273 research outputs found
MaaselÀn Koneen tuotannon tehostaminen ja kehittÀminen Leaniin tukeutuen
OpinnÀytetyötutkimus tehtiin HaapajÀrvellÀ toimivalle MaaselÀn Kone Oy:lle. Yrityksen pÀÀtuotteita ovat Hakki Pilke -polttopuukoneet sekÀ niihin kuuluvat lisÀvarusteet. Yrityksen myyntialue ulottuu ympÀri maailman.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yrityksen tuotannossa tapahtuneiden kokoonpanomuutosten kannattavuutta. YrityksessÀ oli tehty strateginen pÀÀtös siirtymisestÀ Leantuotantoon. Muutostoimenpiteet oli aloitettu muuttamalla loppukokoonpano kokoonpanopaikasta kokoonpanolinjaksi. Muutoksen kannattavuutta selvitettiin tutkimalla yleisimpien polttopuukoneiden kokoonpanon lÀpÀisyaikoja. Lopuksi selvitettiin myös yleisimpien polttopuukoneiden koko tuotannon kiertokulun lÀpÀisyaika.
Työn tuloksena koostettiin Excel-pohjaiset diagrammit ja kaaviot tutkituista lÀpÀisyajoista. Tutkimuksessa selvitettiin myös työntekijöiden mielipiteet kokoonpanomuutoksesta sekÀ jatkotoimenpiteet sitÀ varten, miten kokoonpanolinjaa voidaan edelleen kehittÀÀ.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, ettĂ€ loppukokoonpanomuutos oli onnistunut. LĂ€pĂ€isyaika oli pienentynyt huomattavasti. Koko tuotannon kiertokulun lĂ€pĂ€isyaika kuitenkin ilmoitti, ettĂ€ tuotannonvirtausta hidastavia tekijöitĂ€ löytyi. Voidaan kuitenkin todeta, ettĂ€ ensimmĂ€iset askeleet kohti tehokasta Lean-tuotantoa on otettu.This thesis project was made for MaaselĂ€n Kone Oy which is located in HaapajĂ€rvi. The main products of company are the Hakki Pilke firewood processors and accessories. The companyâs products are exported globally.
The purpose of the research was to study the recent assembly modifications of the company. The company had made a strategic decision to move to Lean production. The modifications had been started from the final assembly station by moving over to line assembly. The lead times for the most common firewood processors were compared to examine the viability of the modifications. Finally, the most common machines lead times were studied in the whole plant.
Based on the analysis, Microsoft Excel diagrams were compiled that consisted of the lead time results. Also, views of assembly lineâs employees about assembly modification were explored in this research. The employees also shared their thoughts about how to develop the assembly line further.
The results of this study indicate that the modifications of final assembly were successful. The lead time was shortened considerable. On the other hand, lead time of the entire production line indicated that there were some production bottlenecks. However, it can be said that the first step towards Lean production had been taken
Pohjoissaamen verbijohtimista : -alla-frekventatiivien tarkastelua
Tutkielmassani tarkastelen pohjoissaamen -alla-frekventatiivijohdoksia. Tutkimus on aineistokeskeinen ja pohjautuu sanakirjatason analyysiin. NĂ€kökulmani on syntaktis-semanttinen, ja tutkimusmateriaalinani toimivat pohjoissaamen -alla-verbijohdoksista koostuvat taulukot, jotka olen työstĂ€nyt saamelaiskielten etymologisen Ălgutietokannan (KOTUS) sisĂ€ltĂ€mĂ€stĂ€ sanamateriaalista. Pohjoissaamen frekventatiivinen -alla-johdin kuuluu laajaan -(e)le- ja -l-frekventatiivijohdinten ryhmÀÀn, ja sillĂ€ on vastineita kaikissa uralilaisissa kielissĂ€. Pohjoissaamessa -alla-johdin esiintyy muodoissa -dalla-, -halla-, -stalla- ja -ĆĄtalla-, ja taulukointi ja analyysiosio noudattavat tĂ€tĂ€ ryhmittelyĂ€. PÀÀmÀÀrĂ€nĂ€ni on selvittÀÀ, millaisiin sanoihin -alla-johtimet yleisesti liittyvĂ€t, miten kyseinen johdin modifioi kantasanan rakennetta ja merkitystĂ€, ja millaisia vastineita -alla-aineksella on muissa uralilaisissa kielissĂ€.
