Barn i familjer med missbruksproblem : En kvalitativ studie om daghemmets roll när ett barn kommer från en familj med missbruksproblem

Ämnesområdet och temat för mitt arbete är barn i familjer med missbruksproblem. Syftet med min studie är att förstå vad det som barn innebär att leva i en familj med missbruksproblem och att se vilka konsekvenser det har för barnet. Jag vill även få reda på vad man på daghem kan göra för att stöda barn samt deras föräldrar i familjer med missbruksproblem. Mina tre frågeställningar för arbetet är; Hur ser barnets situation ut i en familj med missbruksproblem? Hur kan man på daghem identifiera och bemöta barn i familjer med missbruksproblem? Hur kan man på daghem hjälpa och stöda barnen samt deras föräldrar? Undersökningen är kvalitativ. Som insamlingsmetod valde jag intervju. Intervjuerna var halvstrukturerade och indelade i olika teman. Jag använde en intervjuguide. Intervjuerna gjordes enskilt och var frivilliga för informanterna. Som informanter till arbetet valde jag föreståndare och barnträdgårdslärare på olika svenskspråkiga daghem i Helsingfors. Informanterna valdes genom utlottning. Under intervjun använde jag bandspelare men gjorde även anteckningar. Intervjuerna genomfördes på daghemmen. Som analysmetod valde jag att göra en innehållsanalys. Begrepp som ger stöd i arbetet är missbruk, delaktighet, fostringsgemenskap samt metoden ta till tals. Den teoretiska delen behandlar familjen och missbruksproblemet, familjehemligheten, missbrukets påverkan på föräldraskapet, barnets situation, barnets reaktioner samt barnets överlevnadsstrategier och roller. Resultaten från intervjuerna visade svårigheterna med att upptäcka missbruk i familjen. Man måste kunna se helheten, alltså själva missbruket men även barnets samt föräldrarnas beteende. Det kom även fram att man på daghemmen inte har någon egentlig plan för hur man ska gå tillväga. Något som är viktigt på daghemmen är teamarbete. Det poängterades även att man på daghemmen arbetar för barnets bästa i alla situationer.This degree thesis studies children in families with abuse problems. The purpose with this study is to understand what it means for a child to live in a family with abuse problems and to see what consequences it has for the child. Another purpose with this study is to find out what to do in the kindergartens to support the children and their parents with abuse problems. The research questions are; What does the child’s situation look like in a family with abuse problems? How can the kindergartens identify and meet the children in families with abuse problems? How can the kindergartens help and support the children and their parents? The study is qualitative. As data collection method I interviewed two managers of the kindergartens and two kindergarten teachers from different Swedish speaking kindergartens in Helsinki. The interviews were divided in different themes. I used an interview guide. I also recorded the interviews but also made notes. I chose the kindergartens by drawing. The interviews took place at the kindergartens. The interviews were done individually and were voluntary for the candidates. As analyze method I used content analysis. The theories that I deal with are; abuse problem, involvement, coopera-tion between the parents and the staff at the kindergartens and an method to discuss an difficult problem. The theoretical part in the study deals with the family and the abuse problem, the family secret, how the abuse problem affects parenthood, the situation for the child, the child’s reaction and how the child survives in a family with abuse problems. The results from the study show the difficulties to identify abuse problems in families. You have to see the whole picture, which means the abuse itself but also the behavior of both the child and the parents. The result also shows that the kindergartens don´t have an actual plan to deal with abuse problems in a family. Teamwork is an important thing in the kindergartens. It was also pointed out that the child´s best was the most important thing in every situation

Factors Affecting Cancer Behavior with Special Reference to Lymphatic Vessels, Macrophages, EGFR, and Pim-1 in Colorectal Cancer

