Vanhempien kokemus kasvatuskumppanuudesta Turun Ispoisten-Petreliuksen päivähoitoyksikössä

Opinnäytetyöni aiheena oli tutkia vanhempien kokemusta kasvatuskumppanuuden toteutumisesta Turun Ispoisten-Petreliuksen päivähoitoyksikön arjessa. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin varhaiskasvatusta Suomessa, kasvatuskumppanuutta sekä vuorovaikutusta. Teoriaosan jälkeen perehdyttiin Ispoisten-Petreliuksen päivähoitoyksikköön ja sen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan, sekä Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tutkimusosassa käytiin läpi kyselyn tulokset. Opinnäytetyöni toteutin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksen toteutin lähettämällä päivähoitoyksikön kahteen päiväkotiin monivalintakysymyksiä sisältäneet kyselylomakkeet, joihin vanhemmat saivat vastata. Aineiston analysointi on toteutettu laskemalla vanhempien vastauksista prosentit ja tekemällä niistä taulukot ja avaamalla niitä kirjallisesti. Tulosten tarkastelussa näkyi selkeästi, että vanhemmat ovat tyytyväisiä Ispoisten-Petreliuksen päivähoitoyksikköön hoitopaikkana ja siellä toteutuvaan kasvatuskumppanuuteen. Vanhemmat kokivat päiväkodin yleisen ilmapiirin hyväksi ja henkilökunnan luotettavaksi.The purpose of this thesis was to research how parents experience educational partnership in everyday life at Ispoinen-Petrelius day care unit in the City of Turku. The theoretical part of this thesis studied early childhood education in Finland, educational partnership and interaction. After the theoretical part this thesis got acquainted with Ispoinen-Petrelius day care center and its early childhood plan. The research part reviewed the results of the questionnaire. I executed my thesis as a quantitative research. I sent questionnaires to two day care centers and parents got to answer them. Analysis of the material is done by calculating percents from answers and making them into charts. Reviewing the results showed clearly that parents are content with Ispoinen-Petrelius day care unit and its educational partnership. Parents experienced the atmosphere of the day care unit good and the staff reliable

A Holistic Treatment Approach for Individuals Experiencing Phantom Phenomena: An Occupational Therapy Approach

The prevalence of individuals who have had an amputation and experience adverse types of sensory input from the missing limb is very high (Hunter, Katz, & Davis, 2005). According to the literature, sensory input can be divided into non-painful sensations or painful sensations in the amputated limb often called phantom sensations. These pains and sensations can have many negative implications upon an individual\u27s occupational performance, and consequently directly implicate the need for occupational therapy. A large number of persons post-amputation experience pain and different sensations from their affected limb even after the healing process has finalized; the etiology behind why or how this occurs is unclear (Hunter, Katz, & Davis, 2005). Wilder-Smith, Hill and Laurent (2005) noted that painful sensations after an individual has gone through an amputation is common, however it is difficult to treat and there ~re very few studies regarding treatment trials. Because limb pain and sensations can have a negative impact on individuals and cause impairment in their daily functioning, further information is needed regarding occupation based treatment interventions to decrease the impact of these sensations within the context of occupational therapy settings

Allasterapian hyödyntäminen alaselkäkivun fysioterapiassa : Keskivartalon hallintaan keskittyvä liikepankki fysioterapeuttien käyttöön

