Influence of Creatine Supplementation on the Parameters of the “All-Out Critical Power Test”

We tested the hypotheses that creatine loading would result in no alteration in critical power (CP) or the total work done > CP (W) as estimated from a novel 3-minute all-out cycling protocol. Seven habitually active male subjects completed 3-minute all-out tests against fixed resistance on an electrically-braked cycle ergometer after a 5-day dietary supplementation with 20 g·d−1 of a glucose placebo (PL) and the same dose of creatine monohydrate (CR). The CP was estimated from the mean power output over the final 30 seconds of the test and the W was estimated as the power-time integral above the end-test power output. Creatine supplementation resulted in a significant increase in body mass (from 80.4 ± 9.2 kg to 81.5 ± 9.5 kg; p < 0.05), whereas the body mass was not different after placebo supplementation (80.3 ± 9.3 kg; p > 0.05). There were no differences in the power outputs measured during the 3-minute all-out tests following PL and CR supplementation (CP—PL: 252 ± 30 W vs. CR: 255 ± 28 W, p > 0.05; W—PL: 19.4 ± 3.5 kJ vs. CR: 19.2 ± 3.4 kJ, p > 0.05; total work done—PL: 64.8 ± 4.9 kJ vs. CR: 65.0 ± 4.9 kJ, p > 0.05). Creatine loading had no ergogenic effect on the CP measured using the novel all-out protocol. In contrast to earlier studies which established the power- duration relationship using the conventional protocol, the finite work capacity > CP (W) for all-out exercise was not enhanced by creatine loading

Repräsentation von deutschen und finnischen Konsumierenden in der Energiekrise : eine kontrastive Diskursanalyse zu ausgewählten Online-Zeitungsartikeln von FAZ.NET und HS.fi aus dem Ende des Jahres 2022

Vuoden 2022 alussa kärjistyneellä energiakriisillä on maailmanlaajuisia seurauksia. Siten kriisiä käsiteltiin paljon mediassa. Kuluttajien rooli kriisissä tunnistettiin: esimerkiksi kriisin laajemmat taloudelliset vaikutukset tulevat paremmin näkyviin vasta myöhemmin, kun taas vaikutukset kuluttajien arkeen olivat heti ilmeiset. Täten kuluttajien rooli myös kriisistä selviytymisessä on merkittävä. Tässä työssä tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: Miten kuluttajat kuvataan arjessaan energiakriisissä vuoden 2022 lopulla julkaistuissa saksalaisen Frankfurter Allgemeine Zeitungin ja suomalaisen Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa? Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä valikoidusta verkkoartikkeleista löydettyjen, kuluttajia koskevien saksan- ja suomenkielisten diskurssien välillä on? Työn materiaali koostuu kahdesta saksankielisestä FAZ.NET-sivustolla julkaistusta verkkoartikkelista sekä kahdesta suomenkielisestä HS.fi-sivustolla julkaistusta verkkoartikkelista. Artikkelit on julkaistu aikavälillä 1.10.2022–31.12.2022. Yksi tärkeimmistä kriteereistä materiaalinvalinnassa oli, että artikkeleiden tulee käsitellä kuluttajia ja heidän arkeaan energiakriisissä. Valitut artikkelit analysoidaan diskurssianalyysin keinoin, tarkemmin sanottuna Warnken ja Spitzmüllerin (2011) kehittämän DIMEAN-analyysimallin mukaisesti. Analyysi on ensisijaisesti laadullinen, mutta tuloksia täydennetään määrällisten näkökulmien avulla. Analyysi on kontrastiivinen, eli saksalaisia ja suomalaisia diskurssikaavoja vertaillaan. Vertailulla tavoitellaan tässä työssä kulttuurisidonnaisten näkökulmien esiintuontia. Tämän pro gradu -tutkielman taustalla on perusoletus siitä, että yhteiskunnallista tietoa luodaan kielen ja muiden kommunikaatioresurssien avulla. Samalla yhteiskunnallinen tieto heijastuu siinä, miten kommunikoidaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että löydetyt saksalaiset ja suomalaiset diskurssikaavat eroavat toisistaan. Olennaisimmat erot ovat seuraavat: Saksankielisissä artikkeleissa kuluttajat esitetään tuntemattomana massana, kun taas suomenkielisissä artikkeleissa heidät nähdään yksilöinä. Saksankielisissä artikkeleissa kuluttajat eivät pääse itse ääneen, kun taas suomenkielisissä artikkeleissa heitä siteerataan usein suoraan. Saksankielisissä artikkeleissa kuluttajien sijaan ääneen pääsevät asiantuntijat sekä poliitikot, jolloin heillä on myös valtaa vaikuttaa yleisen tiedon tasoon. Saksankielisissä artikkeleissa kuluttajiin suhtaudutaan kriittisesti ja lähtökohtaisesti negatiivisesti, kun taas suomalaisissa artikkeleissa vallitsee positiivinen asenne heitä kohtaan. Yhteistä saksan- ja suomenkielisille artikkeleille on, että kuluttajien tilanne nähdään vaikeana. Yllä luetellut tutkimustulokset eivät ole yleispäteviä, sillä tämä tutkimus on hyvin rajallinen: materiaali koostuu vain neljästä verkkoartikkelista. Lisäksi diskurssianalyysiä metodina on kritisoitu siitä, että analyysi on enemmän tai vähemmän subjektiivinen. Tässä työssä kuitenkin tavoitellaan objektiivisuutta esimerkiksi sen avulla, että materiaali valittiin määriteltyjen kriteerien mukaisesti, ja että työssä noudatettiin analyysimallia. Jatkotutkimus tähän aiheeseen liittyen olisi hyödyllistä, sillä tämä työ pystyi käsittelemään vain pientä osaa diskurssista

