Anttonen, Markku

Lammi, Minna

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

1	POLITIIKKASUOSITUS 07.05.2019 Kiertotalouden tavoitteisiin yhteistyön, tiedon ja koulutuksen avulla Kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koordinoitua yhteistyötä niin investointien lisäämiseksi kuin innovaatioiden kaupallistamiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden olisi tarpeellista lisätä yhteistyötä teknologisten innovaatioiden ja liiketoimintaosaamisen tuottamiseksi ja jakamiseksi. Kiertotaloutta ja sen toimintatapoja tulisi opettaa laaja-alaisesti ja systemaattisesti kaikilla koulutusasteilla. Koulutuksessa myös TKI -toiminnalla (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla) ja yritysyhteistyöllä on keskeinen rooli. Tämä politiikkasuositus tarkastelee kiertotalouden parissa toimivien näkemyksiä siitä, miten kiertotaloutta voitaisiin Suomessa edistää. Kiertotalouteen siirtyminen on järjestelmätason muutos, jonka toteutuminen edellyttää muutoksia tuotteiden suunnittelussa ja tuotannossa, liiketoimintamalleissa sekä kulutuskäyttäytymisessä. Mahdollisimman jätteetön tuotanto ja jätteiden käyttö raaka-aineena edellyttävät aluellisen, kansallisen ja globaalin tason uudenlaista yhteistyötä, verkostojen kehittämistä ja tiedon jakamista uudella tavalla. Kiertotalouden edistäminen niin maan kuin aluiden tasolla edellyttää myös lainsäädännön muuttamista yhteistyötä ja kokeiluja tukevaksi. Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston STN:n rahoittamassa CloseLoop-hankkeessa järjestettiin yhteensä neljä työpajaa, joista kolme keskittyi alueellisen tason kiertotalouden kehitykseen Kokkolan, Porin (Satakunnan) ja Lappeenrannan (Etelä-Karjala) alueilla. Neljäs työpaja kokosi yhteen kansallisen tason (Työ- ja Elinkeinoministeriö, Ympäristöministeriö, Sitra, Motiva, VTT) ja alueellisen tason toimijat etsimään yhteisiä toimintamahdollisuuksia nopeuttaa ja vahvistaa kiertotalouteen siirtymistä Suomessa. Työpajojen tuloksina muotoutui kannanottoja, jotka edistäisivät Suomen kehittymistä kiertotaloudeksi. (Anttonen et al. 2019) Kannanotoista selviää, että kiertotalouden toteutumisen kannalta keskeisessä roolissa ovat yhteistyö, tieto ja koulutus. Yhteistyö ja sen merkitys näkyvät selvästi useimmissa työpajojen kannanotoissa. Kiertotalouden tavoitteiden toteutumista edistäisi se, että keskeiset toimijat työskentelisivät yhteistyössä yli toimiala- ja organisaatiorajojen. Yhteistyön vahvistamiseksi ja toiminnan koordinoimiseksi puolueeton, pitkäjännitteisesti toimiva organisaatio koettiin tarpeelliseksi. Tällainen toimintaa koordinoiva organisaatio lisäisi osaltaan eri toimijoiden välistä luottamusta ja pystyisi yhdistämään eri toimijoita esimerkiksi uusien liiketoimintamallien kehittämiseksi. Tällaisen organisaation koettiin myös mahdollistavan taloudellisten, tuotannollisten ja osaamisresurssien tehokkaampaa käyttöä.  Suomen kontekstissa erityistä on se, että kiertotalouden periaatteiden ja sisältöjen opettaminen niin ala- kuin yläkouluissa sekä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa nousivat vahvasti esille. Koulutus nähtiin keskeissä roolissa myös kiertotalouden kokeilukulttuurin, pienten- ja keskisuurten yritysten osaamisen sekä työnantaja- ja -tekijäjärjestöjen yhteistyön kehittämisessä. Koulutuksella ja oppilaitoksilla koettiin olevan merkittävä panos pk-sektorin kiertotalousosaamisen kehittämisessä sekä innovaatiotoiminnan monipuolistamisessa. Koulutusta tarvitaan myös kiertotalouden liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi ja uusien teknologioiden kaupallistamisen nopeuttamiseksi.  