Yritysverotukien käsite, luokittelu ja vaikuttavuus

Selvitys tarkastelee verotukien raportointia Suomessa ja ulkomailla sekä eräiden elinkeinoverotukseen sisältyvien verotukien vaikuttavuutta. Ensimmäisen kysymyksen osalta arvioidaan, kuinka hyvin nykyinen verotukien selvittämiskäytäntö kykenee tunnistamaan yritystukien kaltaiset verotuet ja miten sitä voitaisiin kehittää tukipolitiikan tietotarpeita paremmin palvelevaksi. Selvityksessä havaitaan, että nykyisin verotuiksi tunnistetaan heterogeeninen joukko säännöksiä, joista vain osa on suoran tuen kaltaisia. Verotukilistausten informatiivisuutta olisi mahdollista kehittää luokittelemalla verotuet niiden tavoitteiden mukaisiin luokkiin. Raportin vaikuttavuusanalyysissä tarkastellaan kehitysalueella toimiville yrityksille kohdennettuja korotettuja poistoja. Tutkimustulosten mukaan näiden verotukien käyttöaste oli matala eikä niillä havaittu olevan vaikutuksia yritysten investointeihin.nonPeerReviewe

Kaivosveron vaihtoehdot ja niiden vertailu

Hankkeessa arvioitiin vaihtoehtoisia tapoja kerätä yhteiskunnalle korvaus uusiutumattomien mineraalivarojen käytöstä. Siinä kartoitettiin keskeinen vero-oikeudellinen ja taloustieteellinen kirjallisuus sekä kaivostoimintaa koskeva ympäristösääntely. Veromalleiksi valikoitui kaksi tuotantoveroa (määrärojalti ja arvorojalti) ja kaksi kaivosten nettotuloon kohdistuvaa veroa (voittovero ja renttivero). Niitä vertailtiin tutkimuskirjallisuuden ja simulointimallin avulla. Simulointilaskelmat rajautuivat metallimineraalien louhintaan. Rojaltien etuja ovat tasainen verotuotto ja helpohko toimeenpano sekä haittoja kielteiset kannustevaikutukset investointeihin ja tuotantoon. Nettotuloon kohdistuvien verojen edut ja haitat ovat päinvastaiset. Esim. renttivero ei vääristä yritysten taloudellisia valintoja, mutta se voi olla vaativa toimeenpanna ja sen tuotto vaihtelee. Jos tavoitteena on kerätä veroja vähäisin taloudellisin vääristymin, renttivero on suositeltavin vaihtoehto. Jos taas halutaan vakautta verotuottoon ja nostaa louhimisen kannattavuuskynnystä, tämä voidaan tehdä matalan rojaltin ja renttiveron yhdistelmällä. Kaivosten sähköveroluokan muutos kerryttäisi pienehkön verotuoton. Samalla se nostaisi sähköä käyttävän teknologian kustannuksia ja heikentäisi kannustetta tuotannon sähköistämiseen. Kaivosvero soveltuu huonosti kuntien tulolähteeksi. Kaivoskuntien taloudelliseen tukemiseen on tehokkaampia keinoja.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Innovaatiomyönteinen sääntely : Nykytila ja hyvät käytännöt

Nopea teknologinen kehitys ja tarve löytää ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin edellyttävät uusia sääntelyn lähestymistapoja. Viime vuosina eri maissa onkin otettu käyttöön erilaisia innovaatiomyönteisen sääntelyn käytäntöjä. Sääntelystä on tullut yhä tärkeämpi innovaatiopolitiikan väline. Aihe on kuitenkin vielä uusi ja jäsentymätön. Tässä selvityksessä on esitetty innovaatiomyönteisen sääntelyn viitekehys sekä kuvattu innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytilaa Suomessa. Lisäksi on tunnistettu innovaatiomyönteiseen sääntelyyn liittyviä hyviä käytäntöjä Suomesta ja kansainvälisesti. Yleiskuvan lisäksi aihetta on tarkasteltu kolmen alakohtaisen esimerkin (alustatalous, kiertotalous ja terveystiedon hyödyntäminen) kautta. Selvitys suosittelee innovaatiomyönteisen sääntelyn yleisten periaatteiden ja reunaehtojen tarkempaa määrittelyä, ministeriöiden välisen poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamista, säädösehdotusten arvioinnin ohjeistusten täsmentämistä sekä viranomaisten ja yritysten välisen vuoropuhelua kehittämistä. Lisäksi selvitys peräänkuuluttaa sääntelyn roolin vahvistamista innovaatiopolitiikan välineenä, innovaatiomyönteisten lainsäädännön ratkaisujen (esim. kokeilujen) rohkeampaa hyödyntämistä, sääntelytarpeiden tunnistamisen ja ennakoinnin lisäämistä sekä neuvovan sääntelyn ja täytäntöönpanovaiheen käytäntöjen tehokkaampaa hyödyntämistä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Tietoja Inarin kalastajalappalaisten rakennuksista

KielenaineksetKudiala, kudila (kieli: suomi, sivulla: 49)nili (kieli: suomi, sivulla: 62)purnu (kieli: suomi, sivulla: 62)saih(v)o (kieli: suomi, sivulla: 62)siljo (kieli: suomi, sivulla: 64

Tietoja Inarin kalastajalappalaisten rakennuksista

Kielenaineksetkiekerö (kieli: suomi, sivulla: 37)laavo (kieli: suomi, sivulla: 36

Suom. huhtoa

Kielenaineksethotaista (kieli: suomi, sivulla: 43)hoti|a, -koita (kieli: suomi, sivulla: 43)hotkia (kieli: suomi, sivulla: 43)hudima (kieli: viro, sivulla: 42)huhkia (kieli: suomi, sivulla: 44)huhm|ata, -ia (kieli: suomi, sivulla: 42)huhm|ata, -ia (kieli: suomi, sivulla: 44)huht|ia, -oa (kieli: suomi, sivulla: 40)huht|ia, -oa (kieli: suomi, sivulla: 41)hus|a, -ilo, ilus (kieli: suomi, sivulla: 44)huti, -loida, -lus, -mainen (kieli: suomi, sivulla: 44)hutia (kieli: suomi, sivulla: 42)hutikoita (kieli: suomi, sivulla: 42)hutilus (kieli: suomi, sivulla: 44)hutkia (kieli: suomi, sivulla: 42)huuhtoa, huhtoa (kieli: suomi, sivulla: 41)huuska (kieli: suomi, sivulla: 44)huuttilo (kieli: suomi, sivulla: 44)kiehata (kieli: suomi, sivulla: 42)kiehtoa (kieli: suomi, sivulla: 42)kiehua, k5ehua (kieli: suomi, sivulla: 42)kietoa (kieli: suomi, sivulla: 42)maukku (kieli: suomi, sivulla: 40)õzuma (kieli: viro, sivulla: 43)uht|ima, -uma (kieli: viro, sivulla: 41)ust|e, -i (kieli: viro, sivulla: 44)utma (kieli: viro, sivulla: 40)uutt|aa, -ua (kieli: suomi, sivulla: 40)uzin (kieli: viro, sivulla: 44)vihi (kieli: suomi, sivulla: 42)viti (kieli: suomi, sivulla: 42