Pystynävertäjän (Tomicus piniperda) vaikutus männyn (Pinus sylvestris) fotosynteesiin ja VOC-emissioihin

Pystynävertäjä on Suomessa yksi merkittävimpiä mäntyjen tuhohyönteisiä. Se syö männynversoja ontoiksi, minkä seurauksena nämä tippuvat maahan. Tästä aiheutuu puulle kasvutappioita ja metsänomistajalle tulonmenetyksiä. Pystynävertäjän ekologiaa on tutkittu paljon, mutta ei tiedetä, miten se vaikuttaa versojen fotosynteesiin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli VOC-yhdisteiden emissioihin ennen versojen putoamista. Monissa muissa tutkimuksissa on havaittu herbivoreilla olevan vaikutusta isäntäkasviensa fotosynteesiin. Lisäksi herbivorian seurauksena isäntäkasvin VOC-emissiot ovat voineet muuttua laadultaan tai määrältään. Pystynävertäjän vaikutuksia versoihin tutkittiin kokeellisesti SMEAR II -asemalla Pirkanmaalla. Pystynävertäjän vaurioittamien ja kontrolliversojen fotosynteesiä mittattiin kahden männyn latvuksessa heinä–syyskuussa 2010. Mittaukset tehtiin kannettavalla fotosynteesimittauslaitteistolla. Samalla otettiin VOC-näytteitä neulasten emissioista adsorbenttiputkiin. Lisäksi toisesta koepuusta suljettiin pystynävertäjäja kontrolliverso raamikyvettiin, johon mahtui oksan kärkeä n. 20 cm. Raamikyvetin läpi kierrätetystä ilmasta kerättiin VOC-näytteitä SPME-kuituun ja siihen sitoutuneet yhdisteet analysoitiin enantiomeereittain. Pystynävertäjä- ja kontrolliversojen välillä ei ollut selvää eroa hiilen assimilaatiossa, transpiraatiossa, ilmarakokonduktanssissa, vedenkäytön tehokkuudessa tai fotokemiallisessa saannossa. Vain pahimmin vaurioituneissa versoissa vaurio vaikutti fotosynteesiin huomattavasti. Esimerkiksi fotokemiallinen saanto laski selvästi vasta, kun verso oli juuri katkeamaisillaan pystynävertäjän sisäänmenoreiän kohdalta. Neulaskyvettimittausten perusteella vaikuttaa siltä, että pystynävertäjä toisella koepuulla lisää monoterpeeniemissioita ja toisella vähentää niitä. Raamikyvettimittauksessa pystynävertäjä lisäsi (+)-enantiomeerin osuutta ?- ja ?-pineeni- sekä limoneeniemissioista, mutta emissioiden kokonaismäärä ei juuri eronnut kontrolliversosta. Pystynävertäjän vaikutukset versojen fotosynteesiin jäivät vähäisiksi, vaikka pystynävertäjä olikin tehnyt versoihin yhdestä neljään reikää ja niiden kohdalta poistanut suuren osan verson poikkileikkauspinta-alasta. Pystynävertäjän aiheuttamat kasvutappiot vaikuttavatkin olevan seurausta lähes yksinomaan versojen putoamisesta. Pystynävertäjä ei juuri vaikuttanut versosta haihtuvien yhdisteiden kokonaismäärään, mutta se muutti niiden keskinäisiä runsaussuhteita ja erityisesti enantiomeerien runsaussuhteita. Pystynävertäjien vaikutukset VOC-emissioihin näyttävät riippuvan suuresti kemotyypistä. Laajempien johtopäätösten tekeminen pystynävertäjän vaikutuksista männyn VOC-emissioihin vaatisi tutkimuksen toistamista suuremmalla koepuumäärällä

