Terveydenhoitajien kokemuksia laajoista terveystarkastuksista lastenneuvolassa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajien kokemuksia laajojen terveystarkastusten toteuttamisesta lastenneuvolassa. Tavoitteena oli saada tietoja terveystarkastusten kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelulla, jonka aineistosta tehtiin sisällönanalyysi. Teemahaastattelu toteutettiin kolmelle Porin perusturvakeskuksessa työskentelevälle lastenneuvolan terveydenhoitajalle. Tutkimuksesta tuli ilmi, että terveydenhoitajat olivat ottaneet laajat terveystarkastukset hyvin vastaan. Laajojen terveystarkastusten sisältö ei heidän mukaansa poikennut paljoa tarkastuksista joita he ovat aiemminkin toteuttaneet. Kaikilla terveydenhoitajilla oli pitkä kokemus lastenneuvolassa työskentelemisestä, joten he kokivat omaavansa vahvan kokemuspohjan ja näin ollen he eivät kokeneet laajojen terveystarkastusten tekoa hankalaksi. Ongelmaksi laajojen terveystarkastusten teossa nousi aikaresurssien riittämättömyys sekä erityistä tukea tarjoavien ammattilaisten puute. Terveydenhoitajat joutuivat usein jäämään työajan jälkeen kirjaamaan päivän aikana tehtyjä asioita asiakkaiden papereihin. Terveydenhoitajat kertoivat että vaikka heillä on kiire, eivät he näytä sitä asiakkaillensa. Vastaanottoja ei voi venyttää asiakkaan ollessa sisällä, sillä oven toisella puolella on uusi asiakas odottamassa vuoroaan. Terveydenhoitajat kokivat että perheet hyötyvät laajojen terveystarkastusten toteuttamisesta, sillä ne ovat erittäin perhekeskeisiä. Tarkastusten ansiosta on perheiden aiempaa helpompaa ottaa hankalia asioita puheeksi, sekä terveydenhoitajalla on lomakkeet keskustelun apuna. Laajojen terveystarkastusten ansiosta varhainen puuttu-minen on aiempaa helpompaa. Kehittämisideoina tutkimuksessa ilmeni neuvolan lisähenkilökunnan tarve, aikaresurs-sien lisääminen, tapaamiset terveydenhoitajien ja johdon kesken, lääkäreiden vastaanottojen kehittäminen ja lisäkoulutus parisuhteeseen sekä varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvissä asioissa. Jatkossa laajojen terveystarkastusten toimivuutta olisi hyvä selvittää myös Porin alueen perheiden näkökulmasta. Lääkäreiden mielipide olisi myös hyvä ottaa huomioon laajojen terveystarkastusten toteutuksesta.The purpose of this thesis was to describe public health nurses experiences of doing extensive health checks at child welfare clinics. The aim was to provide information about the development of health information. The data was collected by theme interviewing and data was analyzed qualitatively using the contents of the interviews. The theme interview were made for three public health nurses who were working at Porin perusturvakeskus. The results show that the extensive health checks had been well received by public nurses. The contents of extensive health checks were almost the same that they have been done earlier. All public health nurses had been working long at the child welfare clinics so they did not feel difficult about doing extensive health checks. Inadequacy of time resources and special support professionals were the main problems. Public health care nurses had sometimes do after works that all the thing about logging were done. Even the public health nurses have to hurry up about all the work they did not show that for the customers. Reception time is limited because outside the door is another family waiting to come in. Public health care nurses felt that families will benefit by the extensive health checks because they are very family-oriented. Inspections, the families are now easier to talk sensitive issues and the public health care nurse have various which are good discussion openers. Early intervention is now easier beacuse of extensive health checks. As development occurred in the study the need for additional clinic staff, increase the time resources, meetings between public health nurses and management, doctors practice and training courses to support partership and early interaction. In the future, it would be benefitical to study the experiences of the extensive health checks from the perspective of the families. It would be good also interview the doctors who are doing extensive health checks

Controversial role of plant sterol esters in the management of hypercholesterolaemia

Hypercholesterolaemia is a risk factor of cardiovascular diseases and is therefore a major target for primary and secondary prevention. Maintaining a healthy diet and lifestyle reduces cardiovascular risk. 'Functional foods'; supplemented with phytosterols are advertised for the management of hypercholesterolaemia and have become a widely used non-prescription approach to lower plasma cholesterol levels. It is estimated that in 2005 worldwide 3 billion US-dollars were spent on various functional foods that have regulator-approved health claims for the management of elevated cholesterol levels. In September 2000, the US Food and Drug Administration (FDA) issued an interim final rule allowing a health claim for reducing the risk of coronary heart disease for foods that contain phytosterols and are low in saturated fat and cholesterol. In fact, this was only the 12th time the FDA has authorized a health claim. The National Cholesterol Education Program Expert Panel (NCEP ATP III) recommends since 2001 phytosterol enriched functional foods as part of an optimal dietetic prevention strategy in primary and secondary prevention of cardiovascular diseases. The American Heart Association (AHA) has followed and sees phytosterols 'as a therapeutic option ... for individuals with elevated cholesterol levels';. Since then other well-esteemed societies such as the Spanish Cardiology Society, the Association of Clinical and Public Health Nutritionists in Finland, and the National Heart Foundation in Australia, to name only a few, have identified phytosterols as an important additional dietary option in the management of hypercholesterolaemia. However, recently released guidelines are more critical of food supplementation with phytosterols and draw attention to significant safety issues