Syövän käyttäytymiseen ja ennusteeseen vaikuttavat monet tekijät, muun muassa muutokset syöpäsoluissa sekä kasvainta ympäröivässä mikroympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia uusia prediktiivisiä ja prognostisia ennustetekijöitä syöpäsoluissa (EGFR geenikopiomäärä, EGFR, onkogeeni pim-1) sekä syöpäkasvaimen mikroympäristöön kuuluvissa imuteissä (CLEVER-1, podoplaniini), makrofageissa (CD68, CLEVER-1) ja T lymfosyyteissä (CD3) kolorektaalisyövässä. Lisäksi tutkittiin imuteiden molekulaarisia ominaisuuksia tarkemmin (CD73, LYVE-1, podoplaniini) kuten myös lymfosyyttien ja dendriittisolujen liikennöintiä imuteissä. Tutkimustulokset osoittavat että korkea Pim-1 ekspressiotaso, suuri peritumoraalinen CD68+ makrofagimäärä sekä varhaisen vaiheen taudissa suuri CLEVER-1+ peritumoraalinen makrofagimäärä ovat hyvän ennusteen tekijöitä kolorektaalisyövässä. Metastaattisessa taudissa sen sijaan suuri määrä CLEVER-1+ makrofageja, sekä intra- että peritumoraalisesti, liittyy huonoon tautiennusteeseen. EGFR geenikopiomäärä, EGFR proteiinipitoisuuden ohjaaman hopea in situ hybridisaatiomenetelmän avulla määritettynä, ennusti vastetta anti-EGFR hoidolle metastaattisessa kolorektaalisyövässä tarkemmin kuin nykyisin rutiinisti käytössä oleva KRAS määritys. Lisäksi havaittiin että imutiet ovat monimuotoisia imutiemarkkeri ekspressionsa suhteen sekä normaali- että syöpäkudoksissa. CD73 molekyylin funktio imuteissä poikkesi selvästi molekyylin funktiosta verisuonissa. Yhteenvetona voidaan todeta että kolorektaalisyövän ennusteeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys vaihtelee taudin levinneisyysasteen sekä imuteiden että makrofagien sijainnin perusteella. Korkea Pim-1 ilmentyminen on yhteydessä hyvään kolorektaalisyöpäennusteeseen. Lisäksi EGFR geenikopiomäärä osoittautui lupaavaksi uudeksi prediktiiviseksi ennustetekijäksi KRAS villintyypin metastaattista kolorektaalisyöpää sairastavilla potilailla.Siirretty Doriast

Muutosviestinnällä parempaa muutosvalmiutta? : Sote-alan henkilöstön muutosvalmiuden tukeminen muutosviestinnällä organisaatiomuutoksen yhteydessä