Optimising ruminal function: the role of silage and concentrate in dairy cow nutrition to improve feed efficiency and reduce methane and nitrogen emissions

Peer reviewe

Vuorovaikutteinen lukeminen lastentarhanopettajien ja varhaiserityisopettajien ohjaamissa saturyhmissä

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka vuorovaikutteisen lukemisen laatu on kehittynyt lastentarhanopettajien sekä varhaiserityisopettajien tehostetun satujen lukemisen ryhmissä. Tutkielmamme aineistona on kahdeksan opettajaa (N=8). Aineisto on kerätty yhden lukuvuoden ajalta, syksystä 2015 kevääseen 2016 kolmea mittauskertaa hyödyntäen. Aineisto on osa apulaisprofessorin Janne Lepolan käynnistämää SataKiel- projektia, jossa testataan tehostetun satujen lukemisen, Seitsemän minuuttia sadulle - toimintamallin, vaikuttavuutta. Opettajat lukivat saturyhmissään joka viikko uuden sadun. Opettajan vuorovaikutteisen lukemisen tueksi satuihin oli sisällytetty kysymyksiä. Satuhetket videoitiin ja tämän tutkimuksen tekijät arvioivat videot CLASS-observointimenetelmän avulla (Classroom Assesment Scoring System; Pianta, La Paro & Hamre [2008]). CLASS-analyysissa tutkittiin lasten osallistumista sekä opettajien emotionaalista ja kognitiivista tukea satuhetkissä. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin valittujen tapausopettajien käyttämien kysymysten laatua ja määrää, käyttäen apuna satuhetkien litterointeja sekä ELAN- analyyseja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vuoden aikana havaittiin kehittymistä lasten osallistumisessa sekä opettajien emotionaalisessa ja kognitiivisessa tuessa saturyhmissä, lukuun ottamatta talven mittauskertaa. Kognitiivinen tuki sai jokaisella mittauskerralla heikoimmat pisteet verrattuna emotionaaliseen tukeen ja lasten osallistumiseen. Molemmat tapausopettajat esittivät sekä korkean että matalan tason päättelyä vaativia kysymyksiä. Tapausopettajat erosivat kuitenkin toisistaan kysymysten määrän suhteen. Valitut tapausopettajat erosivat toisistaan myös keskustelun ja kysymysten esittämisen sekä sadun lukemisen ajallisen määrän suhteen. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että koulutustaustalla ei ole merkitystä tehostetussa satujen lukemisessa. Yleisesti tämän tutkimuksen merkitys opettajan vuorovaikutusosaamisen kannalta tukee aiempia tutkimustuloksia. Lastentarhanopettajien ja varhaiserityisopettajien toimintatapaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi Seitsemän minuuttia sadulle - toimintamallin tai Jänistarinat-ohjelman avulla. On tärkeää ottaa huomioon, miten opettajat käsittelevät satuja, koska sillä on todettu olevan merkitystä myöhemmän oppimisen kannalta

