Academic Freedom in a Changing Academic World

This article considers the academic profession and academic freedom in light of the results of the Changing Academic Profession (CAP) survey in Finland and four other European countries. Academic freedom is examined as a phenomenon that provides a setting for goal determination by members of the academic profession. It has a bearing on both institutional autonomy and individual academic freedom, i.e. the freedom of research and teaching. Academic freedom can be examined on the basis of material from the CAP survey through the questions about the freedom of teaching, the definition of work, working as a member of a community, the power of influence, funding, and the evaluation of quality. The concept of academic freedom varies slightly between countries, in part because of the growth of higher education systems and because of the increasing demand for ‘relevance’ being imposed on universities

Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen arviointiraportti 2001

Tämä Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) arviointiraportti on laadittu maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Tehtävänämme on arvioida, miten Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen toiminnan laatu, organisaatio ja johtaminen vastaavat ympäristön asettamia vaatimuksia. Työ on valmisteltu syksyllä 2000 sekä kirjoitettu kevään ja kesän 2001 aikana. KTTK:n arvioinnin tarve syntyy muuttuvasta toimintaympäristöstä. Organisaatioratkaisuihin ja toimintatapoihin vaikuttavat paitsi alan kehitys, myös yleisemmät valtionhallinnon kehitystrendit. Julkishallinnossa eräänä keskeisenä haasteena on asiantuntijaorganisaatioiden ohjaaminen toteuttamaan entistä paremmin palvelutehtävää. Julkisilta organisaatioilta vaaditaan 2000-luvun Suomessa tehokkuuden lisäksi avoimuutta, johdonmukaisuutta ja vastuun selkeyttä. Julkisten organisaatioiden on tarjottava myös osallistumiskanavia asiakkailleen. KTTK:n organisaation on kehitettävä toimintaansa muuttuvista lähtökohdista käsin, ja arviointiraportti tarjoaa apuvälineen kehittämistyöhön. KTTK:n merkityksen voidaan perustellusti sanoa korostuneen yhteiskunnassa, koska suomalaiset arvostavat yhä enemmän puhtaita ja turvallisia elintarvikkeita. Arviointi on toteutettava aina jostakin näkökulmasta käsin. Tämän arvioinnin perusta on eurooppalaisen laatupalkinnon kriteereissä. Kiinnitämme huomiota KTTK:n ulkoiseen toimintaan ja sen kriittisiin menestystekijöihin. Toisena kokonaisuutena raportissamme on KTTK:n ulkoinen ohjaus ja sidosryhmätyö. Kolmas osuus käsittelee KTTK:n hallintoa. Raportin yhteenveto sisältää näkemyksemme asetettujen laatukriteerien toteutumisesta KTTK:ssa. Uusi näkökulma organisaation kehittämiseen on välttämätön toimintaympäristön muuttuessa. Aiemmat toimenpiteet ovat voineet ohjata organisaatiota edellisessä toimintaympäristössä oikeaan suuntaan. Näin on luultavasti ollut KTTK:n kohdalla, sillä kasvintuotannon suurilta vahingoilta on Suomessa vältytty. Uudessa suunnassa asetettujen kriteerien mittarit näyttävät alussa vähäisiä lukemia, mutta johdonmukaisesti edeten matka taittuu oikeaan suuntaan. Työtämme on tukenut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet hallintojohtaja Riitta Haanpää, johtaja Mirja Kartio, ylijohtaja Lauri Pölkki (31.3.2001 saakka), ylitarkastaja Sinikka Saari, maatalousneuvos Maria Teirikko (ja 1.4.2001 alkaen KTTK:n ylijohtaja) ja talousjohtaja Tuula Tenhula. Arviointitutkimus on suoritettu Tampereen yliopiston hallintotieteen laitoksella ja sen yhteydessä toimivassa ulkoisen palvelutoiminnan yksikössä, hallintotieteiden keskuksessa