Air Quality Trends in Finland, 1994-2018

In this thesis, long-term, multicomponent, high-resolution (time and accuracy) air quality monitoring data from about 400 sites across Finland since 1994 are integrated into a single unified and compact view to demonstrate past air quality development and to assess the reasons behind the development at the national level. This thesis demonstrates that internationally launched and nationally implemented regulatory controls have had an important role in improving air quality in Finland. The pollutants subject to long-term ambitious international abatement strategies (like SO2 and persistent organic pollutants) have decreased the most. Also, NOx emission control has been successful, but urban roadside NO2 concentrations have not decreased as expected. The increase in diesel cars (and their potentially high primary NO2 emissions) may have been one factor in slowing down the decline of concentrations. However, the development of emission reduction technologies together with the improved type approval test procedures have resulted in a reduction in the significance of primary NO2 emissions in Europe. In Finland, our relatively old car fleet and the increased import of old diesel cars cause uncertainty for future development. Due to the use of studded tyres and manifested as elevated concentrations of PM10, springtime street dust is a local air pollution problem. This thesis suggests that local abatement measures (e.g., reducing traffic, changes in the car fleet, road maintenance activities) have been moving in the right direction, and the springtime street dust levels have been reduced. Although air quality standards are not exceeded today, street dust remains a persistent flaw in our otherwise good air quality. In Finland, the ozone peak levels have been declining since 2006. Similar development has been detected in Europe and North America, and it is related to decreasing anthropogenic precursor emissions of NOx and VOCs. For Finland, high background concentrations are more problematic, and reducing them would require international and even hemispheric cooperation. The available long-term background data of PAH concentrations suggest that no widespread decrease in concentrations has occurred. This is not necessarily surprising as the major global sources are small-scale solid fuel combustion and wildfires. Efforts to reduce these emissions have been relatively limited or non-existent so far.Tässä väitöskirjassa on koottu yhteen Suomen ilmanlaadun mittaustiedot yli parinkymmenen vuoden ajalta ja noin 400 mittausasemalta. Aineistosta arvioidaan ilmanlaadun kehitystä ja syitä havaittuun kehitykseen kansallisella tasolla. Tämä opinnäyte osoittaa, että kansainvälisesti käynnistetyillä ja kansallisesti toteutetuilla päästöjen rajoittamistoimilla on ollut tärkeä rooli ilmanlaadun parantamisessa Suomessa. Epäpuhtaudet, joihin on kohdistunut pitkäaikaisia kunnianhimoisia kansainvälisiä päästöstrategioita (kuten SO2 ja pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt), ovat vähentyneet eniten. Myös NOx-päästöjen vähentäminen on onnistunut, mutta kaupungeissa NO2-pitoisuudet eivät ole vähentyneet odotetusti. Dieselautojen lisääntynyt määrä (ja niiden mahdollisesti korkeat suorat NO2-päästöt) on saattanut olla yksi tekijä, joka on hidastanut NO2-pitoisuuksien laskua. Päästöjen vähentämistekniikoiden ja tyyppihyväksyntämenettelyjen kehittyminen on kuitenkin vähentänyt suorien NO2-päästöjen merkitystä Euroopan tasolla. Suomessa suhteellisen vanha autokanta ja vanhojen dieselautojen lisääntynyt tuonti aiheuttavat epävarmuutta tulevaisuuden kehitykselle. Kevään katupöly, joka johtuu nastarenkaiden käytöstä ja joka ilmenee korkeina PM10-pitoisuuksina, on paikallinen ilmanlaatuongelma. Tämä opinnäyte viittaa siihen, että paikalliset vähennystoimenpiteet (esim. liikennemäärien vähentäminen, muutokset autokannassa, tienhoitotoimet) ovat olleet oikeansuuntaisia ja kevään katupölytasot ovat vähentyneet. Vaikka ilmanlaatunormeja ei tällä hetkellä ylitetä, katupöly on edelleen sitkeä ilmanlaatuhaitta muuten hyvässä ilmanlaadussamme. Suomessa otsonin huipputasot ovat laskeneet vuodesta 2006. Vastaavaa kehitystä on havaittu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja se on liitetty typen oksidien (NOx) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen vähentämiseen. Suomessa kuitenkin korkeat taustapitoisuudet ovat ongelmallisempia, ja niiden alentaminen edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä. PAH-pitoisuuksissa ei ole tapahtunut laaja-alaista laskua. Tämä ei ole välttämättä yllättävää, koska suurimpia lähteitä maailmanlaajuisesti ovat pienpoltto ja metsä- ja maastopalot. Pyrkimykset näiden päästöjen vähentämiseksi ovat toistaiseksi olleet suhteellisen vähäisiä tai olemattomia

Sähköpyörätuolin ja -mopedin myöntämisen vaikuttavuus ja kustannukset : vuoden seurantatutkimus

