Effects of sowing time on pink snow mould, leaf rust and winter damage in winter rye varieties in Finland

Disease infection in relation to sowing time of winter rye (Secale cereale) was studied in southern Finland in order to compare overwintering capacity of modern rye varieties and to give recommendations for rye cultivation. This was done by using three sowing times and four rye varieties in field trials conducted at three locations in 1999–2001. The early sown rye (beginning of August) was severely affected by diseases caused by Puccinia recondita and Microdochium nivale, whereas postponing sowing for two weeks after the recommended sowing time resulted in considerably less infection. The infection levels of diseases differed among rye varieties. Finnish rye varieties Anna and Bor 7068 were more resistant to snow mould and more winter hardy than the Polish variety Amilo, or the German hybrid varieties Picasso and Esprit. However, Amilo was the most resistant to leaf rust. In the first year snow mould appeared to be the primary cause of winter damage, but in the second year the winter damage was positively correlated with leaf rust. No significant correlation between frit fly infestation and winter damage or disease incidence of snow mould or leaf rust was established. The late sowing of rye (in the beginning of September) is recommended in Finland, particularly with hybrid varieties, to minimize the need for chemical plant protection in autumn

Sowing time affects the abundance of pests and weeds in winter rye

Selection of an appropriate sowing time for some winter rye (Secale cereale) cultivars could reduce the need for crop protection measures. In this study the occurrence and status of pests and weeds in relation to sowing time and growth habit of winter rye was studied in southern Finland. This was done using three sowing times and four rye varieties in field trials conducted at three locations in 1999–2001. The early sown rye was severely affected by pests (Oscinella frit, Mayetiola destructor) and weeds, whereas postponing sowing for two weeks after the recommended sowing time in late August resulted in considerably less damage and the optimal establishment of crop stands. The German hybrid varieties Picasso and Esprit produced more tillers m-2 in autumn than the Finnish varieties Anna and Bor 7068. However, the number of pests and weeds did not differ among rye varieties. Late sowing of rye should be considered to minimize the need for plant protection. If rye is sown at the recommended time it may still require insecticide treatments promptly in the autumn whereas herbicide treatment need not be determined until spring, after recording the winter mortality of weeds

Low damage potato harvesting

vo

Speaking indirectly : theories of non-literal speech in Indian philosophy

textHow do hearers recognize when someone is speaking figuratively, and how do they recover the content--whatever it is--of an utterance? "Speaking Indirectly" explores this question in Indian philosophy, showing along the way that it is a helpful conversation partner with Western philosophy of language. Focusing on the debate between ninth-century Indian philosophers Mukulabhatt̤a and Ānandavardhana about competing explanations of non-literal meaning, I argue that Mukulabhatt̤a's proposal can be understood in the spirit of Gricean pragmatics, and is broadly successful. I also show that he tacitly appeals to reasoning known as arthāpatti to explain the interpretive process, a process which I conclude is a version of inference to the best explanation. I also employ contemporary conceptual tools, such as the theory of sort-shifting, to illustrate the plausibility of Mukulabhatt̤a's analysis of non-literal speech. A significant aspect of my dissertation is a new, philosophically informed, English translation of Mukulabhatt̤a's Sanskrit text, the Abhidhā-vṛtta-mātṛkā (Fundamentals of the Communicative Function).Philosoph

Perunaherbisidejä tehokkuustarkastuksessa

VokKirjasto Aj-

Lehvästön hävitys herneellä ja öljykasveilla

vokKirjasto Aj-

Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä. Loppuraportti

Ennen vuotta 2000 todettuja torjunta-aineiden aiheuttamia pohjaveden pilaantumistapauksia tunnetaan Suomessa vain muutamia. Toisaalta torjunta-aineiden säännöllistä pohjavesiseurantaa ei ole tehty. Pohjavesinäytteistä on määritysmenetelmien tarkentumisen myötä löydetty myös yhä useampia torjunta-aineita. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hankkeessa ”Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä (TOPO)” selvitettiin torjunta-aineiden esiintymistä pohjavedenottamoiden raakavedessä. Selvityksessä mukana olleet pohjavesialueet sijaitsivat yhdentoista ympäristökeskuksen alueilla. Hankkeessa tutkittiin vuosien 2002–2005 aikana torjunta-aineiden esiintymistä 295 näytteestä 282 havaintopisteestä 190 pohjavesialueelta. Tutkimus kohdistui pohjavesialueille, joilla sijaitsi tai on aikaisemmin sijainnut toimintaa, johon liittyy torjunta-aineiden käyttöä. Tällaisia toimintoja ovat mm. maa- ja metsätalous, taimi- ja kauppapuutarhat, virkistysalueet, hautausmaat, maantie- ja raideliikenne ja teollisuuslaitokset. Koska tutkimuskohteet on valittu edellä kuvatun mukaisesti, tuloksia ei voi suoraan yleistää kaikkiin pohjavesialueisiin.  Torjunta-aineita tai niiden hajoamistuotteita todettiin 37 % tutkituilta pohjavesialueilta, 35 % havaintopisteistä ja 39 % näytteistä. Määritysrajan ylittäneitä pitoisuuksia todettiin 28 % tutkituista pohjavesialueista, 26 % havaintopisteistä ja 29 % näytteistä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 461/2000 talousvedelle asetettu raja-arvo (0,1 µg/l) ylittyi raakaveden osalta 15 pohjavesialueella eli 8 % tutkituista pohjavesialueista. Yli raja-arvon suuruisina pitoisuuksina todettiin pohjavedessä atratsiinia, DEA:aa, DEDIA:aa, heksatsinonia, bentatsonia, bromasiilia sekä BAM:a. Yli määritysrajan mutta alle asetetun raja-arvon suuruisia torjunta-ainepitoisuuksia todettiin 20 % tutkituista pohjavesialueista. Useiden tässä selvityksessä pohjavedestä todettujen torjunta-aineiden myynti ja käyttö on kielletty tai muutoin loppunut. Käytöstä poistettujen torjunta-aineiden löytyminen pohjavedestä on merkki siitä, etteivät ne pohjaveteen päästyään hajoa nopeasti, vaan poistuvat pääosin normaalin pohjaveden kierron kautta. Joissakin pisteissä oli havaittavissa varsinaisen tehoaineen pitoisuuden olevan pienempi kuin hajoamistuotteen, mikä on merkki aineen hajoamisesta pohjavesiolosuhteissa

Maatalouden tutkimuskeskuksen yksiköiden tiedotteet 1975-1982

Luettelo vuoteen 1983 mennessä tutkimusyksiköiden omissa Tiedote -sarjoissa ilmestyneistä julkaisuista