Väriprofiilin mustan osavärin parametrien vaikutus kuvanlaatuun suurkuvatulostamisessa

The objective of the thesis was to study the effect of the black ink parameters of the colour profile on image quality in large-format printing. The parameters were black start and black width. The effect was measured by both perceived image quality and change in the colour gamut volumes. The thesis is divided into two parts: theory and experimental. In the theory part the different methods and technologies of large-format printing were reviewed. Colour theory was discussed in the form of colour models, colour gamuts and colour management. In the last chapter of the theory part the different models of image quality modelling were presented. For the experiment six different colour profiles were created, the profiles being a combination of three different values for black start and two different values for black width. The samples were printed with three different image contents, and the printing was done by pietzo-inkjet-printer typical for large format printing. Each content was evaluated by paired-comparison method. With each colour profile a target field with 1120 colour patches was printed. The colour patches of the target fields were measured with spectrophotometer, and volume of colour gamut for each sample was calculated by using two different methods. In conclusion, the differences in perceived total image quality were small. The black start didn't have a statistically significant effect on image quality, although there were differences in image quality ratings between different samples. Effect of the black width on image quality was statistically important. The maximum value of black width resulted in better image quality than the minimum value. The colour gamut volumes correlated with the amount of black ink used, but the colour gamut volume did not directly correlate with image quality. The image content had a significant effect on how easily the image quality changes were perceived.Diplomityössä tutkittiin väriprofiilin mustan osavärin parametrien vaikutusta kuvanlaatuun suurkuvatulostuksen menetelmillä tehdyissä kuvissa. Tutkittavia parametreja olivat mustan alku ja mustan leveys. Työssä tarkasteltiin molempien parametrien vaikutusta havaittuun kokonaiskuvanlaatuun sekä tulostettujen kuvien toistoavaruuksien tilavuuksiin. Työ koostui kirjallisuuskatsauksesta ja kokeellisesta osiosta. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään suurkuvatulostamisen menetelmät ja teknologiat. Näiden lisäksi käsitellään väriteoriaa värimallien, toistoavaruuksien ja värinhallinnan näkökulmasta. Teoriaosan viimeisessä luvussa käsitellään erilaisia kuvanlaatumalleja. Työn kokeellista osiota varten tehtiin kuusi väriprofiilia, jotka muodostuivat kolmesta eri mustan alun arvosta ja kahdesta eri mustan leveyden arvosta. Kaikki variaatiot tulostettiin kolmella eri kuvasisällöllä. ja tulostamisessa käytettiin suurkuvatulostamiseen tarkoitettua pietsotulostinta. Näytteitä tutkittiin parivertailulla, ja saatuja tuloksia verrattiin kuvasisällöittäin. Eri kuvasisältöjen lisäksi tulostettiin jokaisesta koeasetelman variaatiosta 1120 värialuetta sisältävä värikenttä, jonka arvot mitattiin spektrofotometrilla. Näistä arvoista laskettiin kunkin väriprofiilin aikaansaaman toistoavaruuden tilavuus kahdella eri menetelmällä. Erot havaitussa kokonaiskuvanlaadussa olivat erittäin pieniä. Vaikka mustan alku muodosti eroja kuvanlaadun tuloksiin, ei vaikutus ollut tilastollisesti merkittävä. Väriprofiilin mustan leveyden parametri vaikutti tilastollisesti merkittävästi kokonaiskuvanlaatuun. Mustan leveyden maksimiarvo paransi kuvanlaatua verrattuna minimiarvoon. Toistoavaruuden tilavuus oli riippuvainen mustan osavärin määrästä, mutta toistoavaruuden tilavuus ei ollut suoraan verrannollinen havaittuun kuvanlaatuun. Kuvasisällöllä oli selkeä vaikutus kuvanlaadun erojen havaitsemiseen

