Integrative functional genomics analysis of sustained polyploidy phenotypes in breast cancer cells identifies an oncogenic profile for GINS2

Aneuploidy is among the most obvious differences between normal and cancer cells. However, mechanisms contributing to development and maintenance of aneuploid cell growth are diverse and incompletely understood. Functional genomics analyses have shown that aneuploidy in cancer cells is correlated with diffuse gene expression signatures and that aneuploidy can arise by a variety of mechanisms, including cytokinesis failures, DNA endoreplication and possibly through polyploid intermediate states. Here, we used a novel cell spot microarray technique to identify genes with a loss-of-function effect inducing polyploidy and/or allowing maintenance of polyploid cell growth of breast cancer cells. Integrative genomics profiling of candidate genes highlighted GINS2 as a potential oncogene frequently overexpressed in clinical breast cancers as well as in several other cancer types. Multivariate analysis indicated GINS2 to be an independent prognostic factor for breast cancer outcome (p = 0.001). Suppression of GINS2 expression effectively inhibited breast cancer cell growth and induced polyploidy. In addition, protein level detection of nuclear GINS2 accurately distinguished actively proliferating cancer cells suggesting potential use as an operational biomarker.Peer reviewe

A cell spot microarray method for production of high density siRNA transfection microarrays

Peer reviewe

Ratsastusterapian vaikutus MS-potilaan kävelykykyyn

MS-tauti on neurologisia oireita aiheuttava tulehduksellinen keskushermoston sairaus joka alkaa usein nuorilla aikuisilla. MS-taudin monimuotoisista oireista yleisimpiä ovat lihasheikkous, lihastonuksen lisääntyminen sekä niiden vaikutukset kävelykykyyn. MS-taudin kuntoutuksessa fysioterapian tavoitteet ovat toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Ratsastusterapiaa voidaan käyttää MS-taudin kuntoutuksessa osana fysioterapiaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yksittäisen ratsastusterapian vaikutusta MS-tautia sairastavan henkilön kävelykykyyn. Tutkimus oli yhdestä koehenkilöstä koostuva määrällinen tapaustutkimus. Opinnäytetyössä tutkittiin ratsastusterapiakerran vaikutuksia kävelyn eri muuttujiin 30 minuutin tauon jälkeen GaitRite-kävelymaton avulla. Mittaukset toteutettiin kuutena eri mittauskertana ennen ja jälkeen ratsastusterapian. Koehenkilön edellisen viikon fyysistä kuntoa selvitettiin FSQ-kyselylomakkeen avulla. Mittauskerrat suunniteltiin niin että tuloksia analysoitaessa voitiin arvioida ratsastusterapian säännöllisyyden vaikutusta kävelyn eri parametreihin. Lisäksi mittauspäivän lämpötilat kirjattiin ylös, jolloin pystyttiin analysoimaan niiden vaikutusta GaitRite-mittausten tuloksiin. Tutkimustulosten perusteella ratsastusterapialla oli havaittavissa positiivisia vaikutuksia koehenkilön kävelykykyyn. Kävelynopeus, oikean jalan askelparin pituus, oikean jalan heilahdusvaiheen muutos sekä molempien jalkojen tukivaiheen muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Lisäksi näyttäisi siltä että ratsastusterapian säännöllisyys parantaa tuloksia ja terapian vaikuttavuutta. Koehenkilön omat subjektiiviset kokemukset ratsastusterapian vaikutuksesta alaraajojen toimintakykyyn olivat myönteisiä. Opinnäytetyöstä saadut tulokset eivät ole yleistettävissä, koska tutkimus oli yhdestä henkilöstä koostunut tapaustutkimus. Ratsastusterapian vaikuttavuudesta eri kohderyhmillä tarvitaan lisää tutkimuksia. Esimerkiksi terapiamuodon pitkäaikaisia vaikutuksia olisi tärkeä tarkastella sekä tehdä tutkimuksia suuremmalle tutkimusjoukolle. Tulevaisuudessa tutkitun tiedon merkitys lisääntyy ja sen avulla pystytään perustelemaan ratsastusterapian vaikuttavuutta kuntoutujille sekä sitä kustantaville tahoille.Multiple sclerosis is an inflammatory central nervous system illness causing neurological symptoms. The illness is usually diagnosed among young adults. The symptoms of multiple sclerosis are multiform, most common of them include muscular weakness, increased muscle tension and the effects of these two symptoms to the patient's ability to walk. The rehabilitation of a patient with multiple sclerosis is determined by setting objectives for the patients' physiotherapy such as maintaining and developing the patient's abilities to function. Hippotherapy can be used in this rehabilitation as part of physiotherapy. The purpose of this thesis was to examine the effects of a single hippotherapy session to the walking ability of a patient with multiple sclerosis. The study was conducted as a quantitative case study consisting one subject. In this thesis, we studied the effects of a hippotherapy session to the various variables of walking with a GaitRite system after a 30-minute break. The measurements were made during six separate times before and after hippotherapy. The FSQ questionnaire was used to survey the physical condition of the subject during the previous week. The measurements were planned in such a way that the effect of regular hippotherapy could be assessed with relation to the different parameters of walking. In addition, the temperature was recorded during the measurement day in order to analyse the effects of temperature to the GaitRite measurement results. Based on the study results, hippotherapy demonstrates positive effects to the subject's walking ability. There were significant statistical changes in velocity, stride length (right leg), development of the swing time (right leg), and development of the stance time in both legs. It also seems that regular hippotherapy improves therapy results and its effectiveness. The subject's own subjective experience was positive on the effects of hippotherapy to the capability of the subject's lower limbs. The results gained in this thesis cannot be generalised because this was a case study with only one subject. There is a need to conduct more studies on the effectiveness of hippotherapy in various target groups. For example, it would be important to examine the longterm effects of this therapy method and to use larger study groups. In the future, the significance of analysed data will be emphasised, and this kind of data can then be used to justify the effectiveness of hippotherapy both to rehabilitees and the sponsors