Cognitive Performance among Cognitively Healthy Adults Aged 30–100 Years

Background/Aims: To detect cognitive decline in older adults, measures of verbal fluency and verbal memory are widely used. Less is known about performance in these measures in younger persons or according to education level and gender. We investigated cognitive performance according to age, education and gender among cognitively healthy adults aged 30-100 years. Methods: The study population comprised 4,174 cognitively healthy persons participating in the nationally representative Finnish Health 2011 survey. Cognitive assessment included verbal fluency, word list memory, word list recall and word list savings from the Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease neuropsychological battery. Results: Total variance in the cognitive test performance explained by age, education and gender varied from 12.3 to 31.2%. A decreasing trend in cognitive performance existed in all subtests by advancing age, with differences appearing between 50 and 55 years. Persons with the highest-education level performed best for all measures. For the participants <55 years, education explained part of the variance, while age and gender did not. Conclusions: When assessing cognition, age and education should be accounted for in more detail in research and clinical practice. Additionally, the cohort effect and its potential impact on the renewal cycle of future normative values for cognitive tests should be considered. (C) 2019 The Author(s) Published by S. Karger AG, BaselPeer reviewe

Cognitive Performance at Time of AD Diagnosis : A Clinically Augmented Register-Based Study

We aimed to evaluate the feasibility of using real-world register data for identifying persons with mild Alzheimer's disease (AD) and to describe their cognitive performance at the time of diagnosis. Patients diagnosed with AD during 2010-2013 (aged 60-81 years) were identified from the Finnish national health registers and enlarged with a smaller private sector sample (total n = 1,268). Patients with other disorders impacting cognition were excluded. Detailed clinical and cognitive screening data (the Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease neuropsychological battery [CERAD-nb]) were obtained from local health records. Adequate cognitive data were available for 389 patients with mild AD (31%) of the entire AD group. The main reasons for not including patients in analyses of cognitive performance were AD diagnosis at a moderate/severe stage (n = 266, 21%), AD diagnosis given before full register coverage (n = 152, 12%), and missing CERAD-nb data (n = 139, 11%). The cognitive performance of persons with late-onset AD (n = 284), mixed cerebrovascular disease and AD (n = 51), and other AD subtypes (n = 54) was compared with that of a non-demented sample (n = 1980) from the general population. Compared with the other AD groups, patients with late-onset AD performed the worst in word list recognition, while patients with mixed cerebrovascular disease and AD performed the worst in constructional praxis and clock drawing tests. A combination of national registers and local health records can be used to collect data relevant for cognitive screening; today, the process is laborious, but it could be improved in the future with refined search algorithms and electronic data.Peer reviewe

Education-Based Cutoffs for Cognitive Screening of Alzheimer’s Disease

Introduction: The educational background and size of the elderly population are undergoing significant changes in Finland during the 2020s. A similar process is likely to occur also in several European countries. For cognitive screening of early Alzheimer’s disease (AD), using outdated norms and cutoff scores may negatively affect clinical accuracy. The aim of the present study was to examine the effects of education, age, and gender on the Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease neuropsychological battery (CERAD-nb) in a large register-based, clinical sample of patients with mild AD and nondemented at-risk persons from the general population (controls) and to examine whether corrected cutoff scores would increase the accuracy of differentiation between the 2 groups. Methods: CERAD-nb scores were obtained from AD patients (n = 389, 58% women, mean age 74.0 years) and from controls (n = 1,980, 52% women, mean age 68.5 years). The differences in CERAD-nb performance were evaluated by univariate GLM. Differentiation between the 2 groups was evaluated using a receiver operating characteristic (ROC) curve, where a larger area under the ROC curve represents better discrimination. Youden’s J was calculated for the overall performance and accuracy of each of the measures. Results: Of the demographic factors, education was the strongest predictor of CERAD-nb performance, explaining more variation than age or gender in both the AD patients and the controls. Education corrected cutoff scores had better diagnostic accuracy in discriminating between the AD patients and controls than existing uncorrected scores. The highest level of discrimination between the 2 groups overall was found for two CERAD-nb total scores. Conclusions: Education-corrected cutoff scores were superior to uncorrected scores in differentiating between controls and AD patients especially for the highest level of education and should therefore be used in clinical cognitive screening, also as the proportion of the educated elderly is increasing substantially during the 2020s. Our results also indicate that total scores of the CERAD-nb are better at discriminating AD patients from controls than any single subtest score. A digital tool for calculating the total scores and comparing education-based cutoffs would increase the efficiency and usability of the test.Peer reviewe

