Migration and public health challenges - food consumption and vitamin D status

Lectio praecursoriaPeer reviewe

Insights into food consumption, vitamin D status, and associated factors among adult immigrant populations in Finland : findings from population-based and intervention studies

Diet is an indicator of health and chronic disease. Food consumption patterns of a particular population may define their nutrient intake, including vitamin D, revealing their health profiles. The food consumption patterns among immigrants often differ from those of the host population, and health inequalities exist between these two groups. Vitamin D insufficiency (S-25(OH)D <50 nmol/L), which has been associated with bone disorders, such as osteoporosis, and risk for cancers and other chronic diseases, is a public health problem among populations at northern latitudes, especially during winter because of low ultraviolet B irradiation and reduced skin synthesis of vitamin D. Nevertheless, the risk of vitamin D insufficiency is higher among non-Western immigrants, particularly dark-skinned ones, living in these regions. In the Nordic countries, vitamin D status in the majority of the host populations seems to be better than that of immigrants. This study seeks insights into immigrants’ nutrition with the aims of examining food consumption and vitamin D status among immigrants of Russian, Somali, and Kurdish background. The study also aimed to investigate whether ethnic differences exist in the response of serum 25-hydroxyvitamin D (S-25(OH)D) to vitamin D3 supplementation between Somali and Finnish women. The thesis was based on three datasets: i) a cross-sectional population-based Migrant Health and Wellbeing Study (Maamu Study), ii) the nationally representative Finnish Health 2011 Survey (Health 2011), and iii) the randomized controlled trial Marwo-D intervention study. Study I (n=1372) comprised immigrant participants aged 18-64 years from the Maamu Study. Healthy food consumption frequencies were evaluated among 527 Russian, 337 Somali, and 508 Kurdish men and women, through dietary questions in interviews. Data on socio-demographic factors were obtained from a sampling frame and through interviews. Potential socio-demographic determinants of healthy food consumption were assessed by logistic regression. Immigrants of Russian background more frequently consumed healthy foods, especially rye bread, vegetables, fruits, and berries, than Kurds and Somalis. Female sex, older age, and higher education were positively associated with healthy food consumption. Low consumption of fresh vegetables, fruits and berries was observed among Somali immigrants. In Study II, the S-25(OH)D concentrations of 1310 immigrants (446 Russians, 364 Somalis, and 500 Kurds) aged 18-64 years from the Maamu Study and a Finnish reference group aged 30-64 years from the Health 2011 Survey (n=798) were standardized according to the Vitamin D Standardization Program (VDSP) by liquid chromatography-tandem mass spectrometry. Data on socio-demographic, lifestyle, and dietary habits were obtained from a sampling frame and through structured interviews or through a self-administered health questionnaire. Vitamin D status (S-25(OH)D) of the immigrant groups was analysed relative to the Finnish reference group through linear regression. The consumption of dietary vitamin D sources and the potential socio-demographic, lifestyle, and dietary determinants of low vitamin D status i.e. deficiency (S-25(OH)D <30 nmol/L) and insufficiency (<50 nmol/L), were evaluated with logistic regression analyses. The prevalence of vitamin D deficiency and insufficiency was higher among the immigrants, especially Somalis and