Palvelumuotoilu infran ylläpidossa

Tämä opinnäytetyö on osa Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen Infrapalveluiden Hyvä Arkiympäristö -projektia. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut tutkia palvelumuotoilun soveltuvuutta kaupunki-infran ylläpidossa kokeiluluonteisesti. Tutkimuksesta saatujen kokemusten sekä kirjallisuuden perusteella luotiin käsikirjan tyyppinen opas palvelumuotoiluprosessista infran ylläpidossa, kun kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Tämä opinnäytetyö luo perustan Hyvä Arkiympäristö -projektissa lähitulevaisuudessa kehitet-tävälle palvelumuotoilun työkalupakille. Hyvä Arkiympäristö -projekti on jatkoa KEHTO-foorumin aloitteesta käynnistetylle Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta (OPUS) -hankekokonaisuudelle. Opinnäytetyössä hyödynnettiin erityisesti palvelumuotoilun kirjallisuutta, joista keskeisimmät teokset ovat Satu Miettisen toimittama Palvelumuotoilu - uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaa, Juha Tuulaniemen kirjoittaman Palvelumuotoilu sekä amerikkalaisen innovaatio- ja tuotekehitystoimiston IDEO:n tuottamat teokset Human Centered Design Toolkit ja The Field Guide to Human-Centered Design. Kirjallisuudessa kuvailtuja palvelumuotoilun menetelmiä on sovellettu ensimmäistä kertaa kaupunki-infran ylläpidon kontekstissa. Muita tutkimusmenetelmiä on ollut muun muassa asiantuntijahaastattelut, tarkkaileminen, rinnallakävelyt, ryhmäkävelyt sekä työpajat. Infran ylläpidosta pohjatietona ovat toimineet asiantuntijahaastattelut sekä kirjallisuudesta Suomen kuntatekniikkayhdistyksen kustantama Katujen ylläpito sekä Suomen Kuntaliiton kustantama Katujen kunnossa- ja puhtaanapidon laatutaso ja väylien luokittelu.This study is part of a project conducted by the City of Turku and its Municipal Property Corporation Infrastructure Services the project is called Good Everyday Environment. The aim of the thesis was to examine suitability of service design in the field of maintenance of city infrastructure on an experimental basis. With the experience gained in this study and based on literature in the field a manual type of service design guide was created. The guide is meant to be used in the future service design process in the field of infrastructure maintenance targeted to senior citizens. This study lays a foundation for the Good Everyday Environment project where the near future goal is to develop a service design toolbox. The Good Everyday Environment project is a continuation to the Optimization and Management of Municipal Technical Services (OPUS) research project. In this thesis service design literature was used with the most significant individual titles including “Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen”, edited by Satu Miettinen and “Palvelumuotoilu”, written by Juha Tuulaniemi. Of sources in English particularly important were two books by the American innovation and product development office IDEO called “Human Centered Design Toolkit” and “The Field Guide to Human-Centered Design”. The service design methods described in the literature have for the first time been applied in a city-infrastructure maintenance context. Other research methods used in this study included expert interviews, observations, walks with respondents, group walks and different types of workshops. Basic information about the maintenance of infrastructure was collected from expert interviews and literature. The most important works of literature were “Katujen ylläpito”, published by the Municipal Technology Association and “Katujen kunnossa- ja puhtaanapidon laatutaso ja väylien luokittelu”, published by the Association of Finnish Local and Regional Authorities

Henkilökunnan säteilyaltistus ja säteilysuojien käyttö koronaariangiografiassa

Koronaariangiografia eli sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on ensisijainen tutkimusmenetelmä tutkittaessa potilasta, jolla on suuririskinen sepelvaltimotauti. Suonia kuvataan läpivalaisuavusteisesti käyttäen C-kaarta, jonka toiminta perustuu röntgensäteilyyn. Tutkimusta suoritettaessa henkilökunta on läpivalaisun aikana valvonta-alueella ja altistuu säteilylle. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla henkilökunnalle aiheutuvaa säteilyaltistusta koronaariangiografiatutkimuksissa ja henkilökunnan säteilysuojainten käyttöä tutkimuksen aikana. Tutkimuksessa saadaan tarkkaa tietoa henkilökunnan säteilyannoksista ja säteilysuojien käytöstä koronaariangiografiassa. Tavoitteena on kehittää henkilökunnan säteilyturvallisuutta ja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää uuden kuvantamislaitteen kehittämisessä, henkilökunnan säteilyaltistuksen optimoinnissa sekä turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Tutkimuksessa mitattiin henkilökunnalle aiheutuneita säteilyannoksia Oulun Yliopistollisen sairaalan kardiologisella osastolla. Mittaukset tehtiin käyttäen DoseAware -järjestelmää, jolla voidaan mitata annosnopeutta reaaliaikaisesti, sekä tallentaa annostiedot jokaisesta tutkimuksesta. Mittareita oli käytössä kuusi kappaletta ja ne sijoitettiin kattokiinnitteiseen säteilysuojaan, kardiologin, instrumenttihoitajan ja potilasta tarkkailevan hoitajan lyijysuojien päälle. Tutkimusaineisto koostuu 12 koronaariangiografiatutkimuksesta. Henkilökunnan säteilyannokset olivat pääasiassa pieniä. Suurimmat annokset tulivat kardiologille ja potilasta tarkkailevalle hoitajalle. Kardiologin saamaan annokseen vaikutti merkittävimmin liikuteltavien lyijysuojien oikeaoppinen käyttö ja potilasta tarkkailevan hoitajan annokseen vaikutti hoitajan sijainti salissa läpivalaisua käytettäessä. Tutkimus osoittaa, että oikealla sijoittumisella ja suojien oikealla käytöllä tutkimuksen aikana henkilökunnan säteilyaltistus saadaan hyvin alhaiseksi. Jatkotutkimushaasteena voisi olla henkilökunnan saaman säteilyaltistuksen laajempi mittaaminen käyttäen useampia mittareita.Coronary angiography is a procedure that is performed when examining patients who are at risk for coronary heart disease. Coronary angiography is a method that uses special dye and x-ray. X-ray is produced by using mobile C-arm. Because the personnel are inside the examination room during the examination, personnel are exposed to radiation. The objective of the study was to describe the radiation exposure of the personnel and observe how personnel use radiation protection shields. The aim of the study was to develop radiation safety. Research results can be used for estimating the need of a new heart imaging method, optimizing the radiation exposure of the personnel and developing radiation safety culture. The study was performed in Oulu University Hospital. The radiation doses were measured by using DoseAware measuring system, which shows doses in real time. Six dosemeters were placed on the lead shields of cardiologist, instrumental nurse, the nurse observing the patient and the overhead lead shield. The study included 12 coronary angiography examinations. The study showed that radiation doses of the staff were low, also zero doses were received. Cardiologists and the nurses observing the patient had the highest doses. The most significant factor affecting cardiologists’ radiation doses was using the overhead lead shield correctly. The distance to the source of radiation while using the x-ray affected most the doses of the nurses. The study showed that using the lead shielding correctly and keeping distance to the source of radiation makes it possible to keep radiation doses very low. Further research could be measuring doses more extensively using more dosemeters