Sähköpyörätuolit ja -mopedit ovat kalliita ja erityisosaamista vaativia liikkumisen apuvälineitä. Kroonisten sairauksien ja väestön ikääntymisen myötä niiden tarve on lisääntymässä. Artikkelin tavoitteena oli arvioida sähköpyörätuolin tai -mopedin hyötyjä asiakkaan arjessa. Kymmenestä apuvälinekeskuksesta rekrytoitiin vähintään 18-vuotiaita asiakkaita, joille luovutettiin ensimmäistä kertaa sähköpyörätuoli tai -mopedi. Asiakkaita haastateltiin ennen apuvälineen saamista, 1–2 kuukautta apuvälinepalvelun jälkeen sekä yhden vuoden jälkeen (NOMO 1.0, modifoitu QUEST 2.0, SATS, EQ-5D ja EATS-2D, 15D ja palvelujen käytön kustannukset). Analyysit tehtiin parittaisella t-testillä ja Wilcoxon Signed Rank -testillä, ja laskettiin kustannukset per lisäQALY. Rekrytoiduista (n=68) tutkimusjoukossa pysyi vuoden jälkeen 57 henkilöä. Avuntarve väheni kodista ulos tai sisään ja muualla kuin kotona sisätiloissa liikkumisessa. Toimintoihin osallistumisen määrä pysyi samana, vain kaupassa käyminen lisääntyi. Liikkuminen helpottui ulkoillessa tai kaupassa, postissa tai postilaatikolla, kirjastossa sekä ystävien ja sukulaisten luona käydessä. Apuvälineet koettiin merkityksellisisnä. Enemmistö oli tyytyväinen sekä apuvälinepalveluun että apuvälineeseen. Terveyteen liittyvässä elämänlaadussa ei keskimäärin tapahtunut muutoksia, mutta se oli heikompi kuin väestössä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna kustannukset vähenivät. Sähköpyörätuoli tai -mopedi oli tärkeä käyttäjälleen. Avuntarve voi vähentyä ja itsenäisen osallistumisen edellytykset kohentua liikkumisen helpottumisen vuoksi. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ei keskimäärin muuttunut, mutta kustannuksia säästyi. Sähköpyörätuoleja tai -mopedeja kannattaa myöntää käyttäjille osallisuuden edistämiseksi

First update of the national air pollution control programme 2030

Compared to many European cities, the levels of air pollutants are low in Finland. In recent decades, both emissions and levels of pollutants have for the most part decreased. As a whole, the situation with respect to air pollution control is good, but atmospheric pollution still causes health and environmental harm in Finland as well. In accordance with the EU Directive on the reduction of national emissions of certain atmospheric pollutants (National Emission Ceilings Directive 2016/2284), Finland drew up the National Air Pollution Control Programme 2030 in 2019. The programme sets out the measures by which the emission reduction commitments for sulphur dioxide, nitrogen oxides, volatile organic compounds, fine particulate matter and ammonia laid down in the directive are implemented. The National Emission Ceilings Directive obliges Member States to update their national air pollution control programmes at least every four years. This is the first update of Finland’s National Air Pollution Control Programme 2030. The emission inventories, emission scenarios, air quality data, and information on the national policy framework, division of responsibilities and ecosystem monitoring have been updated. The National Air Pollution Control Programme adopted in 2019 remains in force and this update will be read side by side with it. The implementation of the programme is progressing as planned and in a well-organised manner. The impacts are monitored through emission inventories, air quality monitoring and ecosystem monitoring. The emission inventory data shows that in 2020 Finland achieved all emission reduction commitments with respect to air pollutants listed in the National Emission Ceilings Directive. Based on the scenario calculations, Finland should meet the new stricter emission reduction commitments in 2030 as well. This is why the update report does not propose any new measures to reduce emissions. The implementation of the additional measures included in the National Air Pollution Control Programme adopted in 2019 will continue. The implementation of the separate programme to reduce ammonia emissions from agriculture will continue as well

First update of the national air pollution control programme 2030

Compared to many European cities, the levels of air pollutants are low in Finland. In recent decades, both emissions and levels of pollutants have for the most part decreased. As a whole, the situation with respect to air pollution control is good, but atmospheric pollution still causes health and environmental harm in Finland as well. In accordance with the EU Directive on the reduction of national emissions of certain atmospheric pollutants (National Emission Ceilings Directive 2016/2284), Finland drew up the National Air Pollution Control Programme 2030 in 2019. The programme sets out the measures by which the emission reduction commitments for sulphur dioxide, nitrogen oxides, volatile organic compounds, fine particulate matter and ammonia laid down in the directive are implemented. The National Emission Ceilings Directive obliges Member States to update their national air pollution control programmes at least every four years. This is the first update of Finland’s National Air Pollution Control Programme 2030. The emission inventories, emission scenarios, air quality data, and information on the national policy framework, division of responsibilities and ecosystem monitoring have been updated. The National Air Pollution Control Programme adopted in 2019 remains in force and this update will be read side by side with it. The implementation of the programme is progressing as planned and in a well-organised manner. The impacts are monitored through emission inventories, air quality monitoring and ecosystem monitoring. The emission inventory data shows that in 2020 Finland achieved all emission reduction commitments with respect to air pollutants listed in the National Emission Ceilings Directive. Based on the scenario calculations, Finland should meet the new stricter emission reduction commitments in 2030 as well. This is why the update report does not propose any new measures to reduce emissions. The implementation of the additional measures included in the National Air Pollution Control Programme adopted in 2019 will continue. The implementation of the separate programme to reduce ammonia emissions from agriculture will continue as well

