Reasons for large annual yield fluctuations in wild arctic bramble (Rubus arcticus subsp arcticus) in Finland

Fluctuations in the yield of wild berries are markedly influenced by weather conditions. However, the cause-effect relationship is often poorly understood. Based on data spanning a 20-year period in Finland, we made an effort to elucidate the influence of different weather conditions on the yield of arctic bramble (Rubus arcticus L). We analyzed the regression coefficients of various weather conditions in several regression models using the elaboration approach. Temperature accumulated in July had a positive effect on yield. Yield was negatively influenced by temperature accumulated during the previous summer, rainfall in the October of the previous year, and temperature accumulated in May of the same year. It is notable that the same weather conditions had a positive influence on yield of the same year whereas these conditions had a negative effect on the yield potential of the following year. Compared with traditional analysis methods, the elaboration approach provided a better understanding of the relationship between weather parameters and yield. The rarity of a good yield could be explained by the particular vulnerability of arctic bramble to the negative effects of weather conditions. Some of these factors could be controlled in field conditions when cultivating arctic bramble.Peer reviewe

Työhyvinvointia tukevat tekijät varhaiskasvatuksessa

Tiivistelmä. Tutkielmamme tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät tukevat työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Olemme toteuttaneet tutkielmamme kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona olemme käyttäneet työhyvinvointia käsitteleviä kotimaisia- ja ulkomaisia työhyvinvointiin liittyviä tutkimuksia ja raportteja sekä varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavia asiakirjoja. Aihe on ajankohtainen ja se on nostettu esiin useita kertoja lähiaikoina, sillä varhaiskasvatuksen työn kuormittavuuteen ja palkkaukseen liittyvät asiat koetaan myös työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä. Aiheen ajankohtaisuuteen vaikuttavat varhaiskasvatuslain (540/2018) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudet päivitykset ja uudistukset vuonna 2018. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvointi on tärkeä osa laadukasta varhaiskasvatusta, sillä työntekijöiden hyvinvointi heijastuu myös lapsiin. Tutkimustuloksistamme nousee esille johtajuuden merkitys työhyvinvointia edistävänä tekijänä. Henkilöstö kokee varhaiskasvatuksen muutoksien aiheuttaman johtajuuden merkityksen lisääntymisen erityisesti pedagogisessa johtamisessa, sillä pedagoginen toiminta on osa laadukasta varhaiskasvatusta, jossa yhtenä tärkeänä tehtävänä nähdään laadunarviointi. Varhaiskasvatuksen resurssointi ja työtehtävien epäselvyys näyttäytyi puolestaan työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavana ilmiönä. Työyhteisön yhteisöllisyys koetaan varhaiskasvatuksen henkilöstössä kantavana voimana, jota voidaan kehittää positiiviseen suuntaan hyvällä pedagogisella johtamisella sekä jaetulla johtajuudella. Jaettu johtajuus nähdään työyhteisön vuorovaikutteisena sisäisenä prosessina, jossa johtamisella on merkittävä tekijä pedagogisena tukijana. Työhyvinvointia tukee myös oman työn hallintaa, johon vaikuttavat koulutustaustat ja stressin sietokyky. Tutkimusten mukaan täydennyskoulutuksella voidaan tukea työyhteisön osaamista ja oppimista, mikä tukee myös työhyvinvointia. Lisäksi arjen lapsiryhmätyö ja esimiehen sekä kollegoiden tuki nähtiin tärkeinä työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä

Extensive Coverage of Marine Mineral Concretions Revealed in Shallow Shelf Sea Areas

Ferromanganese (FeMn) concretions are mineral precipitates found on soft sediment seafloors both in the deep sea and coastal sea areas. These mineral deposits potentially form a three-dimensional habitat for marine organisms, and contain minerals targeted by an emerging seabed mining industry. While FeMn concretions are known to occur abundantly in coastal sea areas, specific information on their spatial distribution and significance for marine ecosystems is lacking. Here, we examine the distribution of FeMn concretions in Finnish marine areas. Drawing on an extensive dataset of 140,000 sites visited by the Finnish Inventory Programme for the Underwater Marine Environment (VELMU), we examine the occurrence of FeMn concretions from seabed mapping, and use spatial modeling techniques to estimate the potential coverage of FeMn concretions. Using seafloor characteristics and hydrographical conditions as predictor variables, we demonstrate that the extent of seafloors covered by concretions in the northern Baltic Sea is larger than anticipated, as concretions were found at similar to 7000 sites, and were projected to occur on over 11% of the Finnish sea areas. These results provide new insights into seafloor complexity in coastal sea areas, and further enable examining the ecological role and resource potential of seabed mineral concretions.Peer reviewe

Oxygen-18 and carbon-13 isotopes in eCO(2) and erythrocytes carbonic anhydrase activity of Finnish prediabetic population

Complex human physiological processes create the stable isotopic composition of exhaled carbon dioxide (eCO(2)), measurable with noninvasive breath tests. Recently, isotope-selective breath tests utilizing natural fluctuation in O-18/O-16 isotope ratio in eCO(2) have been proposed for screening prediabetic (PD) individuals. It has been suggested that O-18/O-16 fractionation patterns reflect shifts in the activity of carbonic anhydrase (CA), an enzyme involved in the metabolic changes in the PD state. To evaluate the applicability of the breath sampling method in Finnish PD individuals, breath delta values (BDVs, parts per thousand) of O-18/O-16 (delta O-18) were monitored for 120 min in real-time with a high-precision optical isotope ratio spectrometer, both in the fasting state and during a 2 h oral glucose tolerance test (2 h OGTT) with non-labeled glucose. In addition, the BDV of C-13/C-12 (delta C-13) was measured, and total erythrocyte CA activity was determined. delta O-18 and CA did not demonstrate any statistically significant differences between PD and non-diabetic control (NDC) participants. Instead, delta C-13 was significantly lower in PD patients in comparison to NDCs in the fasting state and at time points 90 and 120 min of the 2 h OGTT, thus indicating slightly better potential in identifying Finnish PD individuals. However, overlapping values were measured in PD participants and NDCs, and therefore, delta C-13 cannot be applied as a sole measure in screening prediabetes at an individual level. Thus, because the combination of environmental and lifestyle factors and anthropometric parameters has a greater effect on glucose metabolism and CA activity in comparison to the PD state, O-18/O-16 and C-13/C-12 fractionations or CA activity did not prove to be reliable biomarkers for impaired glucose tolerance in Finnish subjects. This study was conducted under the clinicaltrials.gov ID NCT03156478.Peer reviewe