Suomen historian tähän asti merkittävin hallinnollinen uudistus, sote-uudistus, asettaa sote-alan kunnalliset organisaatiot ja niiden henkilöstön koettelevan muutoksen eteen. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee muutosilmiötä henkilöstön näkökulmasta ja tutkii muutosvalmiuden ja muutosviestinnän käsitteitä julkisen sosiaali- ja terveysjärjestelmän kontekstissa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää ajankohtaisen muutoksen kohteena olevan henkilöstön kokemuksia omasta muutosvalmiudestaan ja muutosprosessin aikana toteutuneesta muutosviestinnästä sekä nostaa esille henkilöstön toiveita ja tarpeita muutosviestinnän suhteen. Näiden lisäksi tutkielman tavoitteena oli luoda käytäntöön sovellettavaa tietoa siitä, miten muutosviestinnän keinoilla voidaan tukea henkilöstön muutosvalmiutta muutoksen yhteydessä. Henkilöstön kokemuksia omasta muutosvalmiudestaan ja toteutuneesta muutosviestinnästä kartoitettiin Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän henkilöstölle kohdistetulla verkkokyselyllä. Verkkokysely toteutettiin sähköisesti keväällä 2022, ja siihen vastasi yhteensä 1542 työntekijää. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja kyselyssä jätetyt avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysiin lukeutuvalla teemoittelulla. Tutkielman teoreettinen pohja rakentui muutosvalmiutta ja muutosviestintää käsittelevään kirjallisuuteen ja aikaisemmin tutkittuun tietoon. Muutosvalmiuden käsitettä tarkasteltiin esimerkiksi Holtin ja muiden (2010), Armenakiksen ja muiden (1993) ja Weinerin ja muiden (2008) muutosvalmiutta käsittelevän tutkimuksen kautta. Muutosviestinnän käsitettä lähestyttiin tarkastelemalla miten muutosvalmiuden ja muutosviestinnän käsitteiden yhteyttä kuvataan kirjallisuudessa ja tarkastelemalla muutosviestinnän keinoja ja kanavia. Tutkielman tulokset tukivat aiempaa tutkimusta siinä, että muutostilanteet ja niiden seuraukset aiheuttavat usein suurta epävarmuuden tunnetta henkilöstössä. Tulosten perusteella voitiin todeta, että muutokset koskettavat yksittäistä työntekijää syvältä. Kyselyyn vastanneet pitivät erityisen tärkeänä, että työntekijöille viestitään muutoksen vaikutuksista heidän työtilanteeseen. Tuloksissa nousi esille, että viestintä koettiin määrällisesti ja sisällöllisesti puutteelliseksi ja erityisesti käytännön asioista viestiminen koettiin jääneen vähille. Muutoksen tavoitteista ja suurista linjoista viestiminen toteutui, mutta aiheutti samalla, että muutos jäi etäiseksi henkilöstölle. Lisäksi viestinnän dialogisuus ja henkilöstön mahdollisuudet tuoda esille omia näkökulmia muutoksesta koettiin huonona. Nämä ovat teoriassa todettu olevan ratkaisevia tekijöitä henkilöstön muutosvalmiuden kannalta. Viestintäkeinojen suhteen voitiin todeta, että henkilöstö kaipasi enemmän kasvokkain tapahtuvaa viestintää, mikä näkyi myös teoriassa tärkeänä seikkana. Lisäksi teoriassa esille noussut esihenkilöiden tärkeä rooli muutosvalmiuden ja muutosviestinnän kannalta näkyi myös tämän tutkielman tuloksissa. Tutkielman tulokset lisäävät ymmärrystä henkilöstön muutoskokemusta kohtaan ja ohjaa panostamaan henkilöstön muutosvalmiutta tukeviin viestinnän laadullisiin ja määrällisiin vaatimuksiin.En av de mest märkvärdiga förvaltningsreformerna i Finlands historia, social- och hälsovårdsreformen, ställer de offentliga social- och hälsovårdsorganisationerna och deras personal inför en prövande förändring. Den här pro gradu -avhandlingen granskar organisationsförändringar ur personalens perspektiv och undersöker begreppena förändringsfärdighet och förändringskommunikation i den offentliga social- och hälsovårdssektorns kontext. Avhandlingens målsättning var att granska hur personal som deltagit i en aktuell organisationsförändring upplevde sin egen förändringsfärdighet och förändringskommunikationen i samband med förändringsprocessen samt att lyfta fram de behov och krav personalen har gällande kommunikation och information. Målsättningen var också att få fram kunskap om hur man med hjälp av förändringskommunikation kan stöda personalens förändringsfärdighet. Personalens erfarenheter av den egna förändringsfärdigheten samt förändringskommunikationen kartlades med hjälp av en enkät som riktades till personalen vid samkommunen för Österbottens välfärdsområde. Enkäten genomfördes elektroniskt våren 2022 efter att samkommunen för välfärdsområdet bildats 1.1.2022. Enkäten samlade totalt 1542 svar. Den kvantitativa datan analyserades med SPSS och de öppna svaren i enkäten med kvalitativ innehållsanalys. Den teoretiska referensramen i avhandlingen utgick från litteratur och tidigare studier om förändringsfärdighet och förändringskommunikation. Begreppet förändringsfärdighet granskades utifrån tidigare studier som gjorts av bl.a. Holt m.fl. (2010), Armenakis m.fl. (1993) och Weiner m.fl. (2008). Kommunikation vid organisationsförändringar granskades utgående från hur sambandet mellan begreppena förändringsfärdighet och förändringskommunikation behandlas i litteraturen samt genom att titta på olika kommunikationsmedel och -kanaler. Utgående från avhandlingens resultat kan man konstatera att en organisationsförändring och dess inverkan ofta orsakar stor osäkerhet bland personalen och att förändringar starkt berör enskilda arbetstagare. De som besvarat enkäten framhöll vikten av att få konkret information om förändringens inverkan på den egna arbetssituationen. Resultaten visade även att kommunikationen vid den aktuella organisationsförändringen upplevdes brisfällig både kvantitativt och kvalitativt. Speciellt bristen på konkret information orsakade att förändringen kändes avlägsen för personalen. Däremot upplevde personalen sig ändå ha fått information om förändringens målsättningar och stora linjedragningar. Dialogen i kommunikationen och möjligheterna att föra fram sina egna synpunkter om förändringen upplevdes som dåliga. Dessa faktorer lyfts fram i teorin som avgörande för personalens förändringsfärdighet. I resultaten framkom att personalen önskat mer kommunikation ansikte mot ansikte, vilket också syntes som en viktig faktor i tidigare studier. I tidigare studier framhålls förpersonernas viktiga roll i att stöda personalens förändringsfärdighet, vilket framkom även i den här avhandlingen. Avhandlingen ger en ökad försåelse för personalens upplevelser i samband med en organisationsförändring och stöder vikten av kvalititativa och kvantitativa satsningar på kommunikation