IL-17/Th17 Pathway Is Activated in Acne Lesions

Peer reviewe

AutoPalinin messumarkkinointi

Tämä opinnäytetyö toimii AutoPalinin messukonseptina tapahtumamarkkinoinnissa. Messukonseptissa käsitellään AutoPalinin osallistumista yleisömessuille sekä messuilla tapahtuvaa markkinointia. Opinnäytetyössä kerrotaan yleisesti messuista tärkeänä ja vahvana mediana sekä vaiheittain messuprojektin etenemisen ja tarpeelliset työvaiheet suunnittelusta aina messujen jälkeen tehtäviin osioihin, jotka kaikki yhdessä oikein toteutettuna mahdollistavat AutoPalinille parhaan mahdollisen messumenestyksen. Messukonseptia voi soveltaa kaikkeen AutoPalinin harjoittamaan tapahtumamarkkinointiin.Tähän opinnäytetyöhön kuuluu myös LIITE 4, joka on tallennettu erillisenä PDF-tiedostona. Tiedosto on A4-kokoinen, 4-sivuinen markkinointiesite AutoPalinista ja sen palveluista. Tiedostossa on mukana kaikki painotalon tarvitsemat leikkausvarat ja -merkinnät

Performance on Word List Memory and Category Fluency tasks in the Finnish general population aged 30 years and over

