On the utilization of modified red mud in dimethyl disulfide and methyl mercaptan emission abatement

In this paper, a novel application of industrial waste, namely red mud (RM), in the abatement of two malodorous and harmful sulfur compounds, dimethyl disulfide (DMDS) and methyl mercaptan (MM), is presented. The effects of calcination and activations with hydrochloric acid or a mixture of hydrochloric and orthophosphoric acid on the properties and performance of RM are compared using laboratory-scale experiments. The RM-based materials were characterized by XRF, XRD, FE-SEM, N2 -physisorption, TGA/DTA, and FTIR analyses. RM exhibits very promising catalytic properties in the abatement of both DMDS and MM. The hydrochloric acid-activated RM was the most active in both cases, which was explained by its rather high specific surface area (144 m2 g −1 ), higher contents of Fe2O3 and TiO2, as well as lower content of phosphorus. For both DMDS and MM, the main oxidation products were sulfur dioxide, carbon monoxide, and carbon dioxide. DMDS was observed as a reaction intermediate in MM oxidation. While the final conversions of DMDS and MM were high, the oxidation was not complete, indicated by the formation of carbon monoxide. Nevertheless, the modified RM appears as a very interesting alternative to the existing DMDS and MM abatement catalysts.Web of Science121art. no.

Prosessiparametrien muutoksien vaikutus adheesiomuovien ominaisuuksiin

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää keskeisimpien parametrien muutoksien vaikutus adheesiomuovien ominaisuuksiin. Tutkimus tehtiin viidelle eri polyeteenituotteelle, pääosin tuotteelle ME0420-05 Borealis Polymers Oy:n Boremix Compaunding -tuotantolaitoksella Porvoossa. Tutkimus koski tuotantonopeuden kasvua ja pääpainona oli löytää ekstruuderille optimaalinen kierrosnopeus tuotannon muuttuessa ja mahdollisesti tämän jälkeen puuttua reseptiin, jos tarve vaatii. Lisäksi huomioon täytyi ottaa ekstruuderin ruuviprofiili. Tietoa analysoitaessa ja koeajosuunnitelmaa tehdessä käytettiin työkaluna Design-Expert® -ohjelmaa. Koeajot tehtiin tuotantomittakaavassa tuotantolinja SL-200:lla ja laboratorioanalyysit QC-laboratoriossa. Opinnäytetyötä varten tuotannossa tehtiin useita tuotantonopeuskoeajoja, joista saatiin todella tärkeää tietoa reaktion kulusta ekstruuderissa ja näin ollen ruuvin täyttöasteen merkityksestä tuoteominaisuuksiin. Samalla selvitettiin myös eri vaakasyöttöjen vaikutusta tuoteominaisuuksiin. Näiden koeajojen ja normaalituotannon yhteydestä saaduista tiedoista laadittiin säätötaulukko tuotteelle ME0420-05. Tuotantonopeuskoeajot onnistuivat erinomaisesti, minkä perusteella voidaan sanoa, että tuotteelle ME0420-05 kokeillut ekstruuderin kierrosnopeudet eri tuotantonopeuksilla olivat hyvin lähellä optimaalisia kierrosnopeuksia. Koeajojen perusteella nähtiin, ettei ruuviprofiiliin ole tarvetta puuttua ko. nopeuksilla. Kehittämisehdotuksena pidempiaikaista koeajoa voitaisiin kokeilla uudelleen. Tämä opinnäytetyö sisältää luottamuksellista tausta-aineistoa ja tutkimustuloksia, jotka ovat vain Borealis Polymers Oy:n käyttöön.The purpose of this Bachelor’s thesis was to discover the effect of changing the most important parameters on the properties of adhesion polymers. The analysis was done for five different polyethene products, primarily for the ME0420-05 in the Borealis Polymers Oy Boremix Compouding plant in Porvoo. The analysis was about increasing production rate. The primary goal was to find an optimal rotation speed for the extruder as production rate changes and to alter the recipe if needed. Additionally the extruder’s screw profile had to be considered. Design-Expert® program was used to analyze the information and prepare the test run schedule. The test runs were run in production scale at production line SL-200 and the laboratory analyses at the QC laboratories. Many production rate trial runs were made for the thesis. These trial runs provided extremely important information regarding the reaction’s progression in the extruder and therefore the meaning of the screw’s degree of filling. At the same time the effect of different horizontal feeds on product properties was examined. The information gathered from these trial runs in addition to information from regular production was used to create a control table for product ME0420-05. The production rate trial runs succeeded splendidly. Based on the trial runs it is possible to declare that the extruder’s rotation speeds with different production rates for the product ME0420-05 were extremely close to optimal rotation speeds. Based on the trial runs it was discovered that there is no need to alter the screw profile with the aforementioned speeds. For an improvement proposal the longer term trial run could be tried again. This Bachelor’s thesis contains confidential background material and research results which are only available to Borealis Polymers Oy