Stage I-IV Colorectal Cancer Prognosis Can Be Predicted by Type and Number of Intratumoral Macrophages and CLEVER-1(+) Vessel Density

Simple Summary Tumor-associated macrophages can either promote or prevent cancer growth depending on factors such as macrophage polarization status, tumor type, and disease stage. Macrophages and vessels interact with each other, and the number of lymphatic vessels also affects cancer survival. CLEVER-1 is a protein expressed both on immunosuppressive M2 macrophages and lymphatic vessels. The aim of this study was to validate our previous results regarding the prognostic role of CLEVER-1(+) macrophages, CD68(+) macrophages, and CLEVER-1(+) lymphatic vessels in stage I-IV colorectal cancer. The results indicate that the prognostic role of tumor-associated macrophages and lymphatic vessels changes during disease progression. The findings resemble our earlier results, but are not completely equal, which may be due to the different types of tumor samples used in the two studies (whole section vs. tissue microarray). Macrophages, which are key players in the tumor microenvironment and affect the prognosis of many cancers, interact with lymphatic vessels in tumor tissue. However, the prognostic role of tumor-associated macrophages (TAM) and lymphatic vessels in human colorectal cancer (CRC) remains controversial. We investigated the prognostic role of CD68(+) and CLEVER-1(+) (common lymphatic endothelial and vascular endothelial receptor 1) TAMs in addition to CLEVER-1(+) lymphatic vessels in 498 stage I-IV CRC patients. The molecular markers were detected by immunohistochemical (IHC) analysis. The results showed that, in early stage I CRC and in young patients (age below median,Peer reviewe

Stage I–IV Colorectal Cancer Prognosis Can Be Predicted by Type and Number of Intratumoral Macrophages and CLEVER-1+ Vessel Density

Macrophages, which are key players in the tumor microenvironment and affect the prognosis of many cancers, interact with lymphatic vessels in tumor tissue. However, the prognostic role of tumor-associated macrophages (TAM) and lymphatic vessels in human colorectal cancer (CRC) remains controversial. We investigated the prognostic role of CD68+ and CLEVER-1+ (common lymphatic endothelial and vascular endothelial receptor 1) TAMs in addition to CLEVER-1+ lymphatic vessels in 498 stage I–IV CRC patients. The molecular markers were detected by immunohistochemical (IHC) analysis. The results showed that, in early stage I CRC and in young patients (age below median, ≤67.4 years), a high number of CD68+ and CLEVER-1+ TAMs was associated with longer disease-specific survival (DSS). In early stage I CRC, high intratumoral CLEVER-1+ lymphatic vessel density (LVD) predicted a favorable prognosis, whereas the opposite pattern was observed in stage II CRC. The highest density of CLEVER-1+ lymphatic vessels was found in metastatic disease. The combination of intratumoral CLEVER-1+ lymphatic vesselhigh + CD68+ TAMlow was associated with poor DSS in stage I–IV rectal cancer. The present results indicate that the prognostic significance of intratumoral macrophages and CLEVER-1+ lymphatic vessels differs according to disease stage, reflecting the dynamic changes occurring in the tumor microenvironment during disease progression

Stage I–IV Colorectal Cancer Prognosis Can Be Predicted by Type and Number of Intratumoral Macrophages and CLEVER-1+ Vessel Density

