tiredness, weakness (measured by handgrip strength), slow walking speed (walking pace), and low physical activity (lowest 20%). AF events were obtained by record linkages from the national computerized hospitalization registry in Finland up to December 31, 2019. Multivariate Cox proportional hazard regression estimated the hazard ratio (HR) of incident events, adjusted for potential confounders. RESULTS: During the mean follow-up of 14.2 years, 288 AF cases (169 women; 119 men) occurred. After adjustment for possible confounders, the HRs (95% confidence intervals (CIs)) for AF was 1.46 (1.48-1.85) in the frail population, compared to the non-frail group. The association was observed only among older frail women [multivariable-adjusted HR 1.78, 95% CI (1.28-2.48)], (P for interaction=0.04). No statistically significant associations were observed between frailty and future AF incident among men (multivariable-adjusted HRs 1.12, 95% CI (0.77-1.63). CONCLUSIONS: In this population based epidemiological cohort, the risk of developing AF was increased in women affected by frailty at baseline but not in men

Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus

Hankkeen tavoitteena oli kuvata millaisia osaamistarpeita sote-uudistus synnyttää, mitä olisi tehtävä, jotta näihin uusiin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan ja mitä tapahtuu, jos tarpeisiin vastaamisessa epäonnistutaan. Tutkimushankkeessa toteutettiin kansainvälinen systemoitu kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi, sote-asiantuntijoiden ja työntekijöiden empiirinen aineistonkeruu, kansallinen osaamishanke-kartoitus sekä verkkokysely koulutuksen asiantuntijoille. Tutkimushankkeen tulokset syventävät ja monipuolistavat sote-ammattilaisten tulevaisuuden osaamistarpeita. Ammattialakohtainen substanssiosaaminen muodostaa tulevaisuuden osaamisen ytimen. Tämän lisäksi kaikkia sote-ammattiryhmiä koskeva geneerinen osaaminen sisältää asiakastyöosaamisen, palvelunkehittämisosaamisen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen. Lisäksi tulee arvioida, onko tarvetta uusille tutkinnoille tai nykyisten tutkintojen uusille kelpoisuuksille, jotta sosiaali- ja terveyssektorit ylittävien asiakkuuksien tarpeisiin voitaisiin vastata. Näillä kohdistuksilla ja muutoksilla voidaan varmistaa, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien osaaminen on ammattialakohtaisesti näyttöön perustuvaa, ja ammattilaisilla on jaettua, toimintaympäristön muutostarpeisiin vastaavaa osaamista tuottaa asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa hoitoa ja palvelua. Osaamisen kehittäminen edellyttää aiempaa systemaattisempaa osaamisen arviointia ja näyttöön perustuvien koulutusinterventioiden käyttöä. Uusien geneeristen osaamisalueiden perustaidot tulee sisällyttää sote-alan tutkintoon johtaviin koulutuksiin, mutta erityisen ajankohtaista on vastata osaamisvajeisiin täydentävällä koulutuksella. Työelämässä toteutettavat kehittämishankkeet ovat tarpeen alueelliseen ja paikalliseen osaamisen kohdistamiseen. Osaamiseen kohdistuvien hankkeiden alueellinen ja valtakunnallinen koordinointi tukisi hankkeiden kohdistamista, toteuttamista ja raportointia sekä mahdollistaisi hyvien käytänteiden jakamisen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillinen osaaminen on ja tulee olla jatkuvassa muutoksessa, ja keinoja osaamisen parantamiseksi ja ajantasaistamiseksi on kehitettävä ja arvioitava koko ajan