Kurds, than among the Finns (p<0.001). Consumption of vitamin D-rich foods differed between the immigrant groups; vitamin D-fortified fat spread was commonly used by a higher proportion of Somalis than Russians and Kurds; fish consumption was less frequent among Kurds than among Russians and Somalis; and higher proportions of Russians and Kurds consumed vitamin D-fortified dairy daily than Somalis (p<0.001 for all). The main determinants of low S-25(OH)D concentration were daily smoking, alcohol consumption, obesity, and winter blood sampling (p≤0.04). Older age, physical activity, consumption of fish, vitamin D-fortified fat spread, and dairy products, and use of vitamin D supplements were associated with reduced odds of low S-25(OH)D concentration (p≤0.04). In Study III, 191 subjects were screened and 147 women (Somali n=72, Finns n=75) aged 21-64 years were randomized to receive placebo or 10 or 20 µg vitamin D3/d in a 5-month trial during winter in the Helsinki area (60oN). S-25(OH)D concentrations were assessed by liquid chromatography-tandem mass spectrometry. Background and dietary data were collected through a detailed questionnaire and a validated semi-quantitative interview-administered food frequency questionnaire. Response of S-25(OH)D to vitamin D3 supplementation was assessed with repeated-measures analysis of covariance. Vitamin D status (S-25(OH)D) and vitamin D intake from diet and supplements were analysed. High prevalence of vitamin D insufficiency was observed among Somali women at screening. Interestingly, total vitamin D intake was higher among Somalis, but their baseline mean S-25(OH)D concentrations were lower than among Finns (p0.05). In conclusion, food consumption patterns among immigrants with Russian, Somali, and Kurdish background were not similar. Healthy foods, particularly rye bread, vegetables, fruits, and berries, were consumed more by Russian immigrants than by participants with Kurdish and Somali background. Frequent consumption of fresh vegetables and fruits and berries was uncommon among Somalis. Higher consumption frequency of the healthy foods was associated with some socio-demographic factors, namely female sex, older age, and higher education. Likewise, differences existed in the consumption of vitamin D-rich foods between the immigrant groups. Use of vitamin D-fortified fat spread was more frequent among Somalis than among Russians and Kurds; fish consumption frequency was lower among Kurds than among Russians and Somalis; and vitamin D-fortified dairy was more frequently consumed daily by Russians and Kurds than by Somalis. The extent of the risk of low vitamin D status also differed between immigrant groups; higher prevalence of vitamin D deficiency and insufficiency was observed among Somalis and Kurds than among Russians. Hence, the immigrant groups cannot be considered a homogeneous group. In addition, non-fair-skinned immigrants are at higher risk of deficiency/insufficiency than their host populations. This thesis demonstrated that moderate vitamin D3 supplementation was effective in increasing S-25(OH)D in both Somali and Finnish women, and supports previous findings that ethnicity has no effect on the response of S-25(OH)D to vitamin D supplementation. Promotion of healthy food consumption patterns, including fruits, vegetables, whole-grains, and vitamin D-rich foods, is essential among immigrant groups to improve overall health.Ravinto määrittää terveyttä ja kroonisten sairauksien riskiä. Väestöryhmien ruokatottumukset ilmentävät ravintoaineiden, kuten D-vitamiinin, saantia sekä terveydentilaa. Ulkomaalaistaustaisten ruokatottumukset usein eroavat koko väestön tottumuksista, ja ryhmien välillä esiintyy