Monikulttuurisen kulttuuritoiminnan ulottuvuudet

Monikulttuurisen kulttuuritoiminnan ulottuvuuksiin liittyy monta haastetta, jotka kuuluvat kulttuurituottajien ammattikuvaan sekä osaamisalueisiin. Haastatteluissa monikulttuuristen tapahtumien järjestäjien ja aiheen parissa työskentelevien ihmisten kanssa selvisi, millä tavalla he suhtautuvat monikulttuurisen kulttuuritoiminnan haasteisin

Krooniset haavat, niiden tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja niistä kirjaaminen : Opas kotihoidon työntekijöille

Opinnäytetyön aiheena on krooniset haavat, niiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy sekä niistä kirjaaminen. Tuotimme toiminnallisen opinnäytetyön Helsingin kaupungin kotihoidolle, Haaga 1:lle. Valmis tuotos on haavanhoito opas, joka käsittelee kolmen yleisimmän kroonisen haavan eli painehaavan, diabeettisen haavan sekä laskimoperäisen haavan ennaltaehkäisyä, tunnistamista sekä kirjaamista. Opas on kirjallisena ja sähköisenä versiona. Oppaan tavoitteena oli olla selkeä, tiivistetty ja lyhyt tietopaketti aiheesta. Opinnäyte koostuu kahdesta osasta raporttiosiosta sekä oppaasta. Opinnäytetyö valmistui kevään 2018 aikana. Tulevaisuudessa opasta voi laajentaa kattavammaksi lisäämällä haavanhoidon eri osa-alueita, joita työntekijät ja opiskelijat voivat hyödyntää työssään.The subject of thesis is identification, prevention and recognition of chronic ulcer. We produced a functional thesis for home care in the city of Helsinki, Haaga 1. The finished output is a wound care guide on prevention, identification and documenting of the three most common chronic ulcer. The complete guide is both in written and electronic form. The aim of the ready-to-use guide is to provide a clear, summarized and brief information package. The thesis consists of the report and the guide. The thesis is completed during spring 2018. In future, the guide can be extended to include more comprehensive areas of wound care that employees and students can take utilize in their work

E-learning and communication in teachers' training project: case: ADAPTYKES project

This thesis is done for Lahti University of Applied Sciences. The aim of the thesis is to analyze ADAPTYKES project’s course content, materials and the experiences of the participants. The results of the research are useful for the teachers who were organizing and teaching in ADAPTYKES project. ADAPTYKES project was carried out in co-operation with Universities from Hungary and Romania. The purpose was to develop both long and short term trainings for leaders of local small and medium-sized enterprises in these two countries. The pedagogical design and the virtual learning environment was operated by Lahti University of Applied Sciences. The purpose of this research is to describe what elements were successfully operated and what aspects will need more careful planning in the future. The main research question contains the whole design of the training courses in the future. Sub questions focus on the experiences and the quality management. The theoretical part of the thesis presents the main aspects of learning and the variables which have an impact on e-learning. The structure of the e-learning course, pedagogical change, the increasing need of tutoring and evaluation are presented. In this research both qualitative and quantitative methods are used. Methods are content analysis, questionnaire, inquiry and observation. The results show that despite the cultural differences, the participants were satisfied with the arrangements for the course and they felt that the objectives were achieved. Important aspects which need to be considered more carefully in the future are co-operation and the resources in the project planning. Communication and feedback between the partners is recommended to be planned and organized better. In the end of the thesis the e-learning model, which is recommended to be used in the course planning in the future, is explained.Opinnäytetyö on tehty Lahden ammattikorkeakoulua varten. Opinnäytetyön tavoitteena on analysoida ADAPTYKES projektin kurssisisältöä, materiaaleja ja osallistujien kokemuksia. Tutkimustulokset ovat hyödyllisiä projektissa mukana olleille opettajille. ADAPTYKES projekti toteutettiin yhteistyössä Unkarin ja Romanian yliopistojen kanssa. Tarkoituksena oli kehittää lyhyt- ja pitkäkestoisia koulutuksia paikallisten pienten ja keskisuurien yritysten käyttöön. Projektin pedagoginen suunnittelu ja virtuaalinen oppimisympäristö tehtiin Lahden Ammattikorkeakoulun toimesta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla ne tekijät jotka on hoidettu onnistuneesti ja ne joihin on kiinnitettävä tarkemmin huomiota tulevaisuudessa. Päätutkimuskysymys sisältää koko kurssin sisällön suunnittelun. Alakysymyksillä haetaan vastauksia osallistujien kokemuksiin ja laadun tarkkailun toimintaan. Teoreettinen tietoperusta esittelee oppimiseen vaikuttavia tekijöitä ja muuttujien vaikutuksia e-oppimisessa. Esillä ovat e-oppimiskurssien rakenteet, pedagoginen muutos ja syyt kasvavaan tutoroinnin tarpeeseen. Tutkimuksessa on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Näitä olivat sisällönanalyysi, kyselylomake, kysely ja havainnointi. Tulokset osoittavat, että kulttuurieroista huolimatta osallistujat olivat tyytyväisiä kurssin järjestelyihin ja he saavuttivat tavoitteensa. Tulevaisuudessa kurssien suunnittelussa on enemmän kiinnitettävä huomiota yhteistyöhön ja resursseihin. Kommunikaatio ja palaute osallistujien välillä suositellaan suunniteltavan ja toteutettavan paremmin. Opinnäytetyön lopussa on malli, jonka avulla e-oppimisympäristöjä voidaan tulevaisuudessa suunnitella