LÀhtöoletuksenani on, ettÀ -alla-johdos on yhdysperÀinen; liittyÀkseen sanaan se edellyttÀÀ -di-, -hi-, -sti- tai -ƥti-johdinaineksen johdettavassa sanassa. TyössÀni pyrin tarkastelemaan tÀmÀn oletuksen paikkansapitÀvyyttÀ sekÀ sitÀ, onko -alla-johdoksilla muita merkityksiÀ kuin frekventatiivinen. KÀyn lÀpi -di-, -hi-, -sti- ja -ƥti-johdosten merkityksiÀ ja vertailen niitÀ -dalla-, -halla-, -stalla- ja -ƥtalla-verbien merkityksiin. LisÀksi pohdin -alla-sanojen leksikaalistumista ja produktiivisuutta sekÀ verbi- ja nominikantaisuutta. Teoriaosassa kÀsittelen yleisellÀ tasolla verbijohtamista, leksikaalistumista ja aspektia, ja kÀyn lÀpi pohjoissaamen verbitaivutuksen pÀÀpiirteitÀ. LisÀksi tuon esille -(e)le- ja -l-aineksen omaavia vastineita muissa uralilaisissa kielissÀ. Analyysiosiossa kÀsittelen -alla-johdosten morfologiaa, ja kÀyn lÀpi työstÀmÀÀni sanamateriaalia verbien semanttisen ryhmittelyn pohjalta. Taulukoista nÀkyy johdettujen sanojen ja johtamattomampien muotojen johtosuhteet sekÀ mahdollinen johtamattomamman vÀlimuodon ja/tai kantasanan puuttuminen. Taulukot sisÀltÀvÀt saamenkielisten sanojen kÀÀnnökset. Sanat mÀÀrittyvÀt taulukoissa ominaisuuksiltaan frekventatiivisiin, neutraaleihin, passiivisiin, kontinuatiivisiin, transitiivisiin ja intransitiivisiin verbeihin, ja analyysiosiossa vertailen nÀistÀ ominaisuuksista yhteenlaskettuja lukumÀÀriÀ sekÀ taulukkokohtaisesti ettÀ myös eri taulukoiden vÀlillÀ.
Tutkimuksesta selviÀÀ -alla-johtimen selkeÀ yhdysperÀisyys; johdoksia on mahdollista muodostaa myös kantasanoista suoraan ilman vÀlivaiheita -alla-sanojen silti sisÀltÀessÀ vÀlivaiheiden -d-, -h-, -s- tai -ƥ-aineksen. Johdinaineksen vahvaan produktiivisuuteen viittaa se, ettÀ -alla-sanoja esiintyy laajasti niin nomini- kuin verbikantaisissakin sanoissa. MerkityksiltÀÀn -alla-sanat voivat olla frekventatiivien lisÀksi refleksiivis-, resiprookkis- tai sensitiivis-frekventatiivisia, kontinuatiivisia, konatiivisia ja neutraaleja. Pohjoissaamen sanojen joukossa on runsaasti myös suomen mallin mukaan muodostettuja ilmauksia
Persoonien luonti toissijaisesta datasta: Tutkimus koetusta luotettavuudesta UX-suunnittelussa
While personas are a widely used tool in the UX industry, they are expensive and time-consuming to create. This study examines utilization of secondary data as a less resource and time-consuming method for creating personas. Typically personas have been created from qualitative data that is gathered specifically for persona creation. By using secondary data, the time for user research can potentially be reduced thus bringing down also the cost and time needed to create the personas.
In this study, personas were created based on secondary data available from public sources. The personas were then evaluated qualitatively by UX designers on their perceived reliability . Prior to this study , UX designersâ perceived reliability of personas created on secondary data hasn't been studied.
The results convey that using secondary data can be useful with some limitations related to the creation of personas and how designers interpret them. Five recommendations for increasing the perceived reliability of secondary data personas were found. 1) While the main data used should be of high quality, other data sources should be used to support the persona creation. 2) When creating persona descriptions, creative freedom should be allowed, but divergence from data should be clearly indicated. 3) The level of detail in persona descriptions should be balanced between providing enough details to make the personas relatable and providing too much detail and conflicting with UX designersâ assumptions and previous experience. 4) The background data and research and analysis methods used in persona creation should be made transparent. 5) Finally, designers should be aware of their own bias and assumptions when using personas.
To conclude, the primary finding of this study is that when the drawbacks of secondary data are taken into account, using secondary data personas can be a valuable tool in a design process and they can help UX designers in their work.Persoona on laajalti kaÌytetty tyoÌkalu UX-suunnittelussa. Niiden luonti on kuitenkin kallista ja tyoÌlaÌstaÌ. TaÌmaÌ diplomityoÌ tutkii toissijaisen datan kaÌyttoÌaÌ halvempana ja vaÌhemmaÌn tyoÌlaÌaÌnaÌ tapana luoda persoonia. Tyypillisesti persoonat on luotu erityisesti persoonia varten keraÌtyn laadullisen datan pohjalta. KaÌyttaÌmaÌllaÌ toissijaista dataa voidaan mahdollisesti vaÌhentaÌaÌ kaÌyttaÌjaÌtutkimukseen kaÌytettyaÌ aikaa ja resursseja.
