Eco-efficient services as a route towards sustainable development : between the traditional and the radical

Väitöskirja tarkastelee ekotehokkaita palveluita yhtenä ratkaisuna ympäristöongelmiin ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Ekotehokkailla palveluilla tarkoitetaan palveluratkaisuja, joiden tavoitteena on asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen tuotteiden omistamisen sijaan. Asiakas ostaa ratkaisuja, jotka kuormittavat vähemmän ympäristöä ja käyttävät resursseja tehokkaammin. Ekotehokkuudella tarkoitetaan saman materiaalisen hyvinvoinnin tuottamista huomattavasti pienemmällä energian ja luonnonvarojen kulutuksella. Tutkimus koostuu neljästä tieteellisissä lehdissä julkaistusta artikkelista ja johdannosta, joka kokoaa artikkelien tulokset yhteen. Työ käsittelee minkälaisia potentiaalisesti ekotehokkuutta ja siten kestävää kehitystä tukevia palveluita on markkinoilla, mitkä tekijät vaikuttavat näiden palveluiden kysyntään ja tarjontaan sekä millaisia niiden liiketoimintamallit ovat. Tutkimus osoittaa, että kotitaloudet voivat siirtyä tuotteiden omistamisesta palveluiden käyttöön, jos ne helpottavat arkea. Yrityksille tarjottavien palveluiden osalta korostuu kustannustehokkuus, ympäristön hallinta ja palveluiden rooli päivittäisen operatiivisen liiketoiminnan tehostamisessa. Yrityksille tarjottavat materiaalitehokkuuden palvelut ovat kehittyneet usein muista kuin ekotehokkuusmotiiveista. Esimerkiksi tutkimuksessa tarkasteltujen kemikaalien hallinnan palveluiden taustalla on niin uusia ICT-pohjaisia palveluita kuin logistiikkapalveluita. Näiden palveluiden liiketoimintamallit ovat kontekstisidonnaisia ja niihin vaikuttaa mm. toimiala ja se mille kohtaa toimitusketjua ne kohdentavat liiketoimintansa. Markkinoille päässeiden palveluiden edellytys on, että palveluntarjoaja ymmärtää hyvin asiakkaiden tarpeet ja toiminnan, oli kyseessä kotitalouksille tai yrityksille suunnatut palvelut. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että kehitettäessä uusia ekotehokkuutta ja kestävää kehitystä edistäviä palveluita on tärkeää, että lähtökohdiltaan ekotehokkaita tuotteita tai teknologiaa kehittävät toimijat työskentelisivät järjestelmällisemmin liiketoimintainnovaatioiden kehittäjien kanssa yhteistyössä

Kiertotalouden tavoitteisiin yhteistyön, tiedon ja koulutuksen avulla

Non peer reviewe

Lack of Congruence between European Citizen Perspectives and Policies on Circular Economy

Keywords: circular economy, policy congruence, consumers, citizen visions, sustainability, topic modelling.The concept of circular economy has become a catchphrase for describing redesign of economies and industries towards better sustainability. The consideration of consumers holds a prominent role in the concept, yet consumers‟ concerns and hopes are not well accounted for. This article takes a forward-looking approach to the relationship between consumers and policies on circular economy. It analyses an extensive and systematically collected corpus of European citizen visions on desirable and sustainable futures from this perspective, and compares the outcomes to newly adopted circular economy policies in Europe. The article argues that European policies on circular economy should increasingly connect to energy and climate issues as well as social topics, if they are to build congruence between citizen and policy understandings, and thereby raise public acceptance for the concept.Peer reviewe

esimerkkinä teollisuuskemikaalit ja kemialliset jätteet

Selvityksen tavoitteena oli arvioida ja kehittää ohjauskeinoja, joilla mahdollisesti voitaisiin parantaa teollisuuden kemiallisten jätteiden heikkoa kierrätysastetta ja myös edistää kemiallisen jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä. Johtopäätöksiä voidaan mahdollisesti soveltaa laajemminkin teollisuuden materiaalitehokkuuden edistämiseen. Hankkeessa verrattiin hypoteettista kemikaalien tuottajavastuujärjestelmää, neuvoteltua ympäristösopimusta, tehostettua lupaohjausta sekä EU:n kemikaaliasetuksen toimeenpanoa ohjauskeinoina, joilla kemiallisten jätteiden vähentämistä ja kierrätystä voitaisiin edistää. Lisäksi selvitettiin kemikaalipalveluiden liiketoiminnan mahdollisuuksia ja kytkentöjä ohjauskeinoihin. Selvityksen tuloksena arvioitiin, että kemikaalien tuottajavastuujärjestelmä ei ole toimiva ratkaisu. Pääsyy on se, että kemikaalin käytöllä on vain heikko yhteys kemiallisen jätteen määrään. Kemikaaliasetuksella on merkitystä erityistä huolta aiheuttavien kemikaalien korvaamisen kannustajana. Sen sijaan kemikaalien kierrätyksen näkökulmasta REACH -asetuksen vaatimukset voivat vaikeuttaa uusiomateriaalien markkinoille pääsyä. EU:n teollisuuden päästödirektiiviin liittyvät BAT-päätelmät sisältävät erilaisia materiaalitehokkuuteen liittyviä vaatimuksia, jotka tulee ottaa huomioon lupaharkinnassa. Lupaehtojen antamista materiaalitehokkuudesta, lukuun ottamatta mahdollisesti tarvittavia selvitysvelvoitteita, tulisi kuitenkin kirjoittajien mielestä käyttää vain siinä tapauksessa, että yritys ei ole sisäistänyt tätä tavoitetta toimintatapoihinsa. Yrityskohtaiset materiaalitehokkuuskatselmukset voivat auttaa yritysten johtoa tunnistamaan mahdollisuudet tehostaa tuotannon kemikaalien ja hävikin hallintaa. Pienille yrityksille tarvitaan kevennetty, valtion tukema katselmustuote. Selvityksen perusteella Suomeen voisi soveltua Alankomaiden mallin mukainen neuvoteltu materiaalitehokkuussopimus, joka kohdistuisi valittuihin, toimialarajat ylittäviin materiaalivirtoihin. Sopimuksessa asetettaisiin määrällisiä ja laadullisia tavoitteita, jotka liittyvät materiaalin elinkaaren ympäristön kannalta kriittisiin vaiheisiin. Sopimuksella voitaisiin edistää kierrätyksen lisäksi mm. jätteen ehkäisyä, materiaalitehokkaiden tuotepalvelukonseptien käyttöönottoa, uusiomateriaalin hyödyntämistä tai vaarallisen kemikaaliryhmän korvaamista. Valtiovallan rooli sopimuksessa olisi poistaa innovaation hallinnollisia esteitä ja käyttää julkisia hankintoja edelläkävijäyritysten kannustamiseksi

HER2 and GATA4 are new prognostic factors for early-stage ovarian granulosa cell tumor-a long-term follow-up study

Peer reviewe