Macrophages, which are key players in the tumor microenvironment and affect the prognosis of many cancers, interact with lymphatic vessels in tumor tissue. However, the prognostic role of tumor-associated macrophages (TAM) and lymphatic vessels in human colorectal cancer (CRC) remains controversial. We investigated the prognostic role of CD68+ and CLEVER-1+ (common lymphatic endothelial and vascular endothelial receptor 1) TAMs in addition to CLEVER-1+ lymphatic vessels in 498 stage I–IV CRC patients. The molecular markers were detected by immunohistochemical (IHC) analysis. The results showed that, in early stage I CRC and in young patients (age below median, ≤67.4 years), a high number of CD68+ and CLEVER-1+ TAMs was associated with longer disease-specific survival (DSS). In early stage I CRC, high intratumoral CLEVER-1+ lymphatic vessel density (LVD) predicted a favorable prognosis, whereas the opposite pattern was observed in stage II CRC. The highest density of CLEVER-1+ lymphatic vessels was found in metastatic disease. The combination of intratumoral CLEVER-1+ lymphatic vesselhigh + CD68+ TAMlow was associated with poor DSS in stage I–IV rectal cancer. The present results indicate that the prognostic significance of intratumoral macrophages and CLEVER-1+ lymphatic vessels differs according to disease stage, reflecting the dynamic changes occurring in the tumor microenvironment during disease progression

FHOD1 and FMNL1 formin proteins in intestinal gastric cancer: correlation with tumor-infiltrating T lymphocytes and molecular subtypes

Background Gastric cancer (GC) is the third most common cause of cancer death. Intestinal type GC is a molecularly diverse disease. Formins control cytoskeletal processes and have been implicated in the progression of many cancers. Their clinical significance in GC remains unclear. Here, we characterize the expression of formin proteins FHOD1 and FMNL1 in intestinal GC tissue samples and investigate their association with clinical parameters, GC molecular subtypes and intratumoral T lymphocytes. Methods The prognostic significance of FHOD1 and FMNL1 mRNA expression was studied with Kaplan-Meier analyses in an online database. The expression of FHOD1 and FMNL1 proteins was characterized in GC cells, and in non-neoplastic and malignant tissues utilizing tumor microarrays of intestinal GC representing different molecular subtypes. FHOD1 and FMNL1 expression was correlated with clinical parameters, molecular features and T lymphocyte infiltration. Immunohistochemical expression of neither formin correlated with survival. Results Kaplan-Meier analysis associated high FHOD1 and FMNL1 mRNA expression with reduced overall survival (OS). Characterization of FHOD1 and FMNL1 in GC cells showed cytoplasmic expression along the actin filaments. Similar pattern was recapitulated in GC tissue samples. Elevated FMNL1 was associated with larger tumor size and higher disease stage. Downregulation of FHOD1 associated with TP53-mutated GC tumors. Tumor cell FHOD1 expression strongly correlated with high numbers of tumor-infiltrating CD8 + lymphocytes. Conclusions FHOD1 and FMNL1 proteins are expressed in the tumor cells of intestinal GC and significantly associate with clinical parameters without direct prognostic significance. FHOD1 correlates with high intratumoral CD8 + T lymphocyte infiltration in this cohort.Peer reviewe

Association of tumor-infiltrating T lymphocytes with intestinal-type gastric cancer molecular subtypes and outcome

While host immune response is likely to be important for the prognosis of gastric cancer patients, detailed information on the T lymphocyte infiltration in different gastric cancer subtypes is lacking. Here, we studied the presence of CD3, CD8, and FOXP3 (Forkhead box p3) expressing T lymphocytes in a retrospective cohort of 190 intestinal gastric and gastroesophageal adenocarcinomas. The cancers represented four distinct molecular subtypes: Epstein-Barr virus–positive (EBV+), mismatch-repair-deficient (MMR-D), aberrant TP53, and the “other” subtype. The absolute numbers of CD3+, CD8+, and FOXP3+ T lymphocytes were analyzed in relation with these molecular subtypes and selected clinicopathological parameters. Overall, there was a large variation in the amount of infiltrating T lymphocyte in all molecular subtypes. Among the subtypes, EBV+ cancers differed from the other subtypes in increased lymphocyte infiltration and high CD8+/FOXP3+ ratio. While the TP53 aberrant subtype did not differ in the absolute amount of T lymphocyte, the ratio of CD8+/FOXP3+ and CD3+/FOXP3+ cells was highest in this subtype, possibly reflecting immunosuppression associated with genomic instability. Increased CD3+ and CD8+ T lymphocyte infiltrates were associated with better survival, and remained as independent prognostic factors in a multivariate analysis. This study is the first to investigate lymphocytic infiltration within four molecular subtypes of intestinal-type gastric cancer in a European cohort. The results provide an important addition to the current knowledge of T lymphocyte–dependent immune response in gastric cancer and its prognostic significance.Peer reviewe

An easily adaptable validated risk score predicts cancer-specific survival in stage II colon cancer

Non peer reviewe