Omahoitajuus mielenterveystyössä - kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyömme on kirjallisuuskatsaus omahoitajuudesta mielenterveystyössä. Tarkoituksena on kuvata potilaiden, hoitajien ja omaisten näkemyksiä omahoitajuudesta mielenterveystyössä. Tavoitteena on saatujen tulosten avulla kehittää omahoitajuutta ja potilaan hoitoa. Opinnäytetyökysymyksemme on ”Mikä on potilaiden, hoitajien ja omaisten näkemys omahoitajuudesta mielenterveystyössä?”. Tiedonhaun teimme tieteellisistä tietokannoista. Käytimme tiedonhaussa tietokantoja Medic, Cinahl, Arto ja Medline ja lisäksi käytimme hyväksi manuaalista hakua. Opinnäytetyömme aineisto koostui kymmenestä vähintään väitöskirjatasoisesta tutkimuksesta, jotka ovat julkaistu vuonna 2003 tai sen jälkeen. Aineiston analysoimme induktiivisella sisällönanalyysilla. Potilaiden näkemyksen mukaan omahoitajuudessa korostui potilaslähtöisyys, yhteistoiminnallinen hoitosuhde sekä omahoitajan ammatillinen toiminta. Hoitajat näkivät omahoitajuuden koostuvan hyvästä hoitosuhteesta ja hoidon koordinoinnista. Omaisten näkemys omahoitajuudesta koostui vuorovaikutuksen merkityksestä sekä omahoitajan työskentelyn merkityksestä omaisten voimavaroihin. Hoitosuhteesta tulee omahoitajuuden myötä läheisempi ja merkityksellisempi. Potilas pääsee myös omahoitajuuden kautta paremmin vaikuttamaan omaan hoitoonsa ja hoidosta tulee potilaslähtöisempää sekä potilaan yksilöllisyys korostuu. Omahoitajuuden vaikutusta mielenterveyden ongelmien hoitamiseen olisi hyvä tutkia lisää.Our final project is a literature review of primary nursing in mental health care. The purpose of our final project was to describe the patients’, nurses’ and next-of-kins’ perceptions on primary nursing. Our research question was: what is the patients’, nurses’ and next-ofkins’ perception on primary nursing in mental health care. The aim of our study was to use the findings for developing primary nursing. Data for the project was retrieved from scientific databases and by means of manual research work. The data consisted of scientific articles, dissertations and scientific studies which were published since the beginning of this century. The data was analyzed by using the methods of inductive content analysis. The patients' perception was that primary nursing emphasized patient-oriented care and a collaborative relationship between the nurse and patient. The nurses’ perception was that primary nursing consists of a good therapeutic relationship and co-ordination of care. The next-of-kins’ perception was that interaction and efforts to improve the mental resources were an important part of a primary nursing relationship. Good-quality primary nursing increased the autonomy of the patients. Primary nursing also increased the mental resources of the next-of-kins. We suggest that in the future it would be a good idea to further study the impact of primary nursing on mental health problems

“Kaikkihan tääl pystyy” : Maahanmuuttajien osallistuminen taloyhteisön toimintaan Ässäkodissa