terveyseroja. Riittämätön D-vitamiinitila (seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus [25(OH)D] <50 nmol) on yhteydessä luuston häiriötiloihin, kuten osteoporoosiin, sekä syövän ja kroonisten sairauksien riskiin. Se on kansanterveydellinen ongelma pohjoisilla leveysasteilla erityisesti talviaikaan, sillä auringon ultravioletti-B-säteilyä ei saada tarpeeksi, jolloin D-vitamiinisynteesiä iholla ei tapahdu. Riittämättömän D-vitamiinitilan riski on suurempi ei-länsimaalaistaustaisilla, etenkin tummaihoisilla, jotka asuvat näillä leveysasteilla. Pohjoismaissa suurimmalla osalla väestöstä D-vitamiinitila on parempi kuin ulkomaalaistaustaisilla. Tässä väitöskirjassa selvitettiin ruokatottumuksia ja D-vitamiinitilaa venäläis-, somali- ja kurditaustaisilla väestöryhmillä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää eroja vasteessa D-vitamiinisuplementaatioon somali- ja suomalaisnaisilla. Väitöskirja koostui kolmesta eri aineistosta: i) väestöpohjainen poikkileikkausasetelmana toteutettu Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu), ii) koko väestöä edustava Terveys 2011 –tutkimus ja iii) satunnaistettu, kontrolloitu MarwoD-interventiotutkimus. Osatyö I:n aineisto (n=1372) koostui 18-64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista tutkittavista (Maamu-tutkimus). Terveellisten ruokien käyttötiheyttä selvitettiin 527 venäläis-, 337 somali- ja 508 kurditaustaiselta mieheltä ja naiselta haastattelulla. Tieto sosiodemografisista muuttujista kerättiin tutkittavien otantakehikosta ja haastattelemalla. Terveellisten ruokien käyttöä selittäviä sosiodemografisia tekijöitä tutkittiin logistisilla regressiomalleilla. Venäläistaustaiset käyttivät useammin terveellisiä ruokia, erityisesti ruisleipää, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja, kuin kurdi- ja somalitaustaiset. Naissukupuoli, vanhempi ikä ja korkeampi koulutustaso olivat positiivisessa yhteydessä terveellisten ruokien käyttöön. Tuoreiden kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö oli vähäistä somalitaustaisilla. Osatyössä II määritettiin 25(OH)D-pitoisuudet Maamu-tutkimuksen 1310 ulkomaalaistaustaiselta 18-64-vuotiaalta (446 venäläis-, 364 somali- ja 500 kurditaustaista) ja vertailuryhmänä toimi Terveys 2011- tutkimuksen koko Suomen 30-64-vuotiasta väestöä edustava otos samoilta paikkakunnilta (n=798). Näytteet standardoitiin D-vitamiinin standardointiohjelman (Vitamin D Standardization Program) mukaisesti nestekromatografia-tandem-massaspektrometriamenetelmällä. Tieto sosiodemografisista tekijöistä, elintavoista ja ruoankäytöstä kerättiin tutkittavien otantakehikosta, strukturoiduilla haastatteluilla ja itsetäytettävällä terveyskyselyllä. D-vitamiinitilan (25(OH)D) eroja ryhmien välillä tutkittiin lineaarisilla regressiomalleilla. Ravinnon D-vitamiinin lähteiden käyttöä ja D-vitamiinin puutoksen (25(OH)D <30 nmol/l) ja riittämättömän pitoisuuden (25(OH)D <50 nmol/l) sosiodemografisia sekä elintapoihin ja ruoankäyttöön liittyviä selittäjiä analysoitiin logistisilla regressiomalleilla. D-vitamiinin puutos ja riittämätön D-vitamiinitila olivat yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla, etenkin somali- ja kurditaustaisilla, kuin koko väestössä (p<0.001). D-vitamiinia sisältävien elintarvikkeiden käyttö erosi ryhmien välillä: D-vitamiinilla täydennettyjen rasvalevitteiden käyttö oli yleisempää somali- kuin venäläis- ja kurditaustaisilla; kalan käyttö oli vähäisempää kurdi- kuin venäläis- ja somalitaustaisilla; suurempi osuus venäläis- ja kurditaustaisista käytti päivittäin D-vitamiinilla täydennettyjä maitovalmisteita somalitaustaisiin verrattuina (p<0.001). Matalaa 25(OH)D-pitoisuutta selittivät vahvimmin päivittäinen tupakointi, alkoholin