CDKN2A copy number and p16 expression in malignant pleural mesothelioma in relation to asbestos exposure

BackgroundDeletion of the CDKN2A locus is centrally involved in the development of several malignancies. In malignant pleural mesothelioma (MPM), it is one of the most frequently reported genomic alteration. MPM is strongly associated with a patients' asbestos exposure. However, the status of CDKN2A and the expression of the corresponding protein, p16, in relation to MPM patient's asbestos exposure is poorly known. Copy number alterations in 2p16, 9q33.1 and 19p13 have earlier been shown to accumulate in lung cancer in relation to asbestos exposure but their status in MPM is unclear.MethodsWe studied DNA copy numbers for CDKN2A using fluorescence in situ hybridization (FISH) and p16 expression by immunohistochemistry (IHC) in 92 MPM patients, 75 of which with known asbestos exposure status. We also studied, in MPM, copy number alterations in 2p16, 9q33.1 and 19p13 by FISH.ResultsWe were unable to detect an association between p16 expression and pulmonary asbestos fiber count in MPM tumor cells. However, significantly more MPM patients with high pulmonary asbestos fiber count (>1 million fibers per gram [f/g]) had stromal p16 immunoreactivity than MPM of patients with low exposure ( 0.5 million f/g) (51.4% vs 16.7%; p=0.035, Chi-Square). We found that an abnormal copy number of CDKN2A in MPM tumor cells associated with a high pulmonary asbestos fiber count (p=0.044, Fisher's Exact test, two-tailed). In contrast to our earlier findings in asbestos associated lung cancer, DNA copy number changes in 2p16, 9q33 and 19p13 were not frequent in MPM although single cases with variable copy numbers on those regions were seen.ConclusionsWe found two instances where the gene locus CDKN2A or its corresponding protein expression, is associated with high asbestos exposure levels. This suggests that there may be biological differences between the mesotheliomas with high pulmonary asbestos fiber count and those with low fiber count.Peer reviewe

CDKN2A copy number and p16 expression in malignant pleural mesothelioma in relation to asbestos exposure

BackgroundDeletion of the CDKN2A locus is centrally involved in the development of several malignancies. In malignant pleural mesothelioma (MPM), it is one of the most frequently reported genomic alteration. MPM is strongly associated with a patients' asbestos exposure. However, the status of CDKN2A and the expression of the corresponding protein, p16, in relation to MPM patient's asbestos exposure is poorly known. Copy number alterations in 2p16, 9q33.1 and 19p13 have earlier been shown to accumulate in lung cancer in relation to asbestos exposure but their status in MPM is unclear.MethodsWe studied DNA copy numbers for CDKN2A using fluorescence in situ hybridization (FISH) and p16 expression by immunohistochemistry (IHC) in 92 MPM patients, 75 of which with known asbestos exposure status. We also studied, in MPM, copy number alterations in 2p16, 9q33.1 and 19p13 by FISH.ResultsWe were unable to detect an association between p16 expression and pulmonary asbestos fiber count in MPM tumor cells. However, significantly more MPM patients with high pulmonary asbestos fiber count (>1 million fibers per gram [f/g]) had stromal p16 immunoreactivity than MPM of patients with low exposure ( 0.5 million f/g) (51.4% vs 16.7%; p=0.035, Chi-Square). We found that an abnormal copy number of CDKN2A in MPM tumor cells associated with a high pulmonary asbestos fiber count (p=0.044, Fisher's Exact test, two-tailed). In contrast to our earlier findings in asbestos associated lung cancer, DNA copy number changes in 2p16, 9q33 and 19p13 were not frequent in MPM although single cases with variable copy numbers on those regions were seen.ConclusionsWe found two instances where the gene locus CDKN2A or its corresponding protein expression, is associated with high asbestos exposure levels. This suggests that there may be biological differences between the mesotheliomas with high pulmonary asbestos fiber count and those with low fiber count.Peer reviewe

Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa

(2. korjattu painos löytyy osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-117-2)Luonnonvarakeskuksen kokeellinen tilastohanke Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa toteutti syksyn 2019 aikana posti- ja verkkokyselyn 4 000:lle puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavalle sekä tälle työlle edellytyksiä luovalle henkilölle. Otanta pohjautui Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja yritysrekisteriin sekä väestörekisterin tietoihin. Puun kaukokuljettajat tavoitettiin Metsätrans-lehden kokoamista tiedoista. Kyselyyn vastasi 1 282 henkilöä, joista 454 (37 %) oli metsätyökoneiden kuljettajia, 266 (21 %) puun kaukokuljettajia, 266 (21 %) toimihenkilöitä ja 186 (15 %) metsureita ja metsätyöntekijöitä. Aineisto edusti otannassa määritettyä puuhuoltoketjun ammattiryhmäjakaumaa. Ammattiaseman mukaan aineisto jakautui palkansaajiin 867 (69 %), työnantajayrittäjiin 232 (18 %) ja yksinyrittäjiin 165 (13 %). Suurin osa vastaajista 1 222 (95 %) oli miehiä, ja naisia vastasi 53 (4 %). Kyselyn vastausaste oli 32 %. Työhyvinvointia tarkasteltiin kuuden teeman avulla: 1) työmäärä ja -taakka, 2) työtyytyväisyys, 3) työkyky ja terveys, 4) kuormittuminen, 5) vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet sekä 6) palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki. Tuloksia verrattiin kolmeen verranneaineistoon. Puuhuoltoketjussa tehtiin keskimäärin enemmän työtunteja (45 h/vk) kuin työlliset keskimäärin Euroopassa (36 h/vk) ja Suomessa (37 h/vk) (Eurofound, 2017). Viikkotyötuntimäärät olivat jokaisessa puuhuoltoketjun ammattiryhmässä suurempia kuin eurooppalaisessa työolosuhdekyselyssä työllisillä keskimäärin. Pisimpään (yli 50 h/vk) työskentelivät yksinyrittäjät puun kaukokuljetuksessa sekä työnantajayrittäjät työkoneiden kuljetuksessa ja kaukokuljetuksessa sekä toimihenkilöyksinyrittäjät. Töiden ruuhkautumista ja liiallisuutta jaksamiseen nähden kokivat etenkin naiset ja toimihenkilöt. Puuhuoltoketjussa työskentelevät olivat tyytyväisiä työoloihin. Työhönsä tyytyväisin ammattiryhmä oli metsurit ja metsätyöntekijät. Vastaajista suurin osa (77 %) arvioi tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä. Yli puolet puuhuoltoketjun vastaajista arvioi työssään esiintyvän liikaa seuraavia haittatekijöitä: pitkään istumista (72 % vastaajista arvioi haitalliseksi), samanlaisina toistuvia työliikkeitä (66 %), yksin työskentelyä (58 %), tärinää (53 %) sekä kylmyyttä tai vetoa (51 %). Puuhuoltoketjussa vastaajista 41 % oli tehnyt töitä sairaana viimeisten 12 kuukauden aikana keskimäärin 14 päivää. Miltei puolet (47 %) arvioi työn henkisesti joko melko tai hyvin rasittavaksi, kun vastaava osuus oli verranneaineistossa suomalaisilla työllisillä runsas neljännes (27 %). Stressiä koki noin viidennes (21 % erittäin tai melko paljon) puuhuoltoketjun vastaajista, kun vastaava osuus verranneaineistossa oli kahdeksan prosenttia (Perkiö-Mäkelä & Hirvonen, 2013). Vastaajaryhmistä erityisesti naiset ja toimihenkilöt kokivat kuormitusta. Työn parempi järjestäminen oli jokaisen ammattiryhmän keinolistan kärjessä, kun tavoitteena oli oman jaksamisen parantaminen. Jaksamista parantavia keinoja kirjoitettiin avovastauksiin 583, joista kolmannes (32 %) liittyi työolosuhteiden parantamiseen kuten työaikoihin, työympäristöön ja johtamiseen. Viidennes (19 %) liittyi henkilökohtaisiin keinoihin kuten liikunnan ja levon lisäämiseen. Vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden osalta yli puolet (53 %) puuhuoltoketjun työllisistä sai tarvittaessaerittäin tai melko paljon tukea ja apua työkavereiltaan. Tämä oli vähemmän kuin vastaava osuus suomalaisilla työllisillä keskimäärin (82 %). Hyvin palautuvia työpäivän tai työvuoron jälkeen oli puuhuoltoketjussa runsas neljännes (26 %), kun vastaava osuus verranneaineistossa oli yli puolet (54 %). Puuhuoltoketjun sujuvan toiminnan kannalta on keskeistä, että yhteiskunnallisesti tärkeää työtä voidaan tehdä työhyvinvoinnin näkökulmasta kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Kyselyaineiston pohjalta laadittiin aineistoa kokoava infograafi, joka vertaa työhyvinvoinnin teemojen skaalautumista puuhuoltoketjun eri ammattiryhmillä. Infograafissa työhyvinvoinnin teemat on standardoitu samalle asteikolle, teemoja esittävien janojen keskiarvot asettuvat nollaan, ja janoissa esiintyvä hajonta on yhden suuruinen. Työhyvinvoinnin teemoihin sisältyvät muuttujat on esitetty julkaisun sivuilla 81. Ammattiryhmien välisessä vertailussa erottuu toimihenkilöiden tilanne, joka varsinkin työtaakan ja kuormittumisen osalta oli vertailussa negatiivisin.202

Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa

Luonnonvarakeskuksen kokeellinen tilastohanke Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa toteutti syksyn 2019 aikana posti- ja verkkokyselyn 4 000:lle puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavalle sekä tälle työlle edellytyksiä luovalle henkilölle. Otanta pohjautui Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja yritysrekisteriin sekä väestörekisterin tietoihin. Puun kaukokuljettajat tavoitettiin Metsätrans-lehden kokoamista tiedoista. Kyselyyn vastasi 1 282 henkilöä, joista 454 (37 %) oli metsätyökoneiden kuljettajia, 266 (21 %) puun kaukokuljettajia, 266 (21 %) toimihenkilöitä ja 186 (15 %) metsureita ja metsätyöntekijöitä. Aineisto edusti otannassa määritettyä puuhuoltoketjun ammattiryhmäjakaumaa. Ammattiaseman mukaan aineisto jakautui palkansaajiin 867 (69 %), työnantajayrittäjiin 232 (18 %) ja yksinyrittäjiin 165 (13 %). Suurin osa vastaajista 1 222 (95 %) oli miehiä, ja naisia vastasi 53 (4 %). Kyselyn vastausaste oli 32 %. Työhyvinvointia tarkasteltiin kuuden teeman avulla: 1) työmäärä ja -taakka, 2) työtyytyväisyys, 3) työkyky ja terveys, 4) kuormittuminen, 5) vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet sekä 6) palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki. Tuloksia verrattiin kolmeen verranneaineistoon. Puuhuoltoketjussa tehtiin keskimäärin enemmän työtunteja (45 h/vk) kuin työlliset keskimäärin Euroopassa (36 h/vk) ja Suomessa (37 h/vk) (Eurofound, 2017). Viikkotyötuntimäärät olivat jokaisessa puuhuoltoketjun ammattiryhmässä suurempia kuin eurooppalaisessa työolosuhdekyselyssä työllisillä keskimäärin. Pisimpään (yli 50 h/vk) työskentelivät yksinyrittäjät puun kaukokuljetuksessa sekä työnantajayrittäjät työkoneiden kuljetuksessa ja kaukokuljetuksessa sekä toimihenkilöyksinyrittäjät. Töiden ruuhkautumista ja liiallisuutta jaksamiseen nähden kokivat etenkin naiset ja toimihenkilöt. Puuhuoltoketjussa työskentelevät olivat tyytyväisiä työoloihin. Työhönsä tyytyväisin ammattiryhmä oli metsurit ja metsätyöntekijät. Vastaajista suurin osa (77 %) arvioi tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä. Yli puolet puuhuoltoketjun vastaajista arvioi työssään esiintyvän liikaa seuraavia haittatekijöitä: pitkään istumista (72 % vastaajista arvioi haitalliseksi), samanlaisina toistuvia työliikkeitä (66 %), yksin työskentelyä (58 %), tärinää (53 %) sekä kylmyyttä tai vetoa (51 %). Puuhuoltoketjussa vastaajista 40 % oli tehnyt töitä sairaana viimeisten 12 kuukauden aikana keskimäärin 14 päivää. Miltei puolet (47 %) arvioi työn henkisesti joko melko tai hyvin rasittavaksi, kun vastaava osuus oli verranneaineistossa suomalaisilla työllisillä runsas neljännes (27 %). Stressiä koki noin viidennes (21 % erittäin tai melko paljon) puuhuoltoketjun vastaajista, kun vastaava osuus verranneaineistossa oli kahdeksan prosenttia (Perkiö-Mäkelä & Hirvonen, 2013). Vastaajaryhmistä erityisesti naiset ja toimihenkilöt kokivat kuormitusta. Työn parempi järjestäminen oli jokaisen ammattiryhmän keinolistan kärjessä, kun tavoitteena oli oman jaksamisen parantaminen. Jaksamista parantavia keinoja kirjoitettiin avovastauksiin 583, joista kolmannes (32 %) liittyi työolosuhteiden parantamiseen kuten työaikoihin, työympäristöön ja johtamiseen. Viidennes (19 %) liittyi henkilökohtaisiin keinoihin kuten liikunnan ja levon lisäämiseen. Vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden osalta yli puolet (53 %) puuhuoltoketjun työllisistä sai tarvittaessa erittäin tai melko paljon tukea ja apua työkavereiltaan. Tämä oli vähemmän kuin vastaava osuus suomalaisilla työllisillä keskimäärin (82 %). Hyvin palautuvia työpäivän tai työvuoron jälkeen oli puuhuoltoketjussa runsas neljännes (26 %), kun vastaava osuus verranneaineistossa oli yli puolet (54 %). Puuhuoltoketjun sujuvan toiminnan kannalta on keskeistä, että yhteiskunnallisesti tärkeää työtä voidaan tehdä työhyvinvoinnin näkökulmasta kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Kyselyaineiston pohjalta laadittiin aineistoa kokoava infograafi, joka vertaa työhyvinvoinnin teemojen skaalautumista puuhuoltoketjun eri ammattiryhmillä. Infograafissa työhyvinvoinnin teemat on standardoitu samalle asteikolle, teemoja esittävien janojen keskiarvot asettuvat nollaan, ja janoissa esiintyvä hajonta on yhden suuruinen. Työhyvinvoinnin teemoihin sisältyvät muuttujat on esitetty julkaisun sivuilla 81. Ammattiryhmien välisessä vertailussa erottuu toimihenkilöiden tilanne, joka varsinkin työtaakan ja kuormittumisen osalta oli vertailussa negatiivisin.202