Alaselkäkipu on suomalaisten keskuudessa varsin yleinen vaiva, ja sen taustalla on hyvin monenlaisia syitä ja sairauksia. Vedessä tapahtuva harjoittelu tutkitusti tarjoaa alaselkäkivun kuntoutukselle turvallisen ja usein myös kivuttoman ympäristön, jolloin selkää vahvistavien harjoitteiden tekeminen mahdollistuu. Liikkeiden mahdollistamisella sekä lihasten vahvistamisella saadaan myös merkittäviä vaikutuksia kipuun. Opinnäytetyössä kuvaamme veden tiheyden, nosteen, hydrostaattisen paineen ja veden vastuksen vaikutuksia ihmiskehoon allasterapian näkökulmasta. Kerromme myös vedessä tapahtuvan harjoittelun progressiosta. Varsinaisesta selän kuntoutuksesta löytyy kattavasti tietoa ja työssämme yhdistimme tämän tiedon harjoitusliike-esimerkkeihin. Työmme tavoitteena oli koota kirjallisuuden sekä tutkimusten avulla liikepankki, joka tulee fysioterapeuttien käyttöön allasterapian suunnittelun avuksi. Tiedonhankinnassa keskeisimpiä käsitteitä ovat vesiliikunta, lanneranka, terapeuttinen harjoittelu, kuntoutus, keskivartalon hallinta ja stabilointi sekä allasterapia. Liikepankkiin otimme kuvia sekä liikkeiden suorituksista että terapeutin käyttämistä otteista. Työssä on käsitelty myös Bad Ragaz Ring Methodia sekä Halliwick -metodia keskivartalon hallinnan harjoitteiden osalta. Liikepankin liikkeet soveltuvat teoriatiedon valossa hyvin alaselän fysioterapiaan. Sitä ei kuitenkaan ole vielä kokeiltu käytännön työssä ja lisäksi rajasimme harjoitukset alaselän ja keskivartalon hallintaan, mikä osaltaan tarjoaa useitakin mahdollisuuksia uusien opinnäytetöiden aiheiksi.Low back pain is a fairly common problem among the Finnish people and it arises from many causes and diseases. According to research, exercise done in water offers a safe and most often pain free environment for low back pain rehabilitation, which allows performing back strengthening exercises. Making the movements possible and strengthening the muscles has also significant impact on the pain. In the thesis we focus on how the properties of water, such as density, buoyancy, hydrostatic pressure and the drag of water, affect the human body from pool therapy perspective. We also discuss the progression of water exercise. There is a lot of information about back rehabilitation and in our thesis we combined this information into therapeutic exercise examples. The goal of our work was to assemble an exercise database with the help of literature and research to help physiotherapists in planning aquatic therapy. In data acquisition the key words were aquatic exercise, lumbar spine, therapeutic exercise, rehabilitation, core control and stabilization and pool-/aquatic-/water therapy. In our exercise database we took photos of the performance of exercises and the holds which therapist uses. We also covered Bad Ragaz Ring Method and Halliwick–method in our work from the core control and exercise point of view. In theory, the exercises in our exercise database are suitable for low back physiotherapy. It has not yet been tested in practice, and in addition, we confined the exercises to low back and core control, which offers various subject opportunities for future thesis

Inpatient hospital care and its costs among type 1 diabetic patients in Finland : a nationwide longitudinal study