TaÌssaÌ tutkimuksessa luotiin persoonat julkisista laÌhteistaÌ keraÌtyn toissijaisen datan pohjalta. Laadullisissa haastatteluissa UX-suunnittelijat arvioivat luotujen persoonien koetun luotettavuutta. UX-suunnittelijoiden koettua luottamusta toissijaisen datan pohjalta luotuja persoonia kohtaan ei ole tutkittu ennen taÌtaÌ tutkimusta.
Tulokset viittaavat siihen, ettaÌ toissijaisen datan kaÌyttoÌ voi olla hyoÌdyllistaÌ, ottaen huomioon tietyt rajoitukset liittyen persoonien luontiin ja suunnittelijoiden tulkintaan. Tutkimuksessa loÌydettiin viisi suositusta, joilla persoonien koettua luotettavuutta voidaan parantaa. 1) PaÌaÌasiallisten datalaÌhteiden tulee olla korkealaatuisia, mutta muitakin datalaÌhteitaÌ tulee kaÌyttaÌaÌ tukemaan persoonien luontia. 2) Persoona- kuvausten luomisessa tulee kaÌyttaÌaÌ luovuutta, mutta poikkeamat taustadatasta tulee indikoida selvaÌsti. 3) Yksityiskohtien taso tulee tasapainottaa siten, ettaÌ saavutetaan riittaÌvaÌ maÌaÌraÌ yksityiskohtia, jotta persoona on uskottava. Samaan aikaan yksityiskohtien maÌaÌraÌ ei saa olla liian suuri, jottei persoonassa ole liikaa mahdollisuuksia ristiriitaisuuksiin UX-suunnittelijan aiempiin kokemuksiin ja oletuksiin. 4) Persoonien luomisessa kaÌytettyjen taustadatan ja tutkimus- ja analyysimenetelmien tulee olla laÌpinaÌkyviaÌ UX-suunnittelijalle. 5) UX- suunnittelijoiden tulee olla tietoisia omista ennakkoasenteistaan ja -oletuksistaan kaÌyttaÌessaÌaÌn persoonia.
Tutkimuksen paÌaÌasiallinen loÌydoÌs on se, ettaÌ kun toissijaisen datan varjopuolet otetaan huomioon, sen pohjalta luodut persoonat voivat olla arvokas tyoÌkalu suunnitteluprosessissa ja auttaa UX-suunnittelijoita tyoÌssaÌaÌn
Symbolisen konvergenssin teoria Twitter-tutkimuksen vÀlineenÀ:tapaus #nokia
Tarinat ovat osa sosiaalisia todellisuuksia, jotka rakentuvat ihmisten vÀlisessÀ vuorovaikutuksessa. NÀistÀ tarinoista yhÀ useampi syntyy nykyÀÀn sosiaalisessa mediassa, koska sen merkitys ihmisten vuorovaikutukselle kasvaa jatkuvasti. TÀssÀ artikkelissa pyrimme osoittamaan tarinoita fantasioiksi kutsuvan symbolisen konvergenssin teorian tarjoamat mahdollisuudet viestinnÀn tutkimukselle. Sovellamme teoriaa sosiaalisen median palvelu Twitteriin. Keskitymme niin sanottuun #nokia-keskusteluun, jota kÀytiin TwitterissÀ Nokian ja Microsoftin vÀlisen yrityskaupan julkistamisen jÀlkeen syyskuussa 2013. Esittelemme teoriaa ja analysoimme keskustelua rinnakkain teorian keskeisten kÀsitteiden kautta. Lopuksi arvioimme teoriaa ja mahdollisuuksia hyödyntÀÀ sitÀ viestinnÀn tutkimukseen myös jatkossa.Tarinat ovat osa sosiaalisia todellisuuksia, jotka rakentuvat ihmisten vÀlisessÀ vuorovaikutuksessa. NÀistÀ tarinoista yhÀ useampi syntyy nykyÀÀn sosiaalisessa mediassa, koska sen merkitys ihmisten vuorovaikutukselle kasvaa jatkuvasti. TÀssÀ artikkelissa pyrimme osoittamaan tarinoita fantasioiksi kutsuvan symbolisen konvergenssin teorian tarjoamat mahdollisuudet viestinnÀn tutkimukselle. Sovellamme teoriaa sosiaalisen median palvelu Twitteriin. Keskitymme niin sanottuun #nokia-keskusteluun, jota kÀytiin TwitterissÀ Nokian ja Microsoftin vÀlisen yrityskaupan julkistamisen jÀlkeen syyskuussa 2013. Esittelemme teoriaa ja analysoimme keskustelua rinnakkain teorian keskeisten kÀsitteiden kautta. Lopuksi arvioimme teoriaa ja mahdollisuuksia hyödyntÀÀ sitÀ viestinnÀn tutkimukseen myös jatkossa
- âŠ