Piketty ja eriarvoisuuden ideologinen luonne

publishedVersionNon peer reviewe

Piketty ja eriarvoisuuden ideologinen luonne

Thomas Pikettyn hengästyttävän laaja-alaisessa Capital and Ideology (2020) -teoksessa tarkastellaan erilaisia historiallisia yhteiskuntia ja eriarvoisuusregiimejä, kuten talonpojista, aatelisista ja papistosta koostuvaa kolmisääty-yhteiskuntaa, kapitalismin ja Ranskan vallankumouksen myötä levinnyttä 1800-luvun omistusyhteiskuntaa, orjuuden ja kolonialismin hallitsemia yhteiskuntia, eriarvoisuutta vähentänyttä sosiaalidemokraattista yhteiskuntaa sekä 1980-luvulla läpilyönyttä meritokratian pohjalle rakentavaa uutta omistusyhteiskuntaa. Ideologiat tarjoavat Pikettyn mukaan vastauksia yhteiskuntien perustaviin kysymyksiin, kuten poliittisiin oikeuksiin, päätöksenteon järjestämiseen sekä omistamiseen. Ideologiat myös auttavat yhteiskuntia oikeuttamaan vallitsevat eriarvoisuudet.Non peer reviewe

The Evolution of the National Innovation System as Programmatic Policy Idea in Finland

Peer reviewe

Consensus under strain : policy ideas and decline of Finnish public innovation funding in the 2010s

Over the last three decades, the literature on innovation policy and ideas has expanded. Yet the ideas deployed by governments and elected politicians in day-to-day budgetary discourses have mostly escaped research attention. Against this background, this article provides an extensive empirical case study on the policy ideas (policy solutions and related problem definitions) invoked in the Finnish government and parliamentary discourses over budget allocations to the Finnish innovation funding and governance agency in the 2010s. The article argues that the interplay of three policy ideas motivated the Finnish governments and members of parliament to decrease public innovation funding in the 2010s. It is suggested that policymakers’ interpretations of macroeconomic developments, institutions and industrial change shaped the salience and feasibility of these ideas. The Finnish case illustrates that during prolonged economic crises austerity and business subsidies are particularly powerful policy ideas.publishedVersionPeer reviewe

The power of the economic outlook : an ideational explanation of the distinct pattern of Finnish wage setting within the Nordic context

Industrial relations scholars are paying increasing attention to the role of ideas in explaining shifts in bargaining systems and wage policies. This article contributes to this growing body of literature by conducting a meso-level analysis of the uses and impacts of ideas in wage regulation policy processes in coordinated market economies. Through our in-depth case study of the Finnish policy process leading to the Competitiveness Pact of 2016, we argue that certain ideas - which we call the 'economic outlook' - prescribed and legitimized exhausting institutional resources in wage regulation and enabled temporary consensus among divergent interests regarding wage policy. The economic outlook linked and enabled compromises between wage policy and wage regulation interests and effectively solidified a commitment to an uncertain policy process. The case study suggests that an ideational analysis of policy processes can offer explanations for shifts in wage policy and regulation that deviate from macro-level regime shifts. While all Nordic countries have faced similar economic and institutional reform pressures, Finland's readoption of centralized bargaining shows that national policy ideas can drive distinct industrial relations patterns within the Nordic context.Peer reviewe

Piketty ja eriarvoisuuden ideologinen luonne

Thomas Pikettyn hengästyttävän laaja-alaisessa Capital and Ideology (2020) -teoksessa tarkastellaan erilaisia historiallisia yhteiskuntia ja eriarvoisuusregiimejä, kuten talonpojista, aatelisista ja papistosta koostuvaa kolmisääty-yhteiskuntaa, kapitalismin ja Ranskan vallankumouksen myötä levinnyttä 1800-luvun omistusyhteiskuntaa, orjuuden ja kolonialismin hallitsemia yhteiskuntia, eriarvoisuutta vähentänyttä sosiaalidemokraattista yhteiskuntaa sekä 1980-luvulla läpilyönyttä meritokratian pohjalle rakentavaa uutta omistusyhteiskuntaa. Ideologiat tarjoavat Pikettyn mukaan vastauksia yhteiskuntien perustaviin kysymyksiin, kuten poliittisiin oikeuksiin, päätöksenteon järjestämiseen sekä omistamiseen. Ideologiat myös auttavat yhteiskuntia oikeuttamaan vallitsevat eriarvoisuudet.Non peer reviewe

Eduard Bernsteinin demokraattinen rauhanpolitiikka

Tutkielmassa tarkastellaan saksalaisen työnväenliikkeen intellektuellin, journalistin ja poliitikon Eduard Bernsteinin rauhanpolitiikkaa. Tutkimuksessa kysytään, mistä näkökulmasta Bernstein lähti käsittelemään rauhankysymystä teksteissään ja valtiopäivätoiminnassaan. Mitkä olivat demokraattisen rauhanpolitiikan keskeiset piirteet? Toiseksi tutkielmassa kysytään Quentin Skinnerin inspiroimana, että mitä konventioita ja uskomuksia Bernstein lähti teksteillään haastamaan. Tutkielman otsikon käsiterauhanpolitiikka on omaksuttu historiallisen rauhantutkimuksen piiristä, mutta Bernstein puhui myös omissa teksteissään rauhanpolitiikasta. Tutkielman aineisto koostuu pääosin Bernsteinin ensimmäisen maailmansodan aikaista kirjallisesta tuotannosta, mutta myös 1890-luvun ja 1900-luvun alkuvuosien revisionismi-tekstejä käsitellään valikoiden. Bernsteinin rauhaa käsittelevät tekstit voidaan määritellä poliittisen journalismin genreen, ja ne olivat luonteeltaan ajankohtaisia kiistakirjoituksia. Tutkielma on osa historiallisen rauhantutkimuksen ja työväenliikkeen historian Bernstein-tutkimuksen pitkää perinnettä. Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman Bernsteinin poliittiseen ajatteluun, sillä Bernsteinin suhde rauhankysymykseen ei ole ollut käsitellyimpiä aiheita tutkimuskirjallisuudessa. Bernstein korosti työväenliikkeen yhteistyön mahdollisuuksia edistyksellisten liberaalien kanssa myös rauhankysymyksen suhteen, kun taas SPD:n Erfurtin ohjelmassa (1891) rauhankysymys oli alisteinen sosiaalisen vallankumouksen tavoitteelle. Bernsteinin kritisoima sosialidemokraattien linnanrauhan politiikka inspiroi selkeästi Bernsteinia käsittelemään kestävän rauhan edellytysten kysymystä sodan aikana. Tutkielmassa lukutavan mukaan Bernsteinin rauhanpoliittisten pohdintojen punainen lanka oli politiikan muuttaminen ”modernin demokratia- ja kulttuurikäsityksen” ja ”sosialististen oikeus- ja moraalikäsitysten” pohjalta. Nämä käsitykset pohjasivat merkittäviltä osin revisionismissa määriteltyihin eettisiin ”regulatiivisiin ideoihin” toverillisuudesta, vapaudesta, yleisestä edusta, oikeudesta ja sopimuksesta. Bernsteinin ajattelussa muutosta modernin demokratian suuntaan edustivat niinkin erilaiset ajatukset kuten vapaakauppa, ulkopolitiikan parlamentarisoiminen, demokraattinen patriotismikäsitys, kansainvälisen oikeuden kehittäminen sekä erityisintressien vallan vähentäminen