Monimuotoinen myelooma

Teema : Hematologiset syövät. English summaryPeer reviewe

Bone mineral density of the proximal femur after hip resurfacing arthroplasty: : 1-year follow-up study

Peer reviewe

Cost analysis of a randomized stem cell mobilization study in multiple myeloma

Upfront autologous stem cell transplantation (ASCT) is the standard therapy for younger multiple myeloma (MM) patients. MM patients usually undergo stem cell mobilization with cyclophosphamide (CY) followed by granulocyte colony-stimulating factor (G-CSF), or with G-CSF alone. A limited number of randomized studies are available comparing costs of different mobilization strategies. Eighty transplant-eligible patients aged up to 70 years with untreated MM were included in this prospective study. The patients were treated with RVD induction for three 21-day cycles and randomized 1: 1 at inclusion into one of the two mobilization arms CY 2 g/m(2) + G-CSF [arm A] vs. G-CSF alone [arm B]. Plerixafor was given according to a specific algorithm if needed. Sixty-nine patients who received mobilization followed by blood graft collection were included in the cost analysis. The median total costs of the mobilization phase were significantly higher in arm A than in arm B (3855 (sic) vs. 772 (sic), pPeer reviewe

Influenssa terveyskeskuksen vuodeosastolla - parempi rokotuskattavuus suojaisi epidemialta

Ikääntyneiden ja sairaalapotilaiden influenssaoireita voi olla vaikea tunnistaa. Kuvaamamme laitosepidemian havaitseminen viivästyi epätyypillisen taudinkuvan vuoksi. Ennen epidemiaa rokotuskattavuus oli huono, vain 60 % potilaista ja 2 % henkilökunnasta oli rokotettu. Vuodeosaston pitkäaikaispotilaat oli rokotettu ennen influenssakauden alkua, mutta osa akuuttihoidossa olevista ei ollut saanut rokotusta. Influenssarokote estää joka toisen ikääntyneen sairastumisen jälkitauteineen ja vähentää influenssasta johtuvia sairaalahoitoja ja kuolleisuutta. Terveydenhuollon henkilökunnan rokottaminen vähentää potilaiden kuolleisuutta pitkäaikaislaitoksissa sekä työntekijöiden influenssaan sairastuvuutta ja sairauslomia. Henkilökunnan hyvä rokotuskattavuus edellyttää työnantajan antamaa maksutonta influenssarokotusta. Rokotuksen saannin tulisi olla helppoa. Rokotusmyöntyvyyttä voidaan lisätä antamalla riittävästi tietoa ja korostamalla potilaiden suojaamista influenssatartunnalta