Objectives – Ageing is progressing worldwide. Cognitive decline and dementia are highly associated with age and have significant economic impacts. Alzheimer's disease (AD) is the major cause of dementia. In Finland the 'baby boomer' generation (born 1945-1949) shall already during the 2020s increase the amount of the very old substantially. The CERAD (The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease) neuropsychological battery (nb) is used as an evaluation tool for dementia. In Finland, CERAD-nb was introduced in 1999 and has been used in primary health care as a screening instrument to detect memory deficits. The continuum would benefit of updated clinical dementia/MCI assessment tools, norms and methodologies for the larger scale cognitive screening as the amount of the very old is soon growing remarkably. The main focus of this study is the overall performance of general population on selected CERAD-nb variables and how it fits to previously established Finnish cut-off scores. Materials and Methods – The study data is derived from the Finnish nationwide Health 2011 health examination survey (Health 2011), which was carried out in 2011. The study population consisted of a sample (n=4544) of Finnish subjects aged from 30 to 100 years belonging to either the lowest, middle or highest education class. Because of health-related factors possibly affecting cognitive performance, medical exclusion criteria were used and due to the high prevalence of dementia at older age, a cognitive status-screening test was used for subjects aged 55 and over. The final sample size was 4174 subjects. A weighted variable was used and thus the statistical analyses (weighted n=3389) prepared are estimations of population quantities. The sample underwent a CERAD-nb investigation for variables Verbal Fluency Animal Category (VFA), Word List Memory (WLM), Word List Recall (WLR) and Word List Savings (WLS) as a part of a wider Health 2011 examination procedure. Results – The total effect size of demographic variables was largest and clearest in WLM (30%) and WLR (27%) and the independent effect size of age (11% in both) was noticeable, as well. The results showed a continuous downward slope by advancing age steps: in the age groups 30-54 years, 55-64 years, 65-74 years and ≥75 years in WLM, in age groups 30-49, 50-54 years, 55-64 years, 65-74 years and ≥75 years in WLR, in age groups 30-49 years, 50-69 years, 70-74 years and ≥75 years in VFA, and finally the mildest effect in WLS in the group ≥55 with only age groups of 55-74 years and ≥75 years showing a decline. Education had the largest independent effect (5%) in VFA and WLM. The highest education class differed (p < .001) from other education classes for all variables. Gender had only a mild effect, largest in WLM (3%) and women mainly performing better. In total 25% (854 subjects) fell below the previously established cut-off scores. To the group <55 years belonged 26% (221 subjects) of those and 74% (633 subjects) to the group ≥75, of which 59% were in the lowest education class, 52% men and 32% were 75 years and over. Conclusions – Significant differences in performance between the age and education groups and minor differences between genders are found. Proposals for new normative scores for VFA, WLM, WLR and WLS are presented in Appendices. Indications of differences in the education-age-gender synergetic effect are found in affected variables for performance falling below the previously established cut-off scores. Most importantly, a clear indication for need of an update of the national normative and cut-off scores of the whole CERAD-nb for the age 55 is found.Tavoitteet – maailmanlaajuinen ikääntyminen etenee. Ikääntymiseen liittyy voimakkaasti kognitiivisen heikentymisen ja dementian riski, jolla on toteutuessaan suuri yhteiskunnallinen kustannusvaikutus. Alzheimerin tauti on dementian merkittävin syy. Suomessa suuret ikäluokat kasvattavat piakkoin 2020-luvulla vanhinta (>=75 vuotta) ikäryhmää huomattavasti. CERADn (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease) neuropsykologista tutkimusta (CERAD-nb) käytetään dementia-arvioinnin aputyökaluna ja Suomessa se otettiin käyttöön 1999 perusterveydenhuollossa muistiongelmien seulontaan. Tulossa olevien kasvavien seulontamäärien vuoksi tarvittaisiin dementian/varhaisen kognitiivisen heikentymän seulontatyökalujen, -normien ja -menetelmien toimivuuden tarkistus ja mahdollinen päivitys. Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida yleisesti väestötason suoriutumista valituissa CERAD-nb:n muuttujissa ja suoriutumisen suhdetta aiemmin julkaistuihin suomalaisiin katkaisurajoihin. Menetelmät – tutkimuksen tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maanlaajuiseen Terveys 2011-tutkimukseen. Tämän tutkimuksen otos koostui alunperin 4544 suomalaisesta 30-100-vuotiaasta henkilöstä, joiden koulutustasot olivat alin, keski- tai korkein koulutusluokka. Kognitiiviseen suoriutumiseen vaikuttavista terveystekijöistä johtuen hyödynnettiin lääketieteellisiä poissulkukriteerejä koko otokselle ja iäkkäimpien korkean dementiariskin vuoksi lyhyttä kognitiivista seulontatestiä yli 55-vuotiaille. Lopullinen otoskoko oli 4174 henkilöä. Koska Terveys 2011- painokerrointa hyödynnettiin, tilastoanalyysit (painotettu n=3389) ovat väestötason ominaisuuksien arvioita. Otoksen henkilöille tehtiin CERAD-nb:n osatesteistä eläinkategorian sanasujuvuus (VFA), sanalistan oppiminen (WLM), sanalistan palautus (WLR) ja laskettiin sanalistan säilyminen (WLS). Tulokset – Suurin ja selkein demografisten taustamuuttujien kokonaisvaikutus oli WLM:llä (30%) ja WLR:llä (27%) kuten myös iän itsenäinen vaikutus (11%). Tulokset osoittivat iän mukana alenevan suoriutumisen: WLM ikäryhmissä 30-54, 55-64, 65-74 ja ≥75 vuotta, WLR ikäryhmissä 30-49, 50-54, 55-64, 65-74 ja ≥75 vuotta, VFA ikäryhmissä 30-49, 50-69, 70-74 ja ≥75 vuotta sekä lievimmin WLS yli ≥55 vuotiaille vain kahdessa ikäryhmässä 55-74 ja ≥75 vuotta. Koulutuksen suurin itsenäinen vaikutus (5%) oli sekä VFA:lla että WLM:lla. Korkein koulutusluokka erosi tilastollisesti merkitsevästi muista koulutusluokista (p =55-vuotiaiden ryhmään, josta 59% oli alinta koulutusluokkaa, 52% miehiä ja 32% ikäryhmää >=75 vuotta. Päätelmät – Merkittäviä eroja ikä- ja koulutusryhmien välillä ja lievempiä eroja sukupuolten välillä esiintyy. Ehdotukset uusille VFA-, WLM-, WLR-, WLS-normeille on lisätty tämän tutkimuksen liitteisiin. Merkkejä koulutuksen, iän ja sukupuolen yhteisvaikutuksesta katkaisurajojen alittavaan suoritukseen havaitaan. Keskeisimmin nousi esiin selkeä osoitus CERAD-nb:n kansallisten normien ja katkaisurajojen päivittämistarpeesta koko CERAD-nb osalta ikäryhmälle >=55 vuotta kaikissa koulutusryhmissä

Large-Sample Analyses Supporting Cognitive Screening for Alzheimer’s Disease in the Finnish Population

According to the European Union (EU) 2021 aging report, Finland will be home to the largest proportion of the very elderly population (≥80 years) in the EU out of the elderly (≥65 years) population as a whole by the year 2035. As projected by official statistics in Finland, by 2029 the proportion of very elderly Finns is estimated to reach roughly 1.5 times the figures for 2019 and increasing to roughly 1.9 times the figure by 2039. The educational background and size of the elderly population are undergoing significant changes in Finland already in the 2020s. A similar process is likely also to occur in several European countries. For the cognitive screening of early Alzheimer’s disease (AD), using outdated norms and cut-off scores may delay the clinical diagnosis of AD. The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease neuropsychological battery (CERAD-nb) has been used in Finland for more than 20 years. This dissertation aims to expand knowledge related to differentiating cognitive performance between cognitively healthy elderly and mild AD patients using CERAD-nb. The overarching objective was to establish the need for enhancing and updating the processes, methodologies, and clinical cut-offs for larger-scale cognitive screening for AD. The sub-studies of this dissertation included three cross-sectional sources of data: study I relied on data from cognitively healthy adults aged 30–100 years (n = 4174) participating in the Finnish nationwide population-based health examination survey (Health 2011); studies II and II relied on a register-based, clinical sample of patients with mild AD (n = 389) and cognitively healthy at-risk persons (controls, n = 1980) from the baseline screening phase of the Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER study). To differentiate between the cognitive performance of cognitively healthy elderly and mild AD patients, the results from these samples revealed the following key findings. First, cognitively healthy adults aged 30–100 exhibited a decreasing trend in cognitive performance on verbal fluency and verbal memory measures with as they aged, with differences appearing at 50 to 55 years. Second, local health records (LHRs) revealed concerns related to the timing of an AD diagnosis – a large proportion (21%) of AD diagnoses occurred at a moderate or severe stage of disease. As measures of daily activities were provided in a rather heterogeneous manner, the harmonization of screening procedures for independence in daily activities is needed in order to accurately follow-up timely AD diagnoses. Third, the new education-corrected cut-off scores were superior to uncorrected scores or to previous scores in differentiating between AD patients and controls. Fourth, the total CERAD-nb scores appeared to better discriminate AD patients from controls than any single subtest score. Fifth, new Finnish cut-off scores for clinical use are currently being prepared based on study III. For the near future, enhancing and updating the processes, methodologies, and clinical cut-offs for scaling up cognitive screening for AD are needed. As such, this dissertation addresses the following key points. First, register-based data collection among a mild AD sample could be improved in future studies using refined search algorithms and electronic data. Second, a digital tool to calculate the total scores and to compare education-based cut-offs are urgently needed and would increase the efficiency and usability of CERAD-nb. Third, cut-off scores for the very elderly are urgently needed before the baby-boomer cohorts — that is, individuals born 1945–1949 — reach the age of 80. Because cognitive decline and dementia are highly associated with age and have significant economic impacts, governmental activities and updates to the current care guidelines for memory diseases are needed before the sharpest increases occur among the very elderly population. Thus, the time to act is now, given the fast-approaching 2030s.Euroopan yhteisön (EU:n) ikääntymisraportti 2021 mukaan Suomella tulee olemaan Euroopan suurin prosenttiosuus vanhinta ikäryhmää (≥ 