käyttö, lihavuus ja verinäytteenotto talviaikaan (p≤0.04). Vanhempi ikä, fyysinen aktiivisuus, kalan, D-vitaminoitujen rasvalevitteiden ja maitovalmisteiden sekä D-vitamiinilisien käyttö suojasivat matalan 25(OH)D-pitoisuuden riskiltä. Osatyössä III yhteensä 191 naista Helsingin alueelta (60°N) seulottiin tutkimuksen sisäänottovaiheessa ja heistä 147 (72 somali- ja 75 suomalaistaustaista), iältään 21-64-vuotiaita, satunnaistettiin saamaan joko lumevalmistetta tai 10 tai 20 mikrogramman suuruista päivittäistä D3-vitamiiniannosta viiden kuukauden ajan. 25(OH)D-pitoisuudet määritettiin nestekromatografia-tandem-massaspektrometriamenetelmällä. Tutkittavien taustatiedot kerättiin kyselylomakkeella ja ruoankäyttötiedot validoidulla semikvantitatiivisella ruoankäytön frekvenssikyselylomakkeella. 25(OH)D-pitoisuuden vastetta D3-suplementaatioon tutkittiin toistomittausten varianssianalyysillä. 25(OH)D-pitoisuudet ja D-vitamiinin saanti ravinnosta ja ravintolisistä analysoitiin. Tutkimuksen sisäänottovaiheessa suurella osalla somalitaustaisista D-vitamiinitila oli riittämätön. Tutkimuksen lähtötilanteessa D-vitamiinin kokonaissaanti oli somalitaustaisilla suurempi kuin suomalaistaustaisilla, mutta silti 25(OH)D-pitoisuudet olivat heillä keskimäärin matalampia kuin suomalaistaustaisilla (p0.05). Loppupäätelminä voidaan todeta, että ruokatottumukset venäläis-, somali- ja kurditaustaisilla eivät olleet samanlaisia. Venäläistaustaiset käyttivät terveellisiä ruokia, etenkin ruisleipää, kasviksia, hedelmiä ja marjoja, enemmän kuin kurdi- tai somalitaustaiset. Tuoreiden kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö ei ollut yleistä somalitaustaisilla tutkittavilla. Terveellisten ruokien tiheämpi käyttö oli yhteydessä sosiodemografisiin tekijöihin, erityisesti naissukupuoleen, vanhempaan ikään ja korkeampaan koulutustasoon. Samoin D-vitamiinia sisältävien elintarvikkeiden käytössä oli eroja ryhmien välillä. D-vitamiinilla täydennettyjen rasvalevitteiden käyttö oli yleisintä somalitaustaisilla; kalan käyttö oli vähäisintä kurditaustaisilla ja suurempi osa venäläis- ja kurdi- kuin somalitaustaisista käytti D-vitamiinilla täydennettyjä maitovalmisteita päivittäin. Matalan 25(OH)D-pitoisuuden riski vaihteli ryhmien välillä: puutos ja riittämätön D-vitamiinitila olivat yleisempiä somali- ja kurdi- kuin venäläistaustaisilla. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ulkomaalaistaustaisia ei voida ravitsemuksellisten riskien osalta tarkastella yhtenäisenä ryhmänä. Ei-vaaleaihoisilla ulkomaalaistaustaisilla on suurempi matalan 25(OH)D-pitoisuuden riski kuin koko väestöllä. Tämä väitöskirja vahvisti aiempia tutkimustuloksia siitä, että kohtuullinen D3-vitamiinisuplementaatio on tehokas nostamaan 25(OH)D-pitoisuuksia ja ulkomaalaistaustalla ei ole vaikutusta D-vitamiinisuplementaation aiheuttamaan 25(OH)D-pitoisuuden vasteeseen. Terveellisten ruokatottumusten, mm. kasvisten, hedelmien, täysjyväviljan ja D-vitamiinia sisältävien elintarvikkeiden käytön, edistäminen ulkomaalaistaustaisilla on tärkeä osa heidän ja koko väestön terveyden edistämistä

Vitamin D intake, serum 25-hydroxyvitamin D status and response to moderate vitamin D3 supplementation: a randomised controlled trial in East African and Finnish women

Insufficient vitamin D status (serum 25-hydroxyvitamin D (S-25(OH)D)0·05 for differences between ethnic groups). In conclusion, high prevalence of vitamin D insufficiency existed among East African women living in Finland, despite higher vitamin D intake than their Finnish peers. Moderate vitamin D3 supplementation was effective in increasing S-25(OH)D in both groups of women, and no ethnic differences existed in the response to supplementation.Peer reviewe