Opinnäytetyömme yhteistyökumppanina toimi S-Asunnot Oy, joka on Suomen Setlementtiliiton, Setlementtinuorten liiton ja Kalliolan setlementin omistama yritys. S-Asunnot Oy:n tarjoamia vuokraasuntoja kutsutaan Ässäkodeiksi. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tarkastella maahanmuuttajien asuinympäristöä ja heidän osallistumistaan taloyhteisön toimintaan Ässäkodissa. Työmme pyrkimyksenä oli selvittää kuinka Ässäkoti ja sen ympäristö mahdollistavat maahanmuuttaja-asukkaan osallistumisen taloyhteisön toimintaan, mitkä ovat osallistumista edesauttavat ja estävät tekijät, sekä millaista toimintaa Ässäkodissa kaivataan. Opinnäytetyömme tutkimuksellinen osuus noudattaa laadullisen tapaustutkimuksen periaatteita. Aineiston keräsimme puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla viideltä Ässäkodin maahanmuuttajaasukkaalta. Aineistoa analysoimme teoriaohjaavan sisällönanalyysimallin mukaan, jossa teoriapohjana toimi Inhimillisen toiminnan malli. Inhimillisen toiminnan mallista valitsimme työmme kannalta oleellisimmat osa-alueet: tahto, tottumus, ympäristö ja osallistuminen. Nämä osa-alueet olivat käytössä sekä haastattelurungossa että aineiston analyysissä. Kaikki haastateltavat pitivät Ässäkotia edellistä parempana asuinympäristönä. He kertoivat Ässäkodin olevan rauhallinen, turvallinen ja lapsiystävällinen sekä lähellä palveluja, luontoa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Haastateltavat kokivat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa talon asioihin ja heidän mielipiteensä huomioidaan. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että maahanmuuttaja-asukkaan osallistumista taloyhteisön toimintaan Ässäkodissa edesauttoi asukkaiden huolellinen valinta sekä talon emännän toiminta. Ässäkodin ympäristö tukee maahanmuuttaja-asukkaiden osallistumista tarjoamalla toimintaa sekä yhteisiä tiloja heidän käyttöönsä. Osallistumista edesauttavina tekijöinä haastateltavat kokivat hyvän tiedonkulun, talon hyvän, turvallisen ja ystävällisen ilmapiirin sekä talon emännän toiminnan. Osallistumista estäviksi tekijöiksi koettiin kielelliset ongelmat sekä tilojen rajallinen käytettävyys. Osa haastateltavista kaipasi kulttuuri- ja perhepainotteista toimintaa, mutta toimintaa enemmän he kaipasivat omaa pihaa ja leikkipuistoa.This study was done in co-operation with S-Housing Ltd which is a company owned by the Finnish Federation of Settlements, the Finnish Federation of Settlement Youth Associations and the Kalliola Settlement. Rented apartments which are offered by S-Housing Ltd are called Ässäkodit. The purpose of our study was to examine the living environment of immigrants and how they participate in common activities in Ässäkoti. Our aim was to clarify how Ässäkoti and its environment enable immigrant residents´ participation in common activities of household, what are the supporting and preventing factors and what kind of activities they need in Ässäkoti. Our study follows the principles of qualitative research. We collected data from five immigrant residents of Ässäkoti using half structured theme interview. We used deductive analysis to analyze the data collected from the interview. As the basis for our analysis we used The Model of Human Occupation (MOHO). From the MOHO, we chose only essential components to our study: volition, habituation, environment and participation. These components were used both in the framework of the interview and the analysis. All interviewees felt that Ässäkoti was a better living environment than their previous one. They also felt that Ässäkoti is peaceful, safe and child friendly as well as close to services, nature and good transport links. The interviewees also felt that they had a chance to influence on issues regarding the house and their opinions were taken into consideration. On the basis of the results, a conclusion can be made that the careful resident selection and the activity of a local worker with an education and knowledge in social services supported immigrant residents participation in common activities in Ässäkoti. Environment of Ässäkoti supports immigrant residents´ participation by offering activities and common rooms for their use. The interviewees experienced that a good flow of information, the activity of a local worker with an education and knowledge in social services and a good, safe and friendly atmosphere of the house were the supporting aspects for participation. The preventing aspects of participation were linguistic problems and a limited availability of common rooms. Some of the interviewees wished for cultural and family focused activities, but more than activities they hoped to have an own yard and a playground

Tapaustutkimus kodin ja koulun yhteistyöstä Ihastjärven kyläkouluhankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa

TIIVISTELMÄ Antikainen, H. & Lappalainen, S. 2012. ”Yhteistyöllä yhteiseksi hyväksi” Tapaustutkimus kodin ja koulun yhteistyöstä Ihastjärven kyläkouluhankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. 61 sivua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka Ihastjärven kyläkoulun suunnittelussa ja sen kehittämisessä on otettu huomioon oppilaat, opettajat, vanhemmat sekä kyläläiset. Selvitimme myös missä muodoissa kodin ja koulun yhteistyötä on tehty yleisesti sekä kouluhankkeen yhteydessä. Lisäksi tarkastelimme sitä, kuinka eri osapuolet ovat kouluhankkeen kokeneet. Tutkimuksellamme haluamme korostaa erityisesti sitä, mitä hyvällä yhteistyöllä voidaan saavuttaa yhteiseksi hyväksi, ja kuinka vanhemmat voivat olla koko koulun voimavarana. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja sen kohteena oli Ihastjärven kyläkoulu. Aineisto koostui kahdesta haastattelusta: ryhmähaastattelusta, jossa oli koulun koko henkilökunta ja yksilöhaastattelusta, jossa haastattelimme koulun rehtoria. Vanhemmat vastasivat kyselylomakkeeseen kotona. Lomakkeessa kysyttiin vanhempien näkemyksiä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä sekä meneillään olevasta kyläkouluhankkeesta ja sen yhteydessä käytettyjä yhteistyömuotoja. Kyselylomakkeita lähetettiin kaiken kaikkiaan 33 kappaletta ja niistä palautui 26. Lisäksi olemme tiiviisti lukeneet internetissä päivitettävää koulun omaa blogia, jonne rehtori, vanhemmat ja oppilaat ovat vapaasti saaneet kommentoida näkemyksiään ja esittää kysymyksiä kouluhankkeesta. Tutkimustulosten mukaan vanhemmat pitävät kodin ja koulun yhteistyötä tärkeänä ja enemmistö vanhemmista oli tyytyväisiä kodin ja koulun välillä tehtävään yhteistyöhön. Ihastjärven kyläkoulua oli tutkimustulostemme mukaan lähdetty rakentamaan koko kyläyhteisön tarpeisiin – kylän toimintakeskukseksi elämänkaariajatuksella. Yhteistyötä hankkeen tiimoilta oli tehty koko kyläyhteisön voimin ja vanhemmat olivat aktiivisesti osallistuneet hankkeeseen eri tavoin. Vanhemmat kertoivat osallistuneensa eri tilaisuuksiin, kuten kylä- ja vanhempainiltoihin, joissa hanketta oli käsitelty. Rehtori oli halunnut alusta saakka kuulla myös vanhempien ja oppilaiden mietteitä ja ottanut ne huomioon hankkeessa. Vanhemmat kokivat saaneensa riittävästi tietoa koskien hanketta. He olivat siihen tyytyväisiä ja valmiita jatkossakin osallistumaan koulun kehittämiseen. Käytetyimpiä yhteistyömuotoja olivat kirjallinen yhteydenpito, puhelut ja viestit

KESKOSENA SYNTYNYT KOULULAINEN: -Opaslehtinen keskoslasten vanhemmille ja koulun henkilökunnalle

Keskoslapsen syntymä on pelottavaa vanhemmille ja monet vanhemmat miettivätkin tulevaisuutta keskoslapsen kanssa. Epätietoisuus, väärät luulot ja pelko on vaikeaa vanhemmille. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävänä on helpottaa vanhempien oloa. Tieto tulevaisuudesta voi auttaa vanhempia varautumaan tulevaisuuteen ja helpottamaan arkea. Tiedon saaminen aiheesta on tärkeää. Vanhempien ja koulun henkilökunnan tulisi tietää, miten keskosena syntyminen voi vielä vaikuttaa koulu ikäiseen lapseen ja hänen koulutyöhönsä. Opinnäytetyön tarkoitus oli lisätä vanhempien ja koulun henkilökunnan tietoutta keskosuuden vaikutuksista kouluikäisen lapsen oppimiseen sekä muihin taitoihin. Toiminnallisen opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa opaslehtinen. Opaslehtinen tulee käyttöön Kevyt yhdistykselle sähköisenä opaslehtisenä ja Kevyen sivuilta vanhemmat ja koulun henkilökunta saavat sen käyttöönsä. Opaslehtisen voi myös tulostaa omaan käyttöön. Opaslehtisessä kerrotaan kouluikäisestä keskoslapsesta ja siitä mistä apua voi saada. Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään myös keskosuutta, keskosen hoitajana olemista, kouluikäistä keskosta ja kuinka koulu voi tukea keskoslapsen koulunkäyntiä ja mitä kannattaa ottaa huomioon, kun keskosena syntynyt lapsi aloittaa koulun. Jatkokehitys ideana olisi hyvä tehdä tutkimuksellinen opinnäytetyö kouluikäisestä keskosesta