Effects of montmorency tart cherry (L. Prunus Cerasus ) consumption on nitric oxide biomarkers and exercise performance

The purpose of this study was to investigate the effects of Montmorency tart cherry juice (MC) on nitric oxide (NO) biomarkers, vascular function, and exercise performance. In a randomized, double‐blind, placebo (PLA)‐controlled, crossover study, 10 trained cyclists (mean ± SD; VO2peak 59.0 ± 7.0 mL/kg/min) acutely ingested 30 mL of either MC or PLA following dietary restrictions of polyphenol‐rich compounds and completed 6‐minutes moderate‐ and severe‐intensity cycling bouts 1.5 hour post‐ingestion on 2 occasions for each experimental condition. The severe‐intensity cycling test was continued to exhaustion on 1 occasion and immediately followed by a 60‐seconds all‐out sprint on the other occasion. Blood pressure, pulse wave measures, tissue oxygenation index, and plasma nitrite concentration were assessed pre‐ and 1.5 hour post‐ingestion. Time to exhaustion was not different between conditions (P > .05), but peak power over the first 20 seconds (363 ± 42 vs 330 ± 26 W) and total work completed during the 60‐seconds all‐out sprint (21 ± 3 vs 19 ± 3 kJ) were 10% higher in the MC trial compared to the PLA trial (P .05). These results suggest that acute supplementation with MC can lower blood pressure and improve some aspects of exercise performance, specifically end‐sprint performance, in trained cyclists

The effect of industrial processing and abomasal methionine infusion on utilisation of faba bean protein in dairy cows

Advances in Animal Biosciences vol 10 issue 3 (p.369-649) This book is part of a series which is a companion to the journal ANIMAL The Proceedings of the XIIIth International Symposium on Ruminant Physiology constitute summaries of papers.Peer reviewe

Rapeseed lipids to decrease saturated fatty acids in milk and ruminal methane emissions of dairy cows

Peer reviewe

Effects of forage and grain legume-based silages supplemented with faba bean seed or rapeseed expeller on milk production and composition in dairy cows

Peer reviewe

The constant work rate critical power protocol overestimates ramp incremental exercise performance

Purpose: The parameters of the power-duration relationship (i.e., the critical power, CP, and the curvature constant, W′) may theoretically predict maximal performance capability for exercise above the CP. The CP and Wʹ are associated with the parameters of oxygen uptake (V ˙ O2) kinetics, which can be altered by manipulation of the work-rate forcing function. We tested the hypothesis that the CP and Wʹ derived from constant work-rate (CWR) prediction trials would overestimate ramp incremental exercise performance. Methods: Thirty subjects (males, n = 28; females, n = 2) performed a ramp incremental test, and 3–5 CWR prediction trials for the determination of the CP and Wʹ. Multiple ramp incremental tests and corresponding CP and Wʹ estimates were available for some subjects such that in total 51 ramp test performances were predicted. Results: The ramp incremental test performance (729 ± 113 s) was overestimated by the CP and Wʹ estimates derived from the best (751 ± 114 s, P < 0.05) and worst (749 ± 111 s, P < 0.05) individual fits of CWR prediction trial data. The error in the prediction was inversely correlated with the magnitude of the Wʹ for the best (r = −0.56, P < 0.05) and worst individual fits (r = −0.36, P < 0.05). Conclusions: The overestimation of ramp incremental performance suggests that the CP and Wʹ derived from different work-rate forcing functions, thus resulting in different V ˙ O2 kinetics, cannot be used interchangeably. The present findings highlight a potential source of error in performance prediction that is of importance to both researchers and applied practitioners