Background. In Finland, the incidence of type 1 diabetes mellitus (T1DM) is the highest in the world, and it continues to increase steadily. No effective preventative interventions exist either for individuals at high risk or for the population as a whole. In addition to problems with daily lifelong insulin replacement therapy, T1DM patients with long-lasting disease suffer from various diabetes related complications. The complications can lead to severe impairments and reductions in functional capacity and quality of life and in the worst case they can be fatal. Longitudinal studies on the costs of T1DM are extremely rare, especially in Finland. Typically, in these studies, distinctions between the various types of diabetes have not been made, and costs have not been calculated separately for the sexes. Aims. The aim of this study was to describe inpatient hospital care and costs of inpatient care in a cohort of 5,166 T1DM patients by sex during 1973-1998 in Finland. Inpatient care and costs of care due to T1DM without complications, due to T1DM with complications and due to other causes were calculated separately. Material and Methods. The study population consisted of all Finnish T1DM patients diagnosed before the age of 18 years between January 1st in 1965 and December 31st in 1979 and derived from the Finnish population based T1DM register (N=5,120 in 1979 and N=4,701 in 1997). Data on hospitalisations were obtained from the Finnish Hospital Discharge Register. Results. In the early stages of T1DM, the majority of the use of inpatient care was due to the treatment of T1DM without complications. There were enormous increases in the use of inpatient care for certain complications when T1DM lasted longer (from 9.5 years to 16.5 years). For women, the yearly number of bed-days for renal complications increased 4.8-fold, for peripheral vascular disease 4.3-fold and for ophthalmic complications 2.5-fold. For men, the corresponding increases were as follows: 5-fold, 6.9-fold and 2.5-fold. The yearly bed-days for glaucoma increased 8-fold, nephropathy 7-fold and microangiopathy 6-fold in the total population. During these 7 years, the yearly numbers of bed-days for T1DM without complications dropped dramatically. The length of stay in inpatient care decreased notably, but hospital visits became more frequent when the length of duration of T1DM increased from 9.5 years to 16.5 years. The costs of treatments due to complications increased when T1DM lasted longer. Costs due to inpatient care of complications in the cohort 2.5-folded as duration of T1DM increased from 9.5 years to 16.5 years, while the total costs of inpatient care in the cohort dropped by 22% due to an 80% decrease in the costs of care of T1DM without complications. Treating complications of female patients was more expensive than treating complications of men when T1DM had lasted 9.5 years; the mean annual costs for inpatient care of a female diabetic (any cause) were 1,642 , and the yearly costs of care of complications were 237 . The corresponding yearly mean costs for a male patient were 1,198 and 167 . Treating complications of female patients was more expensive than that of male patients also when the duration of diabetes was 16.5 years, although the difference in average annual costs between sexes was somewhat smaller. Conclusions. In the early phases of T1DM, the treatment of T1DM without complications causes a considerable amount of hospital bed-days. The use of inpatient care due to complications of T1DM strongly increases with ageing of patients. The economic burden of inpatient care of T1DM is substantial.Tausta. Tyypin 1 diabetes mellituksen (T1DM) esiintyminen on Suomessa maailman suurin kasvaen jatkuvasti. Kasvu on ollut tasaista, eikä tehokkaita ehkäisyohjelmia ole näköpiirissä korkean riskin yksilöille tai väestöille. Päivittäisen, elinikäisen insuliinikäytön lisäksi ongelmia ja kärsimystä aiheutuu potilaille taudin edetessä diabetekseen liittyvistä erilaisista komplikaatioista. Komplikaatiot voivat johtaa vakaviin toimintakyvyn puutteisiin ja elämänlaadun heikkenemiseen, ja ne voivat muodostua kohtalokkaiksi. T1DM:n kustannuksiin liittyvät pitkittäistutkimukset ovat varsinkin Suomessa erittäin harvinaisia. Yleensä näissä tutkimuksissa ei ole erotettu diabeteksen eri tyyppejä, eikä kustannuksia ole laskettu erikseen sukupuolille. Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata sairaalakäyttöä ja -kustannuksia 5,166:n T1DM-potilaan kohortissa sukupuolittain Suomessa vuosina 1973 1998. T1DM:n hoidon sairaalakäyttö ja -kustannukset ilman taudin komplikaatioita ja komplikaatioista sekä muista syistä kuin T1DM:stä johtuva sairaalakäyttö kustannuksineen laskettiin erikseen. Aineisto ja menetelmät. Aineisto muodostettiin kaikista alle 18-vuotiaista suomalaisista T1DM-potilaista, jotka oli diagnosoitu välillä 1.1.1965-31.12.1979 ja jotka saatiin suomalaisesta väestöpohjaisesta T1DM-rekisteristä (N=5,120 1979, N=4,701 1997). Tiedot sairaalakäytöstä saatiin hoitoilmoitusrekisteristä. Tulokset. T1DM:n keston alkuvaiheissa suurin osa sairaalakäytöstä johtui T1DM:n hoidosta, johon ei liittynyt komplikaatioita. T1DM:n keston pidentyessä (9.5:stä vuodesta 16.5:een) eräiden komplikaatioiden sairaalahoito kasvoi voimakkaasti. Naisilla vuosittaisten hoitopäivien määrä johtuen munuaiskomplikaatioista kasvoi 4.8-kertaiseksi, ääreisverenkierron komplikaatioiden määrä 4.3-kertaiseksi ja silmäkomplikaatioiden määrä 2.5-kertaiseksi. Miehillä vastaavat hoitopäivät em. komplikaatioille kasvoivat 5-, 6.9-, ja 2.5-kertaisiksi. Viherkaihin hoitopäivien määrä kasvoi 8-kertaiseksi, nefropatian 7-kertaiseksi ja mikroangiopatian 6-kertaiseksi koko tutkimusväestössä. Kyseisenä ajanjaksona (7 vuotta) vuosittaisten hoitopäivien määrä liittyen T1DM:ään ilman komplikaatioita putosi dramaattisesti. T1DM:n keston pidentyessä 9.5:stä vuodesta 16.5:een vuoteen keskimääräinen hoitoaika lyheni selvästi, kun taas potilaat olivat sairaalahoidossa aikaisempaa tiheämmin. Komplikaatioiden hoidon kustannukset kasvoivat T1DM:n keston pidentyessä. Komplikaatioiden sairaalahoidon kustannukset kasvoivat kohortissa 2.5-kertaisiksi, kun taas hoidon kokonaiskustannukset vähenivät 22%, sillä hoitokustannukset liittyen T1DM:ään ilman komplikaatioita vähenivät 80% T1DM:n keston pidentyessä 9.5:stä vuodesta 16.5:een vuoteen. Naisten komplikaatioiden hoitaminen oli kalliimpaa kuin miesten. T1DM:n keston ollessa 9.5 vuotta, keskimääräinen naisdiabeetikon sairaalahoitokustannus vuodessa oli 1,642 ja komplikaatioiden keskimääräinen hoito maksoi 237 . Vastaavasti, miesten hoito vuodessa maksoi 1,198 ja 167 . T1DM:n keston ollessa 16.5 vuotta, naisten komplikaatioiden hoitokustannukset olivat yhä miehiä suuremmat, mutta ero miehiin keskimääräisissä vuosikustannuksissa pieneni. Johtopäätökset. T1DM:n hoito ennen komplikaatioiden puhkeamista aiheuttaa huomattavasti sairaalahoitopäiviä. Potilaiden ikääntyessä komplikaatioiden sairaalahoidon määrä kasvaa voimakkaasti. T1DM:n sairaalahoito aiheuttaa huomattavia taloudellisia kustannuksia

Yrityksen tietoverkon energiakulutuksen hallinta

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia yrityksen tietoverkon energiankulutuksen hallintaa. Työ toteutettiin Haminan Energialle. Testiympäristönä toimi normaalin yrityksen tietoverkko tarvittavine laitteineen. Testien tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon säästöjä voidaan saada järjestelmällisen energianhallinnan avulla. Energianhallinta toteutettiin JouleX-energianhallintaohjelmistolla. JouleX kerää tehonkulutus- ja energiatietoja useista eri laitteista tietoverkon kautta. Näitä laitteita ovat tietoverkon kytkimet, reitittimet, IP-puhelimet, langattomien verkkojen tukiasemat sekä normaalit kannettavat ja pöytämalliset tietokoneet. Työn tuloksena rakennettiin toimiva yrityksen tietoverkko, jossa voitiin kokeilla JouleX-ohjelmiston avulla erilaisia ratkaisuja energiankulutuksen vähentämiseksi. Perusmenetelmä oli laitteiden ohjaaminen kellon perusteella päälle ja pois tai tarvittaessa virransäästötilaan. Tämä onnistui erityisen hyvin laitteissa, jotka tukivat Cisco Energywise -tekniikkaa. JouleX-ohjelmiston avulla laitteiden tehon- ja energiankulutuksesta voitiin muodostaa havainnollisia graafisia esityksiä. Työn suurin rajoitus oli käytössä olleen JouleX-ohjelmiston testiversion rajoitettu käyttöaika. Käytettävissä olleen lyhyen testijakson aikana saatiin kuitenkin todettua, että tietoverkon laitteiden energianhallinta onnistuu toivotulla tavalla ja merkittäviä energiasäästöjä saadaan.The purpose of this study was to examine energy management of a company network. The study was commissioned by Haminan Energia. The test environment was a normal corporate network with all necessary equipment. The objective of the tests was to determine how much savings can be obtained by systematic energy management. Energy management was carried out by utilizing JouleX energy management software. JouleX collects power consumption and energy data from multiple devices via data network. These devices include network switches, routers, IP phones, wireless access points, as well as normal laptops and desktop computers. As a result, a functioning corporate network was created, which provided an opportunity to try out different ways to reduce energy consumption with JouleX energy management software. The basic method was based on controlling devices by a timer to switch power on and off, or if necessary, to set the device in power saving mode. This was particularly successfully accomplished in devices that support Cisco Energywise technology. With JouleX software, the power and energy usage of the equipment could be demonstrated with illustrative graphical presentations. The major limiting factor of this study was the short evaluation period of the JouleX software. After the short available testing period, it was, however, found out that energy management of network devices will be achieve as hoped and significant energy saving can be achieved

Aito vai ihanteellinen minä? Nuorten minäesitys Instagramissa profiilityön keinoin

Digitaalisen kulttuurin pro gradu -tutkielma käsittelee nuorten aitouden ja ihanneminuuden kokemuksia Instagramissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan nuorten profiilityön keinoja Instagramissa. Tutkimus pohjautuu maaliskuussa vuonna 2019 tehtyihin kuuteen puolistrukturoituun ryhmähaastatteluun. Haastatteluihin osallistui yhteensä 35 lukiolaisnuorta, jotka ovat iältään 16–18-vuotiaita. Ryhmähaastatteluista saatuja vastauksia on lähestytty aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta. Analyysin avulla pyritään selvittämään muun muassa, kokevatko nuoret olevansa aitoja Instagramissa vai rakentavatko he palvelussa ihanneminuuttaan. Tutkimus osoittaa, että nuoret kokevat olevansa aitoja Instagramissa, vaikka heistä saa palvelun kautta yksipuolisen ja rajatun kuvan. Sen sijaan nuoret eivät koe rakentavansa ihanneminuuttaan Instagramin avulla. Nuoret julkaisevat Instagramissa ainoastaan parhaimmat kuvansa ja korostavat onnellisia asioita. Lisäksi tutkimus paljastaa, että aktiivinen profiilityö on tärkeässä roolissa nuorten Instagramin käytössä. Nuorten tarkkaan harkittuja päätöksiä Instagramissa ohjaavat eniten sosiaaliset syyt, sillä kavereiden mielipiteet koetaan tärkeiksi myös yhteisöpalveluissa

Markkinointisuunnitelman luominen yrityksen omistajanvaihdoksen myötä : case: Tanssikoulu HC2.0

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda kohdeorganisaatiolle markkinointisuunnitelma omistajanvaihdoksen myötä. Markkinointisuunnitelman avulla organisaatio voi edistää myyntiään ja luoda uusia tapoja toimia yhä kannattavammin. Opinnäytetyön tekijä on toiminut yrityksessä kuusi vuotta erilaisia tehtäviä hoitaen. Empiriaosuuden analyysit ja tiedot organisaatiosta ovat joko tekijän itse tekemiä tai yrityksen johdolta tulleita kehittämiskohteita ja toiveita. Organisaatio noudattaa jo osaksi markkinointisuunnitelmaa, joten opinnäytetyö tulee kertomaan aihealueittain mitä päätöksiä yritys on jo tehnyt sekä luo samalla uusia ideoita ja suosituksia siitä, miten tulevaisuudessa markkinointia kannattaisi rakentaa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Tanssikoulu HC2.0. Tanssikoulu on toiminut jo lähes 30 vuoden ajan, ja vuoden 2016 alusta sen liiketoiminta myytiin uudelle omistajalle. Uusi tanssikoulu tullaan lanseeraamaan vuoden 2016 syksyllä. Opinnäytetyö tulee painottumaan organisaation lanseeraukseen sekä markkinointiviestintään ja sen kehittämiseen. Työllä tavoitellaan siis käytännön toiminnan kehittämistä, ohjeistamista, järjestämistä ja järkeistämistä. Työn teoria- ja empiriaosuuksia käsitellään lomittain. Teoriaosuudessa tutkitaan toimivan markkinoinnin vaatimuksia erilaisten kirjalähteiden ja ajankohtaisten verkkolähteiden avulla. Empiriaosuuksissa käydään teorioiden näkökulmia läpi Tanssikoulu HC2.0:n kannalta. Opinnäytetyö tulee käsittelemään markkinointia asiakaslähtöisestä näkökulmasta ja keskittymään digitalisaation vaikutuksiin markkinointiviestinnässä. Opinnäytetyö esittelee perinteisten viestintäkanavien lisäksi verkkokaupan, digitaalisen markkinoinnin, sosiaalisen median ja tapahtumamarkkinoinnin mahdollisuuksia markkinointikanavina. Tämän opinnäytetyön tuotos on markkinointisuunnitelma, jonka avulla Tanssikoulu HC2.0 voi aloittaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen markkinoinnin toteuttamisen. Suunnitelma on myös sovellettavissa muille organisaatioille, jotka suunnittelevat markkinointiaan ja etenkin markkinointiviestinnällistä toimintaansa.The objective of this thesis is to create a marketing plan for an organization that has changed ownership. The marketing plan can give new tools to improve sales and to create new ways to operate more profitably. The author of this thesis has worked in the company for six years, carrying out various tasks. The empirical analyses and the information about the organization are either contributed ​​by the author or provided by the company’s management as development objectives. The organization already complies with some parts of the marketing plan, so the thesis describes what decisions the company has already made, and at the same time, offers new ideas and recommendations on how to build future marketing. The principal of the thesis is Tanssikoulu HC2.0. The dance school has been operating for nearly 30 years, and was sold to a new owner at the beginning of 2016. The dance school will be re-launched in the autumn of 2016 and the thesis mainly focuses on the organization’s launch and marketing communication actions, as well as their development. Therefore, the thesis aims at the development of the activities, instructing the organization and rationalization. The theoretical and the empirical parts are dealt with simultaneously. The theoretical part explores marketing requirements through different literature sources, as well as relevant online sources. The empirical parts relate the theory to the practice of Tanssikoulu HC2.0. The thesis presents marketing from a customer oriented point of view and focuses on the impact of digitalization on marketing communication. The thesis introduces online shopping, digital marketing, social media and event marketing as a potential part of marketing channels, in addition to traditional communication channels. The final output of the thesis is a marketing plan that will allow a systematic and target-oriented marketing execution for Tanssikoulu HC2.0. The plan is also applicable to other organizations that are planning their marketing and especially their marketing communication activities

Uutistoimitusprosessit monikanavajulkaisemisessa

Diplomityön aiheena oli uutistoimitusprosessit monikanavajulkaisemisessa. Prosesseja tarkasteltiin pääasiassa sanomalehtitalon näkökulmasta. Termillä monikanavajulkaiseminen tarkoitetaan useamman kuin yhden mediatuotteen julkaisemista eri kanavissa saman yrityksen toimesta. Painettu julkaisu ei riitä turvaamaan sanomalehtitoimialan tulevaisuutta, vaan erityyppisiä sähköisesti julkaistavia tuotteita on lisättävä perinteisen sanomalehtikustantajan tuoteportfolioon. Kohdeyrityksessä on tehty perusselvitys jo käytössä olevista jakelukanavista sekä lähitulevaisuudessa käyttöön otettavista kanavista. Selvityksessä mukana olleita jakelukanavia ovat sanomalehti, verkkolehti, mobiilipalvelu, kaapelitelevisio, digitaali-TV ja paikallisradio. Uutistoimitusprosesseista luotiin malleja IDEF- ja UML-tekniikoilla. Ensimmäisessä vaiheessa mallinnettiin uutistuotannon nykytilaa ja toisessa vaiheessa monikanavatuotannon tavoitetilaa. Monikanavatuotannon tehokas toteuttaminen edellyttää viimeisempien teknologioiden ja standardien käyttöä. Uutisten merkintään on käytettävä XML- tai NewsML-pohjaisia ratkaisuja. Yhteen uutisobjektiin voidaan sisällyttää samasta uutismateriaalista eri julkaisukanavia varten erilaisia kokonaisuuksia. Toimituksen tuottama uutismateriaali on luokiteltava uutisaiheen perusteella ja tallennettava metatietokantaan. Metatietokannan käyttö mahdollistaa saman uutismateriaalin toistuvan käytön, aihekohtaisten kokonaisuuksien luomisen ja personoitujen sisältöpalvelujen tarjoamisen. Sanomalehden uutistuotanto ja organisaatio säilyy ennallaan. Sen rinnalle on perustettava sähköinen online-toimitus, joka tuottaa nopealla aikataululla ja jatkuvalla deadlinella uutisia sähköisiin medioihin. Toimitukset käyttävät hyväkseen toistensa tuottamaa uutismateriaalia. Luotuja malleja analysoitiin ja ne todettiin riittävän ilmaisuvoimaisiksi. Mallit edesauttavat monikanavajulkaisemiseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa ja toimivat tukena sähköisen toimituksen organisaation luomisessa. Lisäksi tehdyt mallit antavat tulevaisuudessa hyvän lähtökohdan uuden toimitusjärjestelmän hankintaprosessille

Karakterisaatio ja av-kääntäminen : tapaus Hannah Montanassa vertailussa tekstitys ja dubbaus

Tutkielmassani tarkastelen Disney Channelilla esitetyn sarjan, Hannah Montanan, karakterisaatiota eli henkilöhahmojen rakentumista ja karakterisaation keinoja. Analyysissä keskityn karakterisaation välittymiseen audiovisuaalisiin käännöksiin eli tekstitykseen ja dubbaukseen. Tavoitteena on selvittää ovatko käännökset onnistuneet säilyttämään karakterisoivia piirteitä alkuperäisestä dialogista ja onko eri käännösten välillä suuria eroja verrattuna toisiinsa. Teoreettisena lähtökohtana tutkimuksessani on esitellä audiovisuaalisen kääntämisen käytäntöjä ja karakterisaation erilaisia määritelmiä sekä karakterisaation keinoja. Karakterisaation määritelmät ovat usein peräisin kirjallisuuden tai draaman tutkimuksesta, mutta ovat sovellettavissa myös audiovisuaaliseen aineistoon. Lähtökohtaisesti kuitenkin olen käyttänyt aineistoni tulkitsemiseen ja analyysiin Joseph M. Boggsin (1991) esittelemiä elokuvan karakterisaatiokeinoja tunnistaakseni karakterisaatiota aineistostani. Täydensin karakterisaation keinoja esimerkiksi Maria Nikolajevan (2002) lastenkirjallisuuteen perustuvilla karakterisaation määritelmillä. Tutkimusmetodini valikoitui samantyylisten tutkimusten metodeja muokkaamalla (Perttola 2012, McIntyre ja Lugea 2015, Jauhiainen 2009). Olen jaotellut löytämiäni karakterisaation keinoja viiteen kategoriaan: puheen ja toiminnan ristiriidat, karakterisoivat sananvalinnat ja sanonnat, poistot ja tiivistykset, toisten hahmojen näennäisen suora kuvailu sekä kulttuurisidonnaisuudet. Tutkimusaineistoni koostuu kahdesta Hannah Montana -jaksosta, niiden alkuperäisestä käsikirjoituksesta, tekstityksestä sekä dubbauksesta yhdistettynä kuvaan. Erityisesti olen kiinnittänyt huomiota päähenkilöiden, kuten Mileyn, Jacksonin sekä Robbyn karakterisaatioon sarjassa, mutta olen myös esitellyt parin sivuhenkilön karakterisoivia piirteitä sekä sarjan yleistä tunnelmaa ja jaksojen juonen rakentumista. Oletukseni oli, että suuri osa karakterisaatiosta häviää tekstityksissä, koska tila- sekä aikarajoitteet karsivat usein kuvailevat sanat pois ja kirjoitetun kielen perinteiden mukaan sen pitää olla helposti luettavaa yleiskieltä. Dubbauksessa taas on helpompaa säilyttää enemmän karakterisoivia piirteitä, kuten sananvalintoja, murretta sekä puhekielisyyttä. Tulokset suurimmilta osin tukivat oletustani. Karakterisaatio usein laimeni tai poistui tekstityksestä ja useammin säilyi dubbauksessa tai joskus muuttui hieman. Toivoisin tutkimukseni olevan innoituksena laajempaan tutkimukseen karakterisaation välittymisen tärkeydestä audiovisuaalisissa käännöksissä ja erityisesti tekstityksessä, jossa se helposti karsiutuu aika- sekä tilarajoitusten takia. SUMMARY: Characterization and AV translation : case study of subtitling and dubbing in Hannah Montan