Tasa-arvokysymysten uusi tuleminen

nonPeerReviewe

Assembled policies: The Finnish case of restricted entitlement to early childhood education and care

In this article, we utilize an application of Deleuze and Quattari’s (1987) concept of assemblage to explore and better understand the interconnectedness and materiality of the policies of early childhood education and care (ECEC). To exemplify how directing our focus to assemblages can further the understanding of policies in the everyday life of families, we will present a Finnish case of entitlement to ECEC. Since 1996, children under school age have enjoyed the entitlement to full-day ECEC provided by local authorities. In 2016, the Finnish parliament enforced new legislation that allows municipalities to limit this entitlement to 20 hours per week unless the child’s parents work or study full-time. By drawing on interviews with parents of one-year-old children (n=14), we will illuminate the component parts of ECEC arrangements. The case offers empirical insights in terms of how constructing ECEC policies as “assembled” can aid us in contesting two beliefs that have a firm position in the public debate: the idea of the parent’s “free choice” and the notion of national policies having a hegemonic role in determining opportunities for agency

Esiopetusvuoden palvelukokonaisuudet lasten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden näkökulmista

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia palvelukokonaisuuksia esiopetusikäisten opetuksen ja hoidon järjestelyt Suomessa muodostavat sekä tarkastella niitä lasten hyvinvoinnin sekä keskinäisen yhdenvertaisuuden näkökulmista. Hyvinvoinnin kuvaajina käytetään vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä sekä opetuksen ja hoidon pysyvyyttä. Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse varhaiskasvatuksen esimiehiä kymmenessä eri kunnassa. Tulokset osoittavat, että kunnissa on käytössä suuri määrä erilaisia esiopetusikäisten opetuksen ja hoidon palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuudet eroavat toisistaan lasten hyvinvoinnin näkökulmasta erityisesti yksittäisen lapsen opetuksen ja hoidon pysyvyyden osalta: esiopetus ja sitä täydentävä hoito voidaan järjestää yhdessä, kahdessa tai jopa kolmessa eri ryhmässä. Ryhmät saatetaan järjestää myös eri paikoissa. Lisäksi eroja löydettiin vuorovaikutussuhteisiin vaikuttavissa tekijöissä. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että esiopetusvuoden palvelujen järjestämiseen ei ole tällä hetkellä Suomessa yhtä vakiintunutta tapaa, vaan vaihtelut ovat suuria sekä kuntien välillä että niiden sisällä. Siten voidaan myös kysyä, toteutuuko esiopetusikäisten lasten yhdenvertaisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo.The aim of this study is to examine how are the arrangements of education and care of children in pre-primary education organized in Finnish municipalities. The organization of education and care is analyzed from the viewpoint of children’s welfare and equality. In the analysis of welfare, the focus is in the factors that impact interaction and the stability of education and care. Ten managers of early childhood education from different municipalities were interviewed. The results show that the organization of education and care of children in pre-primary education vary considerably in the municipalities, especially, when considering the stability of education and care. Pre-primary education and its complementary care can be arranged in one, two or even three different classes. The classes can be situated in different premises. In addition, differences were found in the factors that impact interaction. In all, the variation between and within the municipalities in the education and care services of children in pre-primary education seems to be wide, and may risk the educational equality of children

Enrichment and safety -the parents of young children constructing early childhood education and care institution in Finland

Parents` significance in early childhood education and care (ECEC) is emphasized in the research, but primarily from the perspective of ECEC professionals. Drawing on discursive institutionalism, we analysed what parents of young children in Finland constructed as essential in ECEC from the child`s point of view in their discussions concerning the forms of ECEC services. We found that parents constructed ECEC through two interconnected frames: enrichment and safety. The frames indicate that an individual child and her well-being here and now are considered essential in ECEC for Finnish parents. Parents’ interpretations differ from one of the global discourses of ECEC, which emphasizes children`s development for the future. On the other hand, parents’ discourses maintain the cultural distinctions traditionally present in the Finnish ECEC institution. Our study underscores the significance of scrutinizing the construction of educational institutions in the discourses of those whose everyday lives these institutions are.Peer reviewe

“No periaatteessa minun tiedossani se aika lailla on”: Palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema varhaiskasvatuksen palveluohjauskeskusteluissa

