Välineitä kriittiseen tasa-arvolukutaitoon

Kirja-arvio teoksesta: Johanna Kantola, Paula Koskinen Sandberg & Hanna Ylöstalo (toim.) (2020). Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin. Gaudeamus. 328 sivua.</p

Sukupuolten tasa-arvo koulutuspoliittisena tavoitteena ja käsitteenä – erityistarkastelussa 2000-luvun politiikkadokumentit

Gender equality has been a subject in Finnish education policy and education research since the 1970s. What does gender equality, in fact, mean in education? This question has not been especially actively considered, even though the political will to promote gender equality has strengthened during the past few years. This article examines how gender equality is analysed in the variety of political texts and documents, as well as in research literature. In what kind of juridical and political contexts is gender equality in education promoted in the 2000s? My empirical, close reading in this article focuses on recent educational policy documents concerning gender equality. In the policy documents the idea of gender equality is given as if hanging in the air and realised through different –mainly quantitative –indicators. In the texts and documents, the views suggested on gender and equality are diversified and they represent different approaches to gender equality. Equality is more strongly than ever understood as a conceptual and analytic tool emphasizing differences between and within the genders.Artikkelissa tarkastellaan, miten sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa on jäsennetty tutkimuskirjallisuudessa sekä millaisista juridisista ja koulutuspoliittisista lähtökohdista käsin tasa-arvoa pyritään edistämään 2000-luvulla. Luennan kohteena ovat myös tuoreet sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa käsittelevät politiikkadokumentit, joiden tasa-arvonäkemystä analysoidaan.                            

Miesopettajaopiskelijoiden neuvotteluja opettajuudesta, sukupuolesta ja mieheydestä

Opettajuuteen liitetään sukupuolen mukaan eroavia piirteitä, ja naisten ja miesten on nähty toimivan opettajina eri tavalla. Tässä artikkelissa tutkitaan, miten miesopettajaopiskelijat neuvottelivat opettajuudesta ja sukupuolesta ryhmäkeskusteluissa ja miten yleiset, yhteiskunnalliset puhetavat miesopettajuudesta ja sukupuolesta heijastuivat näihin neuvotteluihin. Koulumaailma on sukupuolen rakentumisen ja tuottamisen kannalta erityinen ympäristö. Teoreettinen lähestymistapamme nojaa poststrukturalistiseen feministiseen sukupuolen teoriaan ja diskurssitutkimuksen periaatteisiin. Tutkimuksen aineisto on tuotettu neljän ryhmäkeskustelun avulla vuonna 2019. Jokaiseen ryhmäkeskusteluun osallistui kolme miesopiskelijaa yliopiston eri opettajankoulutusohjelmista. Aineistosta muodostettiin kolme diskurssia kuvaamaan opiskelijoiden neuvottelua sukupuolen merkityksestä opettajuudessa. Nämä diskurssit nimettiin seuraavasti: miessukupuoli vahvuutena ja etuna, miessukupuoli taakkana sekä sukupuolen merkityksettömyys.</p

Sairaanhoitajakoulutus ja naiskansalaisuus: hyvinvointivaltion huomasta kilpailuyhteiskunnan realiteetteihin

Artikkelin aiheena on sairaanhoitajakoulutus ja sen rakentama naiskansalaisuus eurooppalaistuvassa toimintaympäristössä 1990-luvulta alkaen. Artikkelin lähtökohtana on, että ison, naisvaltaisen ammattiryhmän koulutuksen ja työn muutokset kertovat yleisemminkin suomalaisen naiskansalaisuuden ideaaleista ja ehdoista. Artikkelissa tarkastellaan, millaisia uudelleenorientoitumisen vaiheita sairaanhoitajakoulutus ja sen ohjaus sekä alan työmarkkinat ovat kohdanneet hyvinvointivaltion uudelleenmuotoilussa. Artikkelissa kysytään myös, millaista sairaanhoitajaideaalia (naiskansalaisuutta) sairaanhoitajakoulutuksen viralliset ohjausdokumentit ilmentävät sekä millaisia hoitotyön ehtoja terveydenhuollon organisaatiot välittävät sairaanhoitajaopiskelijoille. Tutkimusaineisto muodostuu sairaanhoitajakoulutuksen ohjausdokumenteista sekä tilastoaineistosta. Ohjausdokumentit määrittelevät sairaanhoitajan osaamista ja ammattikuvaa yhä enemmän uudentyyppisten työelämä-, organisaatio- sekä talous- ja yrittäjyyssanastojen kautta. Toisaalta niissä painotetaan myös humanistis-eettisiä arvoja koulutuksen lähtökohtana. Ideaali sairaanhoitaja ja naiskansalainen on aktiivinen ja kansainvälinen. Ohjausdokumenteissa kuten myös työorganisaatioiden ja työmarkkinoiden ehdoissa korostuvatkin vahvasti joustavuuden ja sopeutumisen odotukset

Being a teacher in a managerial university: academic teacher identity

This article contributes to the current discussions on academic teacher identity in universities. In the managerial university and in the context of expanding HE, teaching has become a more complex, more problematised and more managed activity. This article approaches identity as identification on different levels of academic work and asks: What values and conceptions of teaching work do academics identify with? What kind of elements strengthen or constrain the teacher identity of academics? Research data consist of 14 in-depth interviews with eleven academics at one Finnish multidisciplinary university. Academics recognised meaningful and rewarding elements of teaching work and also pointed out problems and tensions associated with being a teacher. Those elements informing academic teacher identity often appeared to be empowering and constraining at the same time. Furthermore, the perceptions and experiences of interviewees were strongly contextualised. Obviously, academic teacher identity is more a local question than that of researcher identity.</p