80-vuotta) suhteessa kaikkiin ikääntyneisiin (≥ 65-vuotta) vuoteen 2035 mennessä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2029 mennessä vanhinta ikäryhmää tulee olemaan 1,5 kertainen määrä ja vuoteen 2039 mennessä 1,9 kertainen määrä verrattuna vuoteen 2019. Suomessa ikääntyvän väestön koulutustausta ja ryhmän koko muuttuvat huomattavasti jo 2020-luvulla. Saman tyyppinen ilmiö on todennäköinen useammassa eurooppalaisessa maassa. Vanhentuneiden viitearvojen käyttäminen Alzheimerin taudin (AT) kognitiivisessa seulonnassa voi viivästyttää varhaisvaiheen AT diagnosointia. Neuropsykologinen CERAD tehtäväsarja on ollut Suomessa käytössä yli 20 vuotta. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli lisätä CERAD tehtäväsarjan käyttöön liittyvää tietämystä koskien kognitiivisesti terveiden ja varhaisvaiheen AT-diagnoosin saaneiden ikääntyvien henkilöiden suoriutumisen eroja. Ylätason tavoitteena oli myös tunnistaa tarpeet kehittää ja päivittää suuremman kognitiivisen AT-seulontamäärän osalta prosesseja, metodologioita ja kliinisiä katkaisurajoja. Väitöskirjan osatutkimukset sisälsivät kolme poikittaista data-aineistoa. Tutkimus I sisälsi ”Terveys 2011”- tutkimuksen aineiston kognitiivisesti terveiden 30–100-vuotiaiden (n=4174) osallistujien osalta. Tutkimukset II ja III sisälsivät rekisteripohjaisen, kliinisellä tiedolla laajennetun, varhaisvaiheen AT-diagnoosin juuri saaneiden potilaiden aineiston (n=389) sekä vertailuaineistona FINGER-tutkimuksen alkuseulonnan kognitiivisesti terveiden riskiryhmän (n=1980) aineiston, joka muodosti kontrolliryhmän. Kognitiivisen suoriutumisen erottelussa kognitiivisesti terveiden ja varhaisvaiheen AT-diagnoosin saaneiden ikääntyvien henkilöiden välillä löytyi seuraavat keskeisimmät tutkimustulokset. Ensiksi kognitiivisesti terveiden 30–100-vuotiaiden verbaalisen sujuvuuden ja muistamisen osalta, suoriutuminen heikkeni iän myötä muutoksen ilmaantuessa noin 50–55-vuotiaana. Toiseksi paikallisista rekistereistä paljastui oikea-aikaisten diagnoosien osalta, että AT-diagnoosin juuri saaneista (n=1268) oli suuri osuus (21 %) AT:n keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa. Koska rekistereistä löytyneet päivittäisen toimintakyvyn mittarit olivat hyvin monimuotoisia, oikea-aikaisten AT-diagnoosien varmistamiseksi päivittäisen toimintakyvyn mittari pitäisi kansallisesti yhdenmukaistaa. Kolmanneksi uudet koulutuskorjatut katkaisurajat tunnistivat ylivoimaisesti paremmin varhaisvaiheen AT-ryhmän kontrolleista kuin korjaamattomat uudet tai edelliset katkaisurajat. Neljänneksi kokonaispistemäärät erottelivat parhaiten, paremmin kuin mikään yksittäinen osatehtävä, varhaisvaiheen AT-ryhmän kontrolleista. Viidenneksi tutkimuksen 3 pohjalta on valmisteilla kliiniseen käyttöön tarkoitettujen uusien suomalaisten katkaisurajojen julkaiseminen. Lähitulevaisuuden keskeisimmät kehittämis- ja päivittämistarpeet suuremman kognitiivisen AT-seulontamäärän prosessien, metodologioiden ja kliinisten katkaisurajojen osalta olivat seuraavat. Ensiksi rekisteripohjaisen kliinisellä tiedolla laajennetun varhaisvaiheen AT-aineiston keruuta voitaisiin tulevaisuudessa tehostaa kehittyneemmillä poiminta-algoritmeilla ja sähköisillä tiedonsiirroilla paikallisjärjestelmistä. Toiseksi CERAD:n käyttöä tehostava digitaalinen työkalu tarvitaan pian kokonaispistemäärän automaattiseen laskemiseen ja uusien katkaisurajojen tarkistamiseen. Kolmanneksi katkaisurajat vanhimmalle ikäryhmälle tulisi laskea pian ennen kuin suuret ikäluokat (syntyneet 1945–1949) siirtyvät 80-vuotiaiden ryhmään – katkaisurajat parantaisivat varhaisvaiheen AT:n tunnistamista myös vanhimmassa ikäryhmässä. Kun iäkkäistä yhä suurempi osa on tulevaisuudessa paremmin koulutettuja kuin aiemmin, kognitiivisten testien katkaisurajat tulee päivittää vastaamaan kohderyhmän koulutustasoa. Koska dementiasairaudet liittyvät voimakkaasti ikään ja niillä on palvelujärjestelmää kuormittava ja hoitokustannusten kautta suuri kansantaloudellinen vaikutus, myös valtiovallan toimia sekä ”Käypä hoito”-suosituksen päivityksiä tarvitaan varhaisvaiheen AT-diagnostiikan järjestelmällisessä kehittämisessä ja tehostamisessa jo ennen kuin vanhimman väestön määrä kasvaa huomattavasti. Aika toimia on nyt; 2030-luku jo lähestyy