Exercise-associated sudden death in Finnish standardbred and coldblooded trotters : - a case series with pedigree analysis

Exercise-associated sudden deaths (EASDs) are deaths occurring unexpectedly during or immediately after exercise. Sudden cardiac death (SCD) is one cause of EASD. Cardiac arrhythmias caused by genetic variants have been linked to SCD in humans. We hypothesize that genetic variants may be associated with SCD in animals, including horses. Genetic variants are transmitted to offspring and their frequency might increase within a family. Therefore, the frequency of such variants might increase with the inbreeding factor. Higher inbreeding could have a negative impact on racing performance. Pedigree data and career earnings from racehorses diagnosed with SCD between 2002 and 2017 were compared using non-parametric tests with 1) control horses that died due to catastrophic musculoskeletal injuries and 2) horses that raced during the same period without reported problems. Diagnosis of SCD was based on necropsy reports, including macroscopic and microscopic examinations. Death was registered in the study period for 61 horses. Eleven of these horses were excluded due to missing autopsy reports. In 25 cases, the diagnosis remained unknown and death was possibly caused by cardiac arrhythmia, in two cases cardiac disease was identified, in seven cases a rupture of a major vessel had occurred. In addition, 16 horses died or were euthanized due to severe musculoskeletal injuries. No significant differences in inbreeding coefficients or in career earnings were found between the groups or between horses with EASD compared with other horses racing during the same period. The study provides no evidence for increased inbreeding factor in Finnish racehorses with SCD. (c) 2021 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Miljögifter med långväga spridning i Finlands nordliga områden –LAPCON

Raportissa luodaan katsaus Suomen pohjoisille alueille kaukokulkeutuvista ympäristömyrkyistä, niiden esiintymisessä tapahtuneista muutoksista ja tulevaisuuden kehityksestä. Elohopeaa ja pysyviä orgaanisia ympäristömyrkkyjä (POP-yhdisteitä) esiintyy nykyään kaikkialla. POP-yhdisteitä kulkeutuu Pohjois-Suomeen ilman välityksellä, mutta myös ihmisen kuljettamana materiaaleissa Elohopean ja POP-yhdisteiden pitoisuudet ympäristössä ovat yleensä Pohjois-Suomessa matalampia kuin etelämpänä. Osa POP-yhdisteistä esiintyy elinympäristössämme ennen kaikkea erilaisissa tavaroissa, kuten muoveissa ja tekstiileissä, ja niille altistumisessa kaukokulkeuman osuutta on vaikea erottaa lähiympäristön päästöistä. Pohjois-Suomen olosuhteissa ihmisen altistuminen ravintoketjun kautta ympäristömyrkyille on nykytiedon mukaan selvästi vähäisempää kuin varsinaisen Arktisen alueen väestöllä, jonka merellisen ruokavalion ympäristömyrkkypitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat. Ilmastonmuutos voi kuitenkin vaikuttaa aineiden kulkeutumiseen Lappiin, mikäli jo kierrosta poistuneita aineita vapautuu esimerkiksi jäätiköiden sulamisessa. Tulosten perusteella on tehty joukko toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät kansainvälisten sopimusten velvoitteiden hoitamiseen, haitallisten kemikaalien seurantaan, riskien hallintaan, biomonitorointiin ja viestintään. Haitallisten aineiden mittaamiseksi ja aineiden käyttäytymisen mallintamiseksi annetaan suosituksia. Tiedon kerääminen on osa globaalia kemikaalien riskien arviointi- ja hallintatyötä, johon Suomen tulee osallistua omalla osuudellaan. Suomen kannalta keskeiset riskitekijät voidaan tunnistaa vain tuottamalla omaa tietoa ja osallistumalla kansainvälisiin arviointeihin. Viestinnän tulisi jatkossa perustua entistä enemmän tutkittuun tietoon, todellisten riskien tunnistamiseen ja avoimeen, monisuuntaiseen kommunikointiin. Hankkeen tuloksia ja päätelmiä voidaan hyödyntää puhtaan luonnon virkistyskäytön ja luonnosta saatavien elintarvikkeiden hyödyntämisen edistämisee