Tavoitteena psykologinen ymmärtäminen

Keskustelu

Laki ja perheiden monimuotoisuus

Laki ja perheiden monimuotoisuusErilaiset perheet, perhe- ja läheissuhteet kohtaavat lainsäädännössä monia eri haasteita. Tämän hankkeen tehtävänä on ollut selvittää, millaisia ongelmia monimuotoisilla lapsiperheillä on lainsäädännössä ja miten näitä ongelmia voisi pyrkiä ratkaisemaan. Hankkeen aikana on toteutettu kuusi kyselyä perheille, ja tutkimusasetelma on syntynyt niissä sekä hankkeen toimeksiannossa tunnistetuista ongelmakohdista. Tunnistettuihin haasteisiin on pyritty löytämään ratkaisuja oikeudellisen analyysin sekä kansainvälisen vertailun avulla. Raportissa tarkastellaan lainsäädännön haasteita lapsiperheen perustamisvaiheessa, oikeudellisen ja tosiasiallisen vanhemmuuden rajoilla, lapsiperheiden arjen järjestymisessä sekä sosiaaliturvajärjestelmässä. Tämän raportin lisäksi hankkeessa on julkaistu perintökaaren muutostarpeita tarkasteleva erillisselvitys. Yksiselitteisten ratkaisujen löytäminen tutkimuksessa tunnistettuihin ongelmiin on osoittautunut haastavaksi. Perheiden tilanteet ja näkemykset siitä, kuinka jokin haaste tulisi ratkaista, ovat monimutkaisia ja osin keskenään ristiriitaisia. Yksioikoisten ratkaisumallien sijasta on perusteltua keskittyä sääntelyn tavoitteiden ja perheiden kokemusten yhteensovittamiseen sekä perheitä koskevan tietopohjan vahvistamiseen. Raportissa esitetään 25 ehdotusta tulevan lainsäädäntötyön ja tutkimuksen vahvistamiseksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Paranormaalit, taikauskoiset, maagiset ja uskonnolliset uskomukset

A lack of conceptual clarity and multivariate studies has impeded research on paranormal, superstitious, and magical beliefs. In this series of studies a new conceptual framework of these beliefs was presented. A general belief in the paranormal was shown to lead to specific paranormal, superstitious, and magical beliefs. The beliefs were defined equally as category mistakes where the core attributes of psychological, physical, and biological phenomena are confused with each other. This definition was supported by an empirical examination: Paranormal believers confused more core knowledge than skeptics. A multivariate study revealed that the best predictors of paranormal beliefs were intuitive thinking and a humanistic world view, while low analytical thinking was a less important predictor. Another study showed that women s greater belief in the paranormal compared to men was partially explained by women s higher intuitive and lower analytical thinking. Additionally, it was shown that university students were originally more skeptical than vocational school students, but university studies did not increase skepticism. The finding that paranormal beliefs mainly arise from an intuitive system, instead of a malfunctioning analytical system, explains why the beliefs do not vanish with the increase of education, scientific knowledge, and rational thinking. Religious and paranormal beliefs share important qualities and generally, they were positively related. The most religious people, however, abandoned paranormal beliefs. Religious people and paranormal believers differed from the skeptics similarly by being more intuitive, having experienced more mystical phenomena, and having peers and parents with more positive attitudes toward the supernatural. Religious people had, however, higher conservation and benevolence values than paranormal believers. The new conceptual framework presented in this series of studies integrates research on paranormal, superstitious, magical, and religious beliefs. Hopefully it will enable researchers to develop more elaborated hypotheses and theoretical statements about paranormal beliefs in the future.Paranormaalit (taikauskoiset, maagiset) uskomukset eivät ole hävinneet koulutuksen, tieteellisen tiedon ja rationaalisen ajattelun lisääntymisen myötä. Tämän laajoihin kyselylomaketutkimuksiin perustuvan väitöskirjan tarkoituksena oli selittää, miksi länsimaiset, koulutetut ihmiset uskovat paranormaaleihin ilmiöihin. Yksi keskeinen asia väitöskirjassa oli uuden paranormaalien uskomusten määritelmän esittäminen. Paranormaalit uskomukset määriteltiin kategoriavirheiksi, joissa psykologista, fyysistä ja biologista ydintietoa sekoitetaan keskenään. Ydintieto on tietoa, jonka pienet lapset omaksuvat ilman opettamista. Esimerkiksi uskossa kummituksiin ei-fyysiselle olennolle oletetaan henkisiä ominaisuuksia. Tutkimustuloksemme tukivat uutta määritelmäämme: Paranormaaleihin ilmiöihin uskovat sekoittivat ydintietoa enemmän kuin skeptikot. Paranormaaleja uskomuksia selittivät parhaiten intuitiivinen (automaattinen, kokemusperäinen) ajattelu, vähäisen analyyttisen (rationaalisen, systemaattisen) ajattelun ollessa heikompi selittävä tekijä. Intuitiivinen ja analyyttinen ajattelutapa ovat toisistaan riippumattomia. Naisten runsaampia paranormaaleja uskomuksia miehiin verrattuna selittivät osittain naisten runsaampi intuitiivinen ajattelu ja vähäisempi analyyttinen ajattelu. Yliopisto-opiskelijat olivat lähtökohtaisesti skeptisempiä paranormaaleja uskomuksia kohtaan kuin ammattikoululaiset, mutta yliopistokoulutus ei lisännyt skeptisyyttä. Paranormaalit uskomukset voivatkin esiintyä tieteellisen tiedon ja analyyttisen ajattelun rinnalla juuri siksi, että ne liittyvät intuitiiviseen ajatteluun enemmän kuin huonoon analyyttiseen ajatteluun. Uskonnolliset ja paranormaaleihin ilmiöihin uskovat ihmiset erosivat samalla tavoin skeptikoista: He olivat intuitiivisempia, enemmän mystisiä kokemuksia kohdanneita ja heidän lähipiirinsä suhtautui myönteisemmin yliluonnollisiin ilmiöihin. Yleisesti ottaen mitä enemmän henkilö uskoi paranormaaleihin ilmiöihin, sitä uskonnollisempi hän oli. Kuitenkin kaikkein uskonnollisimmat ihmiset suhtautuivat paranormaaleihin uskomuksiin sitä skeptisemmin, mitä uskonnollisempia he olivat. Lisäksi uskonnollisimmat ihmiset arvostivat muita enemmän perinteitä, turvallisuutta, yhdenmukaisuutta ja hyväntahtoisuutta