Smad3 -signalling and Th2 cytokines in normal mouse airways and in a mouse model of asthma

<p>This study investigates the role of Smad3 signalling for the T-helper2 (Th2) cytokine homeostasis in normal lungs and in a mouse model of asthma.</p> <p>We used mice deficient for Smad3, a central part of the major signal transduction pathway for TGF-&#946; and other related cytokines, and a mouse model for allergic asthma with ovalbumin (OVA) as the antigen.</p> <p>Compared to wild type mice, naive (unmanipulated) Smad3-/- mice exhibited significantly increased levels of proinflammatory cytokines and IL-4 as well as the Th2 associated transcription factor GATA-3 in the lung tissue and bronchoalveolar lavage (BAL). In the asthma model, mucin secretion and airway hyperresponsiveness (AHR) after allergen exposure was significantly increased in the Smad3-/- mice as compared to wild type (WT) mice. IL-4 levels in Smad3-/- were similar to those encountered in WT mice but IL-13 levels were decreased in the airways of OVA sensitized Smad3-/- mice compared to corresponding WT mice.</p> <p>The results indicate that a lack of Smad3 dependent signalling in the normal state will lead to an increase in the GATA-3 levels and as a result of this the levels of IL-4 increase. However, the lack of Smad3 also seems to inhibit expression of some cytokines, especially IL-13. Our results also indicate that in the inflammatory state TGF-&#946; or related cytokines functions to counterbalance the effects of IL-4 rather than to critically regulate its expression.</p