”Ei siittä mitään tu, kun kaikki eri köyttä vetää” – hoitokokouskäytännön kehittäminen palvelukoti Ilolassa

Opinnäytetyön taustalla oli tekijän kiinnostus esimiestyöhön ja työn kehittämiseen. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli hoitokokouskäytännön kehittäminen Palvelukoti Ilolaan. Toteutuspaikka Palvelukoti Ilola tarjoaa ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista iäkkäille Kokemäen Kauvatsalla. Hoitokokousten pitäminen mahdollistaa laissa asiakkaan asemasta määriteltyjen asiakkaan itsemääräämisoikeuden, oman tahdon ja yksilöllisyyden näkymisen hoitosuunnitelmissa. Asukkaan, hänen omaistensa ja henkilökunnan välinen yhteistyö, hyvä ammattitaito sekä hoidon jatkuvuus ovat palvelun keskeisiä asioita. Opinnäytetyö koostuu kolmesta osasta. Teoreettinen osio sisältää hoitokokouksen ja hoitosuunnitelman perusteet, tutkimuksellinen osio osaamiskartoituksen ja toiminnallinen osio koulutuksen palvelukodin hoitajille. Henkilöstön aikaisempaa osaamista ja lisäkoulutuksen tarvetta selvitettiin tammikuussa 2016 osaamiskartoituksella. Tuloksia käytettiin koulutuksen suunnittelussa. Palvelukodin hoitajille pidettiin helmikuussa 2016 kaksi koulutusiltapäivää. Ensimmäisen aikana perehdyttiin lainsäädäntöön ja ohjeistuksiin ja toisen aikana hoitokokouksen käytännön järjestelyihin. Koulutus on osa palvelukodin täydennyskoulutusvelvoitteen mukaista täydennyskoulutusta. Koulutus toimi lähinnä aloituksena pitkälle kehitysprosessille. Se lisäsi tietoa hoitokokousten ja -suunnitelmien merkityksestä ja tekemisestä. Toimintakäytänteiden muuttamiseen tarvitaan aikaa, vaivaa ja suunnitelmallista kehittämistä, henkilöstön halua oppimiseen sekä esimiehen aktiivista tukea, kannustusta ja palautetta. Opinnäytetyössä kerrotaan prosessin etenemisestä ja arvioidaan lähinnä koulutusta. Hoitokokouskäytännön vaikutusten arvioinnista on tehty suunnitelma, vuonna 2017 tehdään Palvelukoti Ilolassa tyytyväisyyskysely asiakkaille ja heidän läheisilleen sekä uusi osaamiskartoitus henkilöstölle.The thesis is based on interest to manager work and improvement. Purpose of the functional thesis was to develop practice of care meeting in Palvelukoti Ilola. Holding a meeting makes possible that self-determination, own will and personality of customer come visible in the care plan. These are defined in law about status of customer. Implementation place Palvelukoti Ilola is round-the-clock service home for older people in Kokemäki, Kauvatsa. Cooperation between resident and her/his relations and staff, good skills and continuity of care are central things of service. The thesis consists of three parts. Theoretic part contains principles of care meeting and care plan, studying part research for knowledge of employees and functional part education to practical nurses. Previous knowledge and needs for education were ascertained in January 2016 by a competency test. Results were used to plan education. Two updating educations were held for practical nurses of the service home in February 2016. First appointment contained laws and guidance, second practical arrangements to care meeting. Education started long-term development. It increased information about importance and having care meetings and care plans. It takes a long time, a lot of work, trouble, and systematic development to change habits. It takes also both willingness to learn and active support and feedback from manager. The thesis describes the process and inspects mainly education. Influence of changes in care meetings will be investigated. Inquiries for customers and their relations satisfaction and new research for knowledge of employees will be performed in the year 2017

Systematics and biogeography of the genus Actenodia (Coleoptera: Meloidae: Mylabrini)

The genus Actenodia Laporte de Castelnau (Meloidae: Mylabrini) is revised. It includes 18 species distributed in the Mediterranean and Saharo- Arabian regions, and in eastern and southern Africa; A. carpanetoi sp.n. from Mozambique is described. The bionomics of the genus is summarized, according to a collection of records on phenology, elevation, habitat preference and host plants. A classification of the genus is proposed after a morphological cladistic analysis: one Afrotropical lineage clearly emerged with three distinct groups of species, whereas other taxa, all Palaearctic except A. mirabilis, remained unresolved. The analysis of the nuclear internal transcribed spacer 2 rDNA sequences of some Palaearctic and Afrotropical species supports the distinction of the Afrotropical lineage. The first instar larvae of two species, A. chrysomelina from southern Africa and A. denticulata from Arabia, are described for the first time and compared with two other Palaearctic species described previously; inferences from larval mor- phology are discussed. The adult morphology of all species is described briefly and illustrated, and a key to the species is provided, as well as locality data. Three new synonymies are proposed: A. extera Dvorˇ a ́ k, 1993 syn.n. 1⁄4 A. septempunctata Baudi di Selve, 1878; A. sexpunctata Pic, 1948 syn.n. 1⁄4 A. curtula Fa ̈ hraeus, 1870; A. unimaculata lanzai Kaszab, 1973 syn.n. 1⁄4 A. unimaculata Pic, 1908. The biogeography of the genus is discussed within the framework of a more general analysis of the disjunct distribution models