Ennustaako koulutustausta naisten elämäntapamuutoksia tyypin 2 diabeteksen ehkäisyinterventiossa?

Sosioekonominen asema on yhteydessä elämäntapoihin ja terveyteen, mutta interventiotutkimuksissa sen mukaisia eroja ei useinkaan arvioida. Tarkastelemme Ikihyvä Elämäntapaneuvonnan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyintervention tuloksia naisosallistujien (N=265) koulutustason mukaan. Alkumittauksessa ja vuoden seurannassa mitattiin liikunta, ravitsemuksen rasvan määrä ja laatu sekä kuidun määrä, paino, painoindeksi (BMI), vyötärönympärys, verenpaine sekä veren rasvat ja glukoosi. Ennen interventiota peruskoulutuksen saaneet ja ammattikoulutetut raportoivat todennäköisemmin liikuntatavoitteen ylittävää liikunnan määrää verrattuna korkeakoulutettuihin. Muita lähtötasoeroja ei löydetty elämäntavoissa tai riskitekijätasoissa. Vuoden kuluttua havaittiin tavoitteiden suuntaisia muutoksia elämäntavoissa ja riskitekijöissä, mutta niillä ei ollut yhteyttä osallistujien koulutustaustaan. Elämäntapamuutoksia voidaan siis edistää yhtä tehokkaasti riippumatta osallistujien sosioekonomisesta asemasta. On tärkeää taata yhtäläinen pääsy elämäntapamuutosohjelmiin

Changing activity behaviours in vocational school students : the stepwise development and optimised content of the 'let's move it' intervention

Background:School-based interventions that increase physical activity (PA) in a sustainable way are lacking. Systematic and participatory, theory and evidence-based intervention development may enhance the effectiveness of complex behavioural interventions in the long term. However, detailed descriptions of the intervention development process are rarely openly published, hindering transparency and progress in the field. Aims:To illustrate a stepwise process to develop intervention targeting PA and sedentary behaviour (SB) among older adolescents, and to describe the final, optimised version of the intervention, detailing content of sessions by theoretical determinants and techniques. Methods:Two established intervention development frameworks (Intervention Mapping and Behaviour Change Wheel) were integrated, leading to a comprehensive evidence and theory-based process. It was informed by empirical studies, literature reviews, expert and stakeholder consultation, including scenario evaluation and component pre-testing. In all steps, contextual fit and potential for sustainability were ensured by stakeholder engagement. Results:As a large majority of youth opposed decreasing screen time, increasing PA and decreasing SB were defined as target behaviours, with peers and the school context including classroom practices as key social environments in influencing youth PA (problem specification, step 1). Behavioural diagnosis (step 2) identified a variety of determinants in the domains of capability (e.g. self-regulation skills), motivation (e.g. outcome expectations) and environmental opportunities. These were organised into an intervention theory integrating several formal theories, including Self-Determination Theory. Theory-aligned principles guided material design (Step 3). Feasibility RCT allowed optimisation into a final intervention protocol (step 4). Conclusions:Intervention elements target students directly, and indirectly by changing teacher behaviour and the school and wider environment. A systematic development and optimisation led to a high potential for sustainability. The detailed intervention content, with specification of the hypothesised mechanisms, allows for other researchers to replicate, adapt or refine parts or the whole intervention, considering specific target groups and (sub-)cultures.Peer reviewe

Miten auttaa potilaita omaksumaan ja ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja?

Peer reviewe

Jaetun päätöksenteon vaikutus hoitotuloksiin

Jaettu päätöksenteko on vähintään kahden osapuolen - potilaan ja lääkärin - välinen päätöksentekotapa, jonka lopputuloksena syntynyt hoitopäätös on osapuolten yhteisesti hyväksymä. Se perustuu lääketieteelliseen näyttöön ja lääkärin asiantuntijuuteen sekä potilaan arvoihin, mieltymyksiin, huoliin ja tavoitteisiin. Tarkastelemme tässä narratiivisessa katsauksessa sitä, miten jaettu päätöksenteko vaikuttaa hoitotuloksiin. Useissa tutkimuksissa havaittiin myönteinen vaikutus potilaan tietämykseen sairauteen ja hoitoon liittyvissä asioissa. Sen sijaan vaikutuksia fysiologisiin tuloksiin ja potilaan luottamukseen lääkäriä kohtaan ei havaittu missään tutkimuksessa. Potilaskäynnin keston, potilaiden työ- ja koulupoissaolojen, terveydenhuoltopalveluiden hyödyntämisen sekä muiden kognitiivis-affektiivisten ja behavioraalisten tulosten osalta raportoidut vaikutukset eivät olleet yhdensuuntaisia.Peer reviewe

Hyvä itsesäätelykyky tukee terveellisiä ruokailutottumuksia: Itsesäätelyä voi harjoittaa yksinkertaisin keinoin kotona ja koulussa

Itsesäätelykyvyllä tarkoitetaan kykyä säädellä omaa käytöstä ja toimintaa. Sitä lähelle tulevia käsitteitä ovat esimerkiksi tahdonvoima, tunnollisuus, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus. Hyvä itsesäätelykyky on tarpeen etenkin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa: rahan säästämisessä, opiskelussa sekä ympäristöstä kumpuavien houkutusten hallinnassa. Lapsella itsesäätelyn harjoittaminen voi tarkoittaa vaikkapa läksyjen tekoa heti koulupäivän jälkeen tai makeisten syönnin rajoittamista karkkipäivään. Oman syömisen säätely onkin yksi itsesäätelykyvyn konkreettisimmista ilmenemismuodoista