Viite:  Anttonen M., Lammi M., Bamford I., Antikainen M. ja Naumanen M. (2019) Suomesta toimiva kiertotalousmaa. Millaista murrosprosessia pidetään tavoiteltavana? Futura 1/2019 2	POLITIIKKASUOSITUS 07.05.2019 Toimenpide-ehdotukset • Tarvitaan luotettava ja kiertotalouden aktiviteetteja koordinoiva toimija. Toiminnanpitkäjännitteinen koordinointi kansallisella tasolla vaatii puolueettoman ja luotettavankoordinoijatahon.• Tarvitaan yhteinen alusta tiedon jakamiseen. Yhteisen alustan avulla yritykset, yliopistot jatutkimuslaitokset sekä julkiset toimijat voisivat keskustella, jakaa ideoita ja etsiä kumppaneitatutkimus- ja kehittämishankkeisiin: Koordinoiva taho olisi luonteva ylläpitäjä alustalle.• T&K -toiminnan ja kaupallistamisprosessien nopeuttaminen. Tehokas innovointi edellyttääyhteistyötä niin teknologisten kuin sosiaalisten innovoijien, kaupunkien, oppilaitosten, eritoimialojen yritysten ja poliittisten päätöstentekijöiden välillä, jolloin eri teknologioita voitaisiinkehittää ja soveltaa yhdessä.• Tietovarantojen kehittäminen ja innovatiivinen hyödyntäminen. Yhteiskunnassa jo kerättäväätietoa voidaan käyttää entistä innovatiivisemmin. Tietokannoissa voisi olla työkaluja informaationanalysointia varten. Kerättävän tiedon pitäisi sisältää ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisiaindikaattoreita, ja niiden pitäisi helpottaa kehittämistyötä.• Koulutuksen kehittäminen alakouluista yliopistoihin. Kiertotalouden koulutus mukaan kaikillekoulutustasoille, yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä myös opetuksessa jaoppimateriaalien tuottamisessa. Koulutuksen osalta vahvistetaan myös kokeilukulttuuriaesimerkiksi uusien ammatillisten kokonaisuuksien ja TKI toiminnan osalta.• Pienten ja keskisuurten yritysten kiertotalousosaaminen. Pienet ja keskisuuret yrityksetvoitaisiin saada paremmin mukaan kiertotalouden TKI -toimintaan yhteistyössä ammatti- jakorkeakoulujen kanssa.Kirjoittajat Dosentti Minna Lammi puh 050 4690321 minna.lammi@helsinki.fi  Tutkijatohtori, FT Markku Anttonen puh 050 3177952 markku.anttonen@helsinki.fi CloseLoop-projekti Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa (CloseLoop) Hiilineutraaliin talouteen siirtyminen edellyttää raaka-aineiden kulutuksen pienentämistä koko yhteiskunnassa. Kiertotalouden mallien hyödyntäminen on yksi tapa siirryttäessä resurssien tarkempaan käyttöön. Nämä mallit ja uudet läpimurrot ovat erityisesti ICT-, energia-, liikenne- ja hyvinvointisektoreilla tarpeen, koska näiden alojen tulevaisuuden teknologiat pohjautuvat usein erittäin monimutkaisiin materiaaleihin.  Projektissa (CloseLoop) keskitytään korkean jalostusarvon teknologioiden materiaalikäyttöön ja niiden tekemiseen entistä tehokkaammiksi. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteisessä hankkeessa tutkitaan ratkaisukeskeisesti suljettujen materiaalikiertojen teknologioita, kiertotalouden uusia liiketoimintamalleja ja kuluttajien toimintaa muuttuvassa kiertotaloudessa. Haluamme tehdä korkean jalostusarvon teknologioiden kiertotalousosaamisesta yhden Suomen tulevaisuuden taloudellisista keihäänkärjistä. Tutkimushanke on osa Suomen akatemian ohjelmaa Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi. Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto 3.6 miljoonalla eurolla vuosina 2016-19.  www.closeloop.fi  https://twitter.com/CloseLoopTeam  https://www.facebook.com/CloseLoopTeam/ 

Kiertotalouden tavoitteisiin yhteistyön, tiedon ja koulutuksen avulla

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/316243/1/CloseLoopPolitiikkasuositus5.pdf

Kiertotalouden tavoitteisiin yhteistyön, tiedon ja koulutuksen avulla

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto