Event-based probabilistic risk assessment of livestock snow disasters in the Qinghai–Tibetan Plateau

Understanding risk using quantitative risk assessment offers critical information for risk-informed reduction actions, investing in building resilience, and planning for adaptation. This study develops an event-based probabilistic risk assessment (PRA) model for livestock snow disasters in the Qinghai–Tibetan Plateau (QTP) region and derives risk assessment results based on historical climate conditions (1980–2015) and present-day prevention capacity. In the model, a hazard module was developed to identify and simulate individual snow disaster events based on boosted regression trees. By combining a fitted quantitative vulnerability function and exposure derived from vegetation type and grassland carrying capacity, we estimated risk metrics based on livestock mortality and mortality rate. In our results, high-risk regions include the Nyainqêntanglha Range, Tanggula Range, Bayankhar Mountains and the region between the Kailas Range and the neighbouring Himalayas. In these regions, annual livestock mortality rates were estimated as  &gt; 2&thinsp;% and mortality was estimated as  &gt; 2 sheep unit km−1 at a return period of 20 years. Prefectures identified with extremely high risk include Guoluo in Qinghai Province and Naqu, and Shigatse in the Tibet Autonomous Region. In these prefectures, a snow disaster event with a return period of 20 years or higher can easily claim total losses of more than 500&thinsp;000 sheep units. Our event-based PRA results provide a quantitative reference for preparedness and insurance solutions in reducing mortality risk. The methodology developed here can be further adapted to future climate change risk analyses and provide important information for planning climate change adaption in the QTP region.</p

Governance Matters : China's Developing Western Region with a Focus on Qinghai Province

This study is about governance in contemporary China. The focus is on Qinghai Province, one of the twelve provincial-level units included in the western region development strategy launched in 2000 by the government of China. Qinghai, the subject of the case study, is not a very well-known province. Hence, this study is significant, because it provides new knowledge about the province of Qinghai, its governance and diverse challenges, and deepens one s overall knowledge regarding China. Qinghai province is one of the slowest developing regions of China. My research problem is to analyze to what extent provincial development correlates with the quality of governance. The central concept of this research is good governance. This dissertation employs a grounded theory approach while the theoretical framework of this study is built on the Three World s approach of analyzing the three main themes, namely, the environment, economic development, and cultural diversity, and to support the empirical work. Philosophical issues in the humanities and contemporary theories of governance are brought in to provide deeper understanding of governance, and to understand to what extent and how characteristics of good governance (derived from the Western canon) are combined with Chinese tradition. A qualitative research method is chosen to provide a deeper understanding of the contemporary challenges of Qinghai (and China) and to provide some insight into the role and impact of governance on provincial development. It also focuses on the Tibetan ethnic group in order to develop as full an understanding as possible about the province. The challenges faced by Qinghai concern in particular its environment, economic development, and cultural diversity, all of which are closely interrelated. The findings demonstrate that Qinghai Province is not a powerful actor, because it has weak communications with the central government and weak collaboration with its stakeholders and civil society. How Qinghai s provincial government conducts provincial development remains a key question in terms of shaping the province s future. The question is how is Qinghai s government best able to govern in a way that is beneficial for the people. This study demonstrates that this is a significant question that challenges governance everywhere, and particularly in China given the absence of democracy. This study provides the ingredients for reflection as to how provincial government can be motivated to choose to govern in a sustainable way, instead of leaning on growth factors with too little consideration about the impact on the environment and the people.Tutkin väitöskirjatyössäni nyky-Kiinan politiikkaa ja yhteiskuntaa. Tutkimuksen kohteena on Kiinan neljänneksi suurin, Qinghain maakunta. Qinghai sijaitsee Luoteis-Kiinassa Tiibetin ylänköalueella, josta kolme suurta jokea Keltainen joki, Yangtse virta ja Mekong saavat alkunsa. Qinghai on myös yksi kahdestatoista maakuntatason yksiköstä, joka sisältyy Kiinan keskushallituksen vuonna 2000 käynnistämään länsiosan kehittämisstrategiaan (Xibu Da Kaifa). Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtio on panostanut maakunnan infrastruktuurin kehittämiseen. Siitä huolimatta luonnonvaroiltaan rikas maakunta on yksi hitaimmin kehittyvistä alueista Kiinassa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miksi Qinghai ei ole paremmin pystynyt hyödyntämään länsialueen kehittämispolitiikkaa. Tutkimuksen keskeinen konsepti on hyvä hallintotapa, jonka ymmärtämiseksi teoreettinen keskustelu tuo mukaan hallintotapaa koskevat länsimaiset ja kiinalaiset filosofiat sekä ajankohtaiset teoriat. Analysoin teoreettisen kehyksen puitteissa Qinghain maakuntahallituksen aikaansaamia tuloksia: ympäristöä, talouden kehitystä ja kulttuurien monimuotoisuutta. Lähemmän tarkastelun kohteena ovat Tiibetiläiset, jotka muodostavat suurimman etnisen ryhmän Qinghaissa. Kiinan hallituksen käynnistämät hankkeet merkitsevät suuria muutoksia heidän elämässään. Tutkimustulokset osoittavat, että Qinghain kehitystä jarruttavat luonnonolosuhteet, historia ja aluepoliittiset päätökset, mutta ennen kaikkea maakuntahallinnon merkitys on ratkaiseva siinä miten resursseja kohdennetaan. Maakuntahallitus on suoraan keskushallituksen alainen ja sen tehtävänä on huolehtia siitä, että keskushallinnon määräykset toteutetaan maakunnan muilla alemmilla hallinnon tasoilla. Tutkimustulokset vahvistavat myös sen, että Qinghai maakuntahallitus on voimaton toimitsija. Sen kommunikointi ja yhteistyö keskushallituksen ja muiden yhteiskunnan toimijoiden, kuten yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa, on heikkoa. Maakunnan kestävän kehityksen kannalta avainasia on se, miten Qinghain maakuntahallitus hallitsee ja miten se huomioi ympäristön ja väestön sen sijaan, että se nojautuu harmonisen yhteiskunnan kasvutavoitteisiin. Tärkeää on myös ymmärtää, miten maakuntahallitus voisi demokratian puuttuessa edesauttaa ruohonjuuritason osallistumista päätöksentekoon. Tämä tutkimus on tärkeä, koska se antaa uutta tietoa vähän tunnetusta Qinghain maakunnasta, sen haasteista ja hallinnosta. Lisäksi tutkimus antaa tietoa Kiinan länsiosan kehittämispolitiikasta ja sen vaikutuksista syventäen samalla yleistä Kiina tietoutta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös antaa aineksia hyvän hallintotavan tunnistamiseksi ja motivoida niin Qinghain kuin muidenkin maakuntien hallinnon suuntaamista hyvään hallintotapaan, edesauttaen kestävää kehitystä ja ihmisten osallistumista heitä koskeviin päätöksiin

Alternative Development on the Tibetan Plateau: The Case of the Slaughter Renunciation Movement

Since Deng Xiaoping\u27s economic reforms in the 1980s, the Chinese state has extended and intensified its economic development agenda, trying to shape its citizens to become rational market actors who prioritize commodity production. In Tibetan pastoral areas, this takes the form of efforts to develop the livestock industry by encouraging herders to increase their off-take rate to intensify production. As a result, Tibetan herders have become involved in selling ever-larger numbers of yaks to Han and Chinese Muslim traders. However, reforms also allowed a measure of religious freedom. Since 2000 many lamas (religious leaders) have become concerned about the mass sale of livestock for slaughter, because the Buddhist principle of cause-and-effect suggests that killing is a serious sin to be avoided. Using their tremendous influence and authority, these lamas have initiated a slaughter renunciation movement, persuading people to take oaths to stop selling livestock for slaughter - precisely the opposite of what the state suggests they must do to become materially \u22developed.\u22 Many Tibetan herders have participated in these movements, even though their livelihoods depend heavily on the sale of animal products. The thesis explores the relationship between Tibetan Buddhist revival, secular neoliberal economic reforms, and the cultural transformation of Tibetan herders in the market economy since the 1980s. The research used mixed methods, including household surveys, in-depth, semi-structured interviews, analysis of texts and visual media, and participant observation, conducted over a period of 12 months in Tibetan areas of China\u27s Sichuan province. I argue that the slaughter renunciation movement is an effort by Tibetan khenpos to enact a moral correction of Tibetan herders that works as an intervention to the transformation brought by secular-based economic development. This intervention reflects a process in which Tibetan people are creating a Buddhist-informed neo-liberal development, which produces inequality on the one hand, and which is coded by Tibetan Buddhist norms and meanings on the other hand. With this movement we can also see how a Buddhist form of development departs from the dominant secular-based neo-liberalization process in contemporary China, through a process of contestation, incorporation, and rejection among multiple agents with different cultural agendas. Thus, the dissertation demonstrates that what most scholars refer to as neo-liberalism in China is, indeed, a process of secularization and deepening of materialism; it is an uneven and culturally constituted process. Tibetan khenpos and their movements do not entirely reject this process, but rather selectively reject and embrace it by imbuing uneven processes with Tibetan Buddhist meanings, forming a Buddhist-informed neo-liberalization process

The Chinese Revolution on the Tibetan Frontier: State Building, National Integration and Socialist Transformation, Zeku (Tsékhok) County, 1953-1958

This dissertation analyzes early attempts by the Chinese Communist Party to integrate Zeku (Tsékhok) County, an ethnically Tibetan, pastoral region located in southeastern Qinghai/Amdo, into the People's Republic of China. Employing county-level archival materials, it argues that during the immediate post-Liberation period, Party leaders implicitly understood both the administrative and epistemological obstacles to transforming a vast multiethnic empire into a unitary, socialist nation-state. For much of the 1950s it therefore employed a "subimperial" strategy, referred to as the United Front, as a means to gradually and voluntarily bridge the gap between empire and nation. However, the United Front ultimately lost out to a revolutionary impatience that demanded immediate national integration and socialist transformation, leading in 1958 to communization, democratic reforms and rebellion. Despite successfully identifying the tensions between empire and nation, and attempting to creatively resolve them, empire was eliminated before the process of de-imperialization and nationalization was completed. This failure occurred at both the level of policy and narrative, leaving Amdo's Tibetan population unevenly absorbed into the modern Chinese nation-state

Tradition and Modernity : Cultural Continuum and Transition among Tibetans in Amdo

The purpose of this ethnographic study is to describe and analyze how various aspects of Tibetan culture in the region of Amdo (northeastern Tibet) have changed since the 1950s. The study is unique because of my perspective as a native Amdoba who has received a western education. Experience from Amdo confirms that political events locally or elsewhere can profoundly change a population s culture. Whenever a significant change in culture occurs, the affected population must re¬examine who they are, who they would like to become, and where they would like to go. I have chosen to use a qualitative approach in order to produce a rich description of the social and cultural phenomena of Amdo. I use this qualitative approach as a way of gaining insight into Tibetan culture through the discovery of the cultural significance behind such seemingly mundane things such as kinship and marriage, food, clothing, and shelter. The research also presents an extensive discourse on the New Thinkers, a group of intellectuals who advocate discarding traditional Tibetan culture and adopting a more modern one. An ideological battle is currently brewing among Tibetans in Amdo. This battle is being waged not only for the physical place called Tibet but also for the hearts and minds of ethnic Tibetans. All Tibetans must answer for themselves the question of who they are as Tibetans. Tibetans in Amdo have interacted with other ethnic groups for many centuries, and this has strengthened their ability to survive even under external threat to their culture. Since the 1980s, Tibetans living in Amdo have adopted modern clothing, diet, and housing. At the same time, many features of Tibet s traditional culture, such as their kinship terms and marriage customs continue to survive. This thesis presents the first general outline of the cultural and ethnic changes that are taking place among the Tibetans of Amdo.Tämä tutkielma on etnografinen kuvaus ja analyysi siitä, miten Amdon alueen (Koil-lis-Tiibetin) kulttuurin eri piirteet ovat muuttuneet 1950-luvulta alkaen. Tutkielma on sikäli ainutlaatuinen, että kirjoittajana olen itse syntyperäinen amdoba (amdon¬tiibet-tiläinen), joka on kuitenkin saanut länsimaisen tieteellisen koulutuksen. Amdosta saatu kokemus vahvistaa sen yleisen tosiasian, että paikalliset tai myös etäi-semmät poliittiset tapahtumat voivat perusteellisesti muuttaa väestön kulttuurin. Aina, kun kulttuuri muuttuu, sitä ylläpitävä väestö joