Ulkonäkö korostuu johtamisessa: Tienari Janne & Meriläinen Susan (2016). Palvelukseen halutaan ajokoira. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala. 154 s. ISBN 978-952-234-338-3

Kirja-arvostelu teoksesta Tienari Janne & Meriläinen Susan (2016). Palvelukseen halutaan ajokoira. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala. 154 s. ISBN: 978-952-234-338-3nonPeerReviewe

Paradoxes of Mentoring : An Ethnographic Study of a Mentoring Programme for Highly-educated Women with Migrant Backgrounds

Peer reviewe

Management accountants—A gendered image

It has been argued that masculinity in the field of accounting is in flux and that new gendered expectations may be emerging. This study takes an important step toward a discussion on management accountants’ gendered image and broadens understanding of masculinity in the field of management accounting. The question it raises is whether the notion of hegemonic masculinity is dominant in the image and whether the image might be expanding. A qualitative case study of a global technology company was conducted, drawing on 100 of its job advertisements for management accountants and 31 semi-structured interviews with its management accountants and operational managers. The findings revealed that even though some caring attributes, such as empathy, were constructed as important, causing the hegemonic masculinity to seem softer, the image of the ideal management accountant predominantly aligns with hegemonic masculinity, more specifically with transnational business masculinity and entrepreneurialism, which emphasize business performance and maximization of the self. The dominance of hegemonic masculinity leads to the colonization of “othered” bodies, namely women in management accounting. The results critique mainstream management accounting research, which considerably lacks gender analysis.© 2024 The Author(s). Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Organisaatioluottamus, esimies-alaissuhde ja työhyvinvointi

Tutkimuksessa vastataan seuraavaan kysymykseen: Miten organisaatioluottamus ja esimies-alaissuhde ovat yhteydessä alaisten kokemaan työn imuun? Alakysymyksinä selvitetään: Lisääkö alaisen kokeman luottamuksen taso hänen kokemaansa työn imua ja miten se vaikuttaa työn imun eri osatekijöihin? Lisääkö alaisen kokeman esimiesalaissuhteen laatu hänen kokemaansa työn imua ja miten se vaikuttaa työn imun eri osatekijöihin? Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin kahdeksassa pk-yrityksessä. Perusjoukon muodostaa yritysten palveluksessa tutkimuksen tekovaiheessa ollut henkilöstö. Kyselyn vastausprosentti on 41.8 (n = 163). Tulokset osoittavat, että mitä korkeammaksi alaiset arvioivat tunneperustaisen organisaatioluottamuksen ja esimies-alaissuhteensa laadun, sitä useammin he kokevat tuntevansa työn imua. Tunteisiin perustuva luottamus selittää parhaiten alaisten työhön uppoutumista, johon esimies-alaissuhteella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Esimies-alaissuhde selittää parhaiten tarmokkuutta. Tulos tukee aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia työn voimavaratekijöiden ja työn imun yhteydestä. Työn imun kokemisessa näyttää sosiaalinen työympäristö olevan esimiestä merkittävämmässä asemassa pk-yrityksissä. Työn imun riskitekijöiksi tässä tutkimuksessa muodostuivat alaisen nuori ikä ja työskentely it-alalla

Maahanmuuttajat työvoimana maaseudun yrityksissä : yrityksen yhteiskuntavastuun näkökulma

Tässä raportissa on tarkasteltu maahanmuutta-jien työllistymistä maaseudulla toimiviin yrityksiin aiemman tutkimustiedon sekä kahden tapausesimerkin valossa. Maaseudun yritysten toimintamahdollisuuksien kannalta on välttämätöntä, että paikalliset työmarkkinat ovat toimivia ja että työikäisen väestön vähenemiseen kyetään vastaamaan. Monelle maaseudulla toimivalle yritykselle maahanmuuttajien tarjoama työvoimapotentiaali onkin erittäin tärkeää yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta. Suurin osa Suomen maahanmuuttajataustaisesta työvoimasta kuitenkin asuu ja työskentelee suurissa kaupungeissa. Maaseudun työmarkkinoita kokonaisuutena tarkasteltaessa voikin todeta, että kaupunkeihin ja etenkin pääkaupunkiseudulle keskittyvät maahanmuuttajat eivät pysty turvaamaan maaseudun työvoiman saatavuutta, elleivät maaseudulla toimivat yritykset ja maaseutukunnat itse kykene houkuttelemaan ja kiinnittämään maahanmuuttajia osaksi maaseudun paikallisyhteisöjä. Maaseudun yritysten työvoiman turvaamisen kannalta kyse on tärkeästä asiasta. Aikaisempi tutkimus on tarkastellut maahanmuuttajien työllistymistä ja työmarkkina-asemaa pääosin maahanmuuttajien itsensä näkökulmasta. Tässä raportissa maahanmuuttajien työllistymistä tarkastellaan kuitenkin maaseudulla toimivien yritysten näkökulmasta. Se, miten yrittäjät arvioivat maahanmuuttajia työvoimana ja käytännössä toimivat maahanmuuttajien työllistäjinä, vaikuttaa merkittävästi maahanmuuttajien kiinnittymiseen osaksi yhteiskuntaa. Raportin teoreettisena viitekehyksenä on yrityksen yhteiskuntavastuukeskustelu. Tässä raportissa keskitytään erityisesti yrityksen tuntemaan sosiaaliseen vastuuseen työntekijöitään kohtaan. Sosiaalisesti vastuullisen henkilöstöjohtamisen yhtenä kulmakivenä on monimuotoisuuden edistäminen. Tämä näkökulma on aiheellinen tarkasteltaessa maahanmuuttajia maaseudun yritysten työvoimana. Yrityksen sosiaalista vastuuta kuvataan kahden yritystapauksen kautta. Tapausesimerkeiksi valitut yritykset ovat keskenään hyvin erikokoisia ja edustavat eri toimialoja. Myös niiden kokemukset maahanmuuttajien työllistämisestä eroavat toisistaan: toisella yrityksistä on pitkä kokemus maahanmuuttajien palkkaamisesta, kun taas toisessa esimerkkiyrityksessä tarkastelu liittyy oleskelulupapäätöstä odottavan turvapaikanhakijan työharjoittelun järjestämiseen. Maahanmuuttajien palkkaaminen maaseudun yritykseen perustuu työvoiman tarpeeseen, mutta taustalla vaikuttaa myös muita tekijöitä. Raportissa käsitellyt tapausesimerkit osoittavat, että yrityksen ja yrittäjän arvoilla on keskeinen rooli yrityksen päättäessä rekrytoida maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien työllistäminen vaatii yrityksiltä myös aktiivisuutta rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Esimerkkitapausten perusteella työperäisten maahanmuuttajien rekrytointiin tai turvapaikanhakijan työharjoittelupaikan järjestämiseen liittyy monia byrokraattisia haasteita. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevien järjestelmien ja rakenteiden toimivuus nousevatkin kehittämiskohteina esiin sekä aiemmista tutkimuksista että tapausesimerkkiemme pohjalta. Maaseudulle suuntautuva työperäinen maahanmuutto on nostanut esiin ongelmia, jotka heijastavat maaseudun erityislaatua. Voidaan todeta, ettei maaseudun erityislaatua ja toisaalta potentiaalia muuttoliikkeen kohdealueena ehkä vielä ole riittävässä määrin tunnistettu. Yhteiskuntavastuun näkökulmasta yritykseen kohdistuu odotuksia, joihin sen tulee vastata voidakseen ansaita paikkansa toimintaympäristössään. Yrityksen on pyrittävä saamaan sidosryhmiensä keskuudessa oikeutus toiminnalleen ja tekemilleen ratkaisuille. Yritys voi esimerkiksi perustella maahanmuuttajien työllistämistä siten, että maahanmuuttajan palkkaaminen lisää verotuloja, parantaa työllistyjän hyvinvointia tai vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Jos yritys onnistuu perusteluissaan, sen asema yhteisössä vahvistuu. Yrityksiltä vaaditaan yhä enenevissä määrin sosiaalista vastuullisuutta, ja myös maaseudulla toimivien yritysten on kyettävä vastaamaan tähän haasteeseen

Appearance-based discrimination at workplace: a case study in Estonia : International Rainbow Conference 8.-9.2.2022

Non peer reviewe

Company values guiding the recruitment of employees with a foreign background

Purpose In this paper, the following research question is addressed: Why do business organisations recruit employees with a foreign background? This was examined in terms of the values that guide organisations and their management. The paper aims to discuss this issue. Design/methodology/approach The study focused on two businesses in Finland that are pioneers in the recruitment of immigrants. A case study approach was adopted. The research data consist of interviews and documentary data. The data were analysed using content analysis in accordance with grounded theory. Findings Companies can act as an enabling force in the integration of immigrants into the local labour market, especially when the company's value basis extends beyond only economic values. Research limitations/implications - The study was conducted only in two case companies in Finland. Practical implications - Companies have the potential to affect local people's attitudes towards immigrants as workers. This is important because many western societies are likely to face a labour shortage in the future due to the ageing population and low birth rate. Originality/value Prior research has mostly investigated the topic from the viewpoints of the immigrants themselves and of policy makers. The value of this study is that it makes the employers' viewpoint visible. The dominant theories applied in the field of immigrant recruitment are inadequate to explain employers' behaviour because of their underlying assumption of the overwhelming importance of economic values in decision making.Peer reviewe

Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

nonPeerReviewe

Eettisesti haastavat tilanteet ja niiden kuormittavuus johtajien työssä: fokusryhmäkeskusteluiden analyysi

Tässä pilottitutkimuksessa tutkittiin laadullisesti johtajien työssään kokemia eettisesti haastavia tilanteita (sisällöt, kontekstit) sekä niissä koettuja ristiriitakokemuksia. Työtilanteita luokiteltiin laadullisen aineiston pohjalta. Aineisto kerättiin 16 suomalaisen johtajan fokusryhmäkeskusteluista (neljä ryhmää). Tulokset osoittivat, että johtajat kohtasivat usein työssään erilaisia eettisesti haastavia tilanteita suhteessa organisaation sidosryhmiin. Näitä sidosryhmiä olivat organisaation toimintaympäristö eli yhteiskunta, asiakkaat, omistajat sekä henkilöstö (johto, kollegat ja alaiset). Haastavien tilanteiden sisällöt jakautuivat viiteen luokkaan: 1) monimutkaiset työtilanteet, 2) rehellisyys, 3) oma toiminta, 4) vuorovaikutussuhteet ja 5) oikeudenmukaisuus. Psykologisen stressiteorian mukaisesti johtajat kokivat tilanteet kuormittaviksi, jos johtajan ja sidosryhmien välillä vallitsi ristiriitakokemus. Ristiriitoja koettiin johtajan omien arvojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien välillä, sekä ympäristön odotusten ja omien resurssien välillä. Tutkimuksessamme nousi esille myös uusi ristiriitatilanne, joka syntyy, kun johtaja toimii tinkimättömästi omien arvojensa mukaan ulkopuolisia odotuksia vastaan