Kunnilla on laissa säädetty velvollisuus antaa huoltajille tietoa erilaisista varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista. Tätä tiedottamista kutsutaan palveluohjaukseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan huoltajan ja kunnan palveluohjauksen työntekijän välisiä puhelinkeskusteluja. Palveluohjauskeskusteluja tutkitaan institutionaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Institutionaaliselle vuorovaikutukselle on ominaista osallistujien roolien muotoutuminen vuorovaikutuksen edetessä (esim. Drew & Heritage, 1992). Artikkelissa kiinnitämme huomion vuorovaikutukseen osallistujien tiedollisiin suhteisiin hyödyntämällä tietämisen alueen käsitettä (Heritage, 2012). Artikkelissa tutkitaan, miten palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema rakentuu vuorovaikutuksessa huoltajan kanssa ja minkä tiedon tulkitaan keskusteluissa kuuluvan työntekijän tietämisen alueeseen. Aineisto koostuu varhaiskasvatuksen palveluohjauksen puhelinkeskustelujen tallenteista (n=24), joiden analyysi pohjaa diskurssianalyyttiseen tarkasteluun. Työntekijän tietämisen alueen kuvataan muodostuvan tiedon tarjoamisen, tiedonannon vaiheittaisuuden ja tietämisen oikeutuksen kokonaisuudesta. Tiedon tarjoaminen ja samalla työntekijän ammatillisen tietämisen alue käsitti kunnan varhaiskasvatuspalveluita koskevan perustiedon. Lisäksi siihen katsottiin kuuluvan huoltajien työtilanne, minkä seurauksena puhelinkeskusteluja sävytti työelämäorientoituneisuus. Sen sijaan niihin ei juurikaan sisältynyt keskustelua lapsesta

Do parenthood worries impede the birth of a second child? Differences according to the parent's gender and spousal support in Finland

Objective: This study examines the extent to which the experience of parenthood worries among Finnish first-time parents predicts the probability of a second birth, and whether the associations differ according to the parent's gender or the sufficiency of spousal support in parenting. Background: First-time parents' withdrawal from having a second child has been connected to declining fertility rates in Finland and many other high-income countries; consequently, more understanding is needed about why parents potentially refrain from subsequent childbearing. Method: We utilize longitudinal survey data collected from Finnish parents (N = 544) in three waves (2016-2020). Results: The results show that experiencing parenthood worries significantly predicts the probability of a second birth. Specifically, the accumulation of parenthood worries predicted a lower probability of a second birth, and each additional worry decreased the probability significantly more for fathers compared to mothers. Although we found no gender differences regarding the associations between specific parenthood worries and the probability of a second birth, our results showed that fathers who worried about loneliness or having sole responsibility for parenting were less likely to have a second child than fathers with no such worries. In terms of the sufficiency of spousal support in parenting, we found, first, that among parents who received insufficient spousal support, those who worried about their parenting skills adequacy had a lower probability of a second birth than those with no such worries. Second, among parents with sufficient spousal support, worrying about their own ability to cope was associated with decreased probability of a second birth compared to those who did not experience such worry. Conclusion: Our findings provide new insights into the potential influence of parenthood worries experienced by first-time parents and the role of spousal support in subsequent childbearing. - Appendix: https://ubp.uni-bamberg.de/jfr/index.php/jfr/article/view/968/770Fragestellung: In dieser Studie wird untersucht, inwieweit die Erfahrung von Elternschaftssorgen bei finnischen Ersteltern die Wahrscheinlichkeit einer zweiten Geburt vorhersagt und ob sich die Assoziationen je nach Geschlecht des Elternteils oder der ausreichenden Unterstützung der Ehegatten bei der Elternschaft unterscheiden. Hintergrund: Der Verzicht von Erstgebärenden auf die Geburt eines zweiten Kindes steht in Zusammenhang mit sinkenden Geburtenraten in Finnland und vielen anderen Ländern mit hohem Einkommen; daher bedarf es eines besseren Verständnisses darüber, warum Eltern möglicherweise auf eine spätere Geburt eines Kindes verzichten. Methode: Wir nutzen Längsschnittdaten, die von finnischen Eltern (N = 544) in drei Wellen (2016-2020) erhoben wurden. Ergebnisse: Die Ergebnisse zeigen, dass das Erleben von Elternsorgen einen signifikanten Einfluss auf die Wahrscheinlichkeit einer zweiten Geburt hat. Konkret bedeutete die Anhäufung von Sorgen um die Elternschaft für die Eltern eine geringere Wahrscheinlichkeit einer zweiten Geburt, und jede zusätzliche Sorge verringerte die Wahrscheinlichkeit für Väter deutlich stärker als für Mütter. Obwohl wir keine geschlechtsspezifischen Unterschiede in Bezug auf den Zusammenhang zwischen bestimmten Elternsorgen und der Wahrscheinlichkeit einer zweiten Geburt fanden, zeigten unsere Ergebnisse, dass Väter, die sich Sorgen um Einsamkeit oder die alleinige Verantwortung für die Erziehung machten, weniger wahrscheinlich ein zweites Kind bekamen als Väter, die keine derartigen Sorgen hatten. Schließlich fanden wir einen Unterschied in den Zusammenhängen zwischen zwei Sorgen und der ausreichenden Unterstützung durch den Ehepartner im Verhältnis zur Wahrscheinlichkeit einer zweiten Geburt: Erstens hatten von denjenigen Eltern, die bei der Erziehung unzureichende Unterstützung durch den Ehepartner erhielten, diejenigen, die sich Sorgen um die Angemessenheit ihrer Erziehungskompetenzen machten eine geringere Wahrscheinlichkeit einer zweiten Geburt als diejenigen, die keine derartigen Sorgen haben. Zweitens war die Sorge um die eigene Bewältigungsfähigkeit bei Eltern mit ausreichender Unterstützung durch den Ehegatten mit einer geringeren Wahrscheinlichkeit einer zweiten Geburt verbunden als bei Eltern, die sich keine solchen Sorgen machten. Schlussfolgerung: Unsere Ergebnisse liefern neue Erkenntnisse über den potenziellen Einfluss von Elternsorgen bei Ersteltern und über die Rolle der ehelichen Unterstützung bei der späteren Geburt eines Kindes

Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus

Raportti esittelee Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus -hankkeen tuloksia. Jyväskylän yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina 2021–22 toteuttaman hankkeen tehtävänä oli tuottaa tietoa neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön muodoista, varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta ja neuvolan roolista siinä sekä pienten lasten vanhempien tiedonsaannista lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista. Tutkimusaineistona ovat neuvolan ja varhaiskasvatuksen työntekijöille suunnatut kyselyt ja haastattelut sekä noin yksivuotiaiden lasten vanhempien kysely. Hankkeen tulokset osoittavat, että neuvolan ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset mieltävät keskinäisen yhteistyön ennen kaikkea lapsikohtaisen asiakastyön kautta. Lapsen laajan terveystarkastuksen yhteydessä tapahtuva tiedonsiirto varhaiskasvatuksesta neuvolaan nähdään tärkeänä, mutta sen toteutus vaihtelee kunnissa. Neuvolassa keskustellaan vanhempien kanssa lastenhoidon ratkaisuista, mutta varhaiskasvatuksen palveluohjauksen mielletään olevan varhaiskasvatuksen vastuulla. Vanhemmat saavat tietoa lapsen hoitovalinnan tueksi eniten kunnan ja Kelan verkkosivuilta. Raportissa esitetään suosituksia neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön sekä palveluohjauksen kehittämiseksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisut neljävuotiaiden lasten perheissä : CHILDCARE-kyselytutkimuksen 2019 perustulokset

Raportissa esitellään noin neljävuotiaiden lasten vanhemmille vuonna 2019 toteutetun kyselyn tuloksia lasten varhaiskasvatuksen ja hoidon järjestelyistä. Tulokset kertovat kaikkiaan lähes 1500 lapsen ja heidän perheidensä tilanteesta eri puolilla Suomea. Raportissa kuvataan muun muassa neljävuotiaiden lasten hoitomuotoa ja aiempia hoitopolkuja, vanhempien perusteluja hoitoratkaisuille sekä varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhempien kokemuksia varhaiskasvatuspalveluista. Lisäksi tarkastellaan vanhempien näkemyksiä lastenhoidon politiikkaratkaisuista ja varhaiskasvatuksen laadusta. Vanhempien vastaukset osoittavat lukuisia erilaisia alueellisiin ja perheiden yksilöllisiin tekijöihin kytkeytyviä eroja tavoissa järjestää lapsen varhaiskasvatus ja hoito sekä käyttää lapsen hoidon tukia. Kyselytutkimus on osa Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa CHILDCARE-tutkimusta, jota rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. Raportti tarjoaa ajankohtaista tietoa niin alan tutkijoille kuin varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon ratkaisuiden parissa toimiville kunnallisille ja kansallisille päättäjille ja asiantuntijoille