Social-class inequalities in ill health : the contribution of physical workload

Tutkimuksen aiheita olivat yhteiskuntaluokkien väliset erot sairastavuudessa ja alentuneessa toimintakyvyssä, sekä fyysisen työkuormituksen ja joidenkin muiden työolojen vaikutus sairastavuuteen. Empiirisestä työstä on raportoitu myös neljässä kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistussa artikkelissa. Tässä julkaistu yhteenveto sisältää tulosten yhteenvedon lisäksi myös tutkimusta koskevien käsitteellisten ja teoreettisten kysymysten sekä tutkimustradition kriittisen katsauksen. Työn päätavoitteita olivat 1) tutkia fyysisesti kuormittavan työn, ja jossain määrin muiden työolojen osuutta yhteiskuntaluokkien välisiin eroihin sairaudessa ja toimintakyvyn alentuneisuudessa; 2) tutkia työn fyysisen kuormittavuuden, työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien ja hallinnan (decision latitude), luokka-aseman, iän ja sukupuolen yhteisvaikutuksia heikentyneeseen terveydentilaan; sekä 3) tutkia missä määrin mekaanisten työaltisteiden ja tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden välinen yhteys voi selittää yhteiskuntaluokkien välisiä eroja heikentyneessä yleisessä terveydentilassa. Tutkittavat olivat keski-ikäisiä Helsingin kaupungin työntekijöitä. Analyysit perustuivat poikittaisasetelmaan, ja käytetty aineisto oli Helsinki Health Studyn vuosien 2000 ja 2002 välillä kerättyä aineistoa. Analyyseihin käytetyssä aineistossa oli 3740:stä 8002:een tutkittavaa. Tulosten perusteella fyysisillä (sekä fysikaalisilla) työoloilla on merkittävä vaikutus yhteiskuntaluokkien välisiin eroihin yleisessä sairastavuudessa, toimintakyvyn heikentymisessä, tuki- ja liikuntaelinsairastavuudessa sekä itsearvioidussa terveydentilassa. Naisilla lähes puolet heikentyneen toimintakyvyn ja koetun terveydentilan luokkaeroista vaikutti olevan selitettävissä fyysisellä työkuormituksella. Hallintamahdollisuuksien ei havaittu merkittävästi muuttavan fyysisen kuormituksen vaikutusta toimintakykyyn. Fyysisen kuormittavuuden terveysvaikutus voimistui kasvavan iän mukaan enemmän naisilla kuin miehillä. Osa, mutta ei koko fyysisen kuormituksen vaikutus yhteiskuntaluokkien eroihin heikentyneessä terveydessä vaikutti välittyvän tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden kautta. Terveys ja sairaus eivät ole yhtenäisiä tiloja, ja siksi monet eri sosiaalisesti ja rakenteellisesti määräytyvät olosuhteet todennäköisesti vaikuttavat yhteiskunnallisten terveyserojen syntymiseen. Fyysis-materiaalisten olojen vaikutusta terveyserojen syntyyn nyky-yhteiskunnassa on mahdollisesti aliarvioitu. Yhteiskuntaluokkien väliset erot fyysis-materiaalisissa olosuhteissa eivät ole kadonneet, ja nämä erot todennäköisesti vaikuttavat terveyserojen syntyyn.This study focused on social-class inequalities in illness and incapacity, and the impact of physical workload and other work conditions on illness. The empirical work has been reported in four articles in published scientific journals. The summary in this publication contains an overview of the results, and a critical review of the theoretical issues and the relevant research tradition. The main objectives of the study were: 1) to examine the contribution of physical workload, and to a lesser extent other work conditions, to social-class differences in illness and incapacity; 2) to examine the interaction effects of physical workload, job decision latitude, class position, age and gender on ill health; and 3) to test to what degree the association between mechanical work exposure and musculoskeletal morbidity may contribute to class inequalities in overall ill health. The study participants were middle-aged employees of the City of Helsinki, the capital of Finland. The baseline data of the Helsinki Health Study, collected between the years 2000 and 2002, was used, and all the analyses were cross-sectional. The number of participants in the analysed data varied between 3740 and 8002. The results indicated that physical work conditions make a marked contribution to social-class differences in overall illness, functional limitation, musculoskeletal morbidity and self-rating of health. The observed contribution to class inequalities in overall ill health was stronger for women than for men, almost half of such inequalities in women being attributable to physical workload. The effect of physically demanding work on functional limitation was not, for the most part, modified by job decision latitude. The effect of physical workload on functioning increased more with age among women than among men. Some, but not all of the contribution of physical workload to overall ill health was attributable to musculoskeletal morbidity. Health and illness are essentially not unitary conditions, and various socially and structurally determined conditions are likely to contribute to social inequalities in illness, disease and dysfunction. The degree to which differences in physical conditions might explain social inequalities in ill health may have been overlooked. Differences in such conditions between the social classes continue to exist, and they are likely to explain inequalities in ill health to a significant degree

Inrättandet av ett genomcenter. Utredningspersonens rapport 28.2.2018

Genetiken har under 2000-talet blivit en betydande faktor inom den medicinska vetenskapens utveckling. Bakom detta ligger de ökade kunskaperna om vilken betydelse förändringar, variationer, i människans arvsmassa har för uppkomsten av sjukdomar och möjligheten att utnyttja dessa kunskaper inte bara inom diagnostiken och behandlingen av sjukdomar utan även vid identifieringen av sjukdomsrisker. Fördelarna med effektiv användning av genetisk information har redan konstaterats i fråga om sällsynta sjukdomar, där man avsevärt kunnat förkorta de långa diagnostiska processer som är belastande för både patienterna och hälso- och sjukvården. Även vid behandlingen av cancer används genetisk information redan idag för att välja behandling och följa upp den. Det förutspås dock att den genetiska informationen kommer att förvandla den medicinska vetenskapen som helhet till mer individuell precisionsmedicin. En förutsättning för utvecklingen av den på genetisk information baserade genomiska medicinen är en möjlighet att på bred front sammanföra genetisk information med övrig hälsoinformation. Det centrala förslaget i denna rapport är att inrätta ett nationellt genomcenter och skapa förutsättningar för både genom- och sakkunnigtjänster. Genomcentret bör ansvara för den centraliserade lagringen och administrationen av genetisk information. Utifrån utredningen bedöms det att man på så sätt kan skapa en högklassig och tillräckligt homogen databas som beskriver finländarnas genetiska variation och främjar den genomiska medicinen i Finland och som, med beaktande av de övriga styrkorna i Finland, är intressant även ur ett internationellt perspektiv. Förutom att genomcentret ska lagra och administrera användningen av genominformation ska centret även ha beredskap att utfärda direktiv om användningen av genetiska undersökningar och tillämpningarna av resultaten från dessa undersökningar inom hälso- och sjukvården. På så vis kan man säkerställa att genetiska undersökningar används på ett ändamålsenligt och kostnadseffektivt sätt. Anvisningarna skapar också lika möjligheter för personer på olika håll i Finland att dra nytta av den allt större mängden genetisk information som en avgörande faktor för människans hälsa

Online-eläinlääkärivastaanoton kiinnostavuus suhteessa potentiaalisen asiakkaan teknologiasuuntautuneisuuteen

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää online-eläinlääkärivastaanoton kiinnostavuutta potentiaalisten asiakkaiden parissa ja heidän teknologiasuuntautuneisuutensa vaikutusta verkkovastaanoton käyttöaikomukseen. Tutkimuksen lähtökohtana oli hypoteesi, jonka mukaan teknologioiden käytöstä enemmän kokemusta omaavat henkilöt ovat kiinnostuneempia online-eläinlääkärikäynneistä kuin henkilöt, joilla ei ole yhtä paljon kokemusta teknologioista. Lisäksi haluttiin selvittää, onko iällä tai sukupuolella vaikutusta käyttöaikomukseen. Tutkimuksessa käytettiin valmista tutkimusaineistoa, joka tuotettiin Tampereen yliopiston CIRCMI-tutkimusryhmän toimesta Turre & Toivoset 2.0 -hankkeessa vuonna 2017. Alkuperäisellä kyselytutkimuksella kartoitettiin suomalaisten koiraperheiden tarpeita ja suhtautumista koiriin liittyvään teknologiaan ja digipalveluihin. Verkkokyselyyn saatiin yhteensä 819 vastausta. Pro gradu -tutkielmani tutkimusmetodina käytettiin ristiintaulukointia, jonka avulla vertailtiin verkkovastaanoton käyttöaikomusta Rogersin diffuusiomallista ja teknologian hyväksymismalleista, UTAUT2:sta ja TAM3:sta poimittuihin, teknologiasuuntautuneisuuteen viittaaviin tekijöihin. Jotta saatiin selville, ovatko ristiintaulukoinnin tulokset vain sattumaa vai tilastollisesti merkitseviä, selvitettiin tutkimustulosten merkitsevyystasot. Tutkimuksessa todettiin, että kokemukseen perustuvalla teknologiasuuntautuneisuudella on tilastollisesti erittäin merkitsevä vaikutus aikomukseen käyttää verkkovastaanottoa. Iän ja sukupuolen vaikutusta käyttöaikomukseen ei todettu tilastollisesti merkitseväksi. Tulosten avulla voitiin myös vahvistaa, että geneerisistä teknologian hyväksymismalleista puuttuu terveysteknologioiden käyttöaikomuksen kannalta merkittävä tekijä: suojelumotivaatio. Tässä tutkimuksessa todettiin, että suojelumotivaatiolla on tilastollisesti erittäin merkitsevä vaikutus online-eläinlääkärivastaanoton käyttöaikomukseen potentiaalisten asiakkaiden parissa. Hyvinvointiteknologioiden hyväksymisen tutkimisessa kannattaa siis jatkossa perehtyä tuttujen teknologian hyväksymismallien, kuten UTAUT:n ja TAM:n lisäksi terveyteen liittyviin motivaatiotekijöihin

MikroRNA-säätely rintasyövässä - ekspressiodatan bayesilainen analyysi

MicroRNAs are a class of small, non-coding RNAs, which regulate gene expression post-transcriptionally. They downregulate genes by targeting messenger RNA transcripts and causing their degradation and inhibition of translation. Research has revealed microRNAs to participate in diverse cellular functions, such as differentiation and apoptosis, and many pathological processes, including cancer. Identification of microRNA target genes is crucial in understanding their function in cell biology and disease. A wide range of methods have been proposed for computational prediction of microRNA targets. Early target prediction methods used sequence information, while recent tools have integrated expression measurements of target genes and microRNAs. A limited number of studies have integrated protein, gene and microRNA expression for target prediction. Breast cancer is the most common cancer in women and a significant cause of morbidity and mortality globally. Analyses of gene expression data have provided insight into the pathogenesis of breast cancer, and intrinsic subtypes correlating with prognosis have been identified. A range of microRNAs have been indicated to contribute to breast cancer pathogenesis. In this thesis, a recent Bayesian variable selection method was applied for uncovering putative microRNA targets in breast cancer. The proposed model integrated protein, gene and microRNA expression data. Results were compared with another popular prediction method. Analyses showed that the proposed method is applicable to microRNA target prediction. Limitations and refinements of the method and study are discussed, and the importance of an integrative approach is highlighted.MikroRNA:t ovat lyhyitä RNA-molekyylejä, jotka säätelevät geeniekspressiota sitoutumalla lähetti-RNA-molekyyleihin estäen siten niiden translaation proteiiniksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että mikroRNA:t osallistuvat monipuolisesti solujen toiminnan säätelyyn, kuten erilaistumiseen ja apoptoosiin, ja ovat osallisena monien tautien, kuten syövän synnyssä. MikroRNA:n säätelemien kohdegeenien tunnistaminen on olennainen askel mikroRNA:n toiminnan ymmärtämisessä. Kohdegeenien ennustamiseen on kehitetty lukuisia laskennallisia menetelmiä. Varhaiset menetelmät perustuivat RNA-sekvenssien vertailuun. Uudemmat työkalut yhdistävät geeni- ja mikroRNA-ekspressiodataa kohdegeenien tunnistamiseksi. Proteiini-, geeni- ja mikroRNA-ekspressiota yhdistäviä kohdegeenien tunnistamiseen tähtääviä tutkimuksia on julkaistu toistaiseksi suhteellisen vähän. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja merkittävä sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Geeniekspressiodatan analysointi on lisännyt tietoa rintasyövän synnystä, ja geeniekspressioon perustuen on kyetty tunnistamaan rintasyövän alatyyppejä, jotka korreloivat syövän ennusteeseen. MikroRNA:n on todettu olevan osatekijä rintasyövän synnyssä. Tässä diplomityössä sovellettiin äskettäin julkaistua bayesilaista muuttujavalintamenetelmää mikroRNA-molekyylien kohdegeenien ennustamiseen rintasyövässä. Tähän tarkoitukseen käytettiin proteiini-, geeni- ja mikroRNA- ekspressiodataa. Tulokset osoittivat, että menetelmä soveltuu kohdegeenien ennustamiseen. Työssä esitetään vaihtoehtoja mallin jatkokehittämiseksi

Genomikeskuksen perustaminen. Selvityshenkilön raportti 28.2.2018

2000-luvun aikana genetiikka on noussut merkittäväksi tekijäksi lääketieteen kehityksessä. Tämän taustalla on lisääntynyt tieto ihmisen perimän muutosten, variaatioiden, merkityksestä sairauksien synnyssä ja mahdollisuus kyseisen tiedon hyödyntämiseen paitsi sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa, myös sairausriskien tunnistamisessa. Geneettisen tiedon tehokkaan käytön edut on jo voitu todeta harvinaisten sairauksien kohdalla, jossa pitkiä, potilaille raskaita ja terveydenhuoltoa kuormittavia diagnostisia prosesseja on voitu olennaisesti lyhentää. Myös syövän hoidossa geneettistä tietoa käytetään jo nyt hoidon valinnassa ja seurannassa. Geneettisen tiedon uskotaan kuitenkin muuttavan kaikkea lääketiedettä yksilöllistetymmäksi täsmälääketieteeksi. Geneettistä tietoa käyttävän genomilääketieteen kehityksen edellytys on mahdollisuus laajamittaiseen geneettisen tiedon yhdistämiseen muuhun terveystietoon. Tämän raportin keskeinen ehdotus on yhden kansallisen genomikeskuksen perustaminen ja kyvykkyyksien rakentaminen sekä genomi- että asiantuntijapalveluille. Genomikeskuksen tulisi vastata keskitetystä geneettisen tiedon tallennuksesta ja hallinnoinnista. Selvityksen pohjalta syntynyt arvio on, että siten voidaan aikaansaada laadukas ja riittävän homogeeninen suomalaisten geneettistä variaatiota kuvaava tietokanta, joka edistää genomilääketiedettä Suomessa, ja huomioiden Suomen muut vahvuudet, olisi myös kansainvälisesti kiinnostava. Genomitiedon tallennukseen ja tietojen käytön hallinnoinnin lisäksi genomikeskuksella tulee olla valmius geneettisten tutkimusten ja niistä saatavan tiedon käytön ohjeistukseen terveydenhuollossa. Siten voidaan varmistaa asianmukainen ja kustannustehokas geneettisten tutkimusten käyttö. Ohjeistuksen avulla luodaan myös eri puolella Suomea asuville henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet hyötyä lisääntyvästä geneettisestä tiedosta keskeisenä ihmisen terveyttä ja sairastuvuutta määräävänä tekijänä

Ovarian and Breast Cancer Risks Associated With Pathogenic Variants in RAD51C and RAD51D

Background: The purpose of this study was to estimate precise age-specific tubo-ovarian carcinoma (TOC) and breast cancer (BC) risks for carriers of pathogenic variants in RAD51C and RAD51D. Methods: We analyzed data from 6178 families, 125 with pathogenic variants in RAD51C, and 6690 families, 60 with pathogenic variants in RAD51D. TOC and BC relative and cumulative risks were estimated using complex segregation analysis to model the cancer inheritance patterns in families while adjusting for the mode of ascertainment of each family. All statistical tests were two-sided. Results: Pathogenic variants in both RAD51C and RAD51D were associated with TOC (RAD51C: relative risk [RR] = 7.55, 95% confidence interval [CI] = 5.60 to 10.19; P = 5 x 10(-40); RAD51D: RR = 7.60, 95% CI = 5.61 to 10.30; P = 5 x 10(-39)) and BC (RAD51C: RR =1.99, 95% CI = 1.39 to 2.85; P = 1.55 x 10(-4); RAD51D: RR = 1.83, 95% CI = 1.24 to 2.72; P = .002). For both RAD51C and RAD51D, there was a suggestion that the TOC relative risks increased with age until around age 60 years and decreased thereafter. The estimated cumulative risks of developing TOC to age 80 years were 11% (95% CI = 6% to 21%) for RAD51C and 13% (95% CI = 7% to 23%) for RAD51D pathogenic variant carriers. The estimated cumulative risks of developing BC to 80 years were 21% (95% CI = 15% to 29%) for RAD51C and 20% (95% CI = 14% to 28%) for RAD51D pathogenic variant carriers. Both TOC and BC risks for RAD51C and RAD51D pathogenic variant carriers varied by cancer family history and could be as high as 32-36% for TOC, for carriers with two first-degree relatives diagnosed with TOC, or 44-46% for BC, for carriers with two first-degree relatives diagnosed with BC. Conclusions: These estimates will facilitate the genetic counseling of RAD51C and RAD51D pathogenic variant carriers and justify the incorporation of RAD51C and RAD51D into cancer risk prediction models.Peer reviewe

Histopathological features of breast tumours in BRCA1, BRCA2 and mutation-negative breast cancer families

INTRODUCTION: Histopathological features of BRCA1 and BRCA2 tumours have previously been characterised and compared with unselected breast tumours; however, familial non-BRCA1/2 tumours are less well known. The aim of this study was to characterise familial non-BRCA1/2 tumours and to evaluate routine immunohistochemical and pathological markers that could help us to further distinguish families carrying BRCA1/2 mutations from other breast cancer families. METHODS: Breast cancer tissue specimens (n = 262) from 25 BRCA1, 20 BRCA2 and 74 non-BRCA1/2 families were studied on a tumour tissue microarray. Immunohistochemical staining of oestrogen receptor (ER), progesterone receptor (PgR) and p53 as well as the histology and grade of these three groups were compared with each other and with the respective information on 862 unselected control patients from the archives of the Pathology Department of Helsinki University Central Hospital. Immunohistochemical staining of erbB2 was also performed among familial cases. RESULTS: BRCA1-associated cancers were diagnosed younger and were more ER-negative and PgR-negative, p53-positive and of higher grade than the other tumours. However, in multivariate analysis the independent factors compared with non-BRCA1/2 tumours were age, grade and PgR negativity. BRCA2 cases did not have such distinctive features compared with non-BRCA1/2 tumours or with unselected control tumours. Familial cases without BRCA1/2 mutations had tumours of lower grade than the other groups. CONCLUSIONS: BRCA1 families differed from mutation-negative families by age, grade and PgR status, whereas ER status was not an independent marker

Endothelial glycocalyx during early reperfusion in patients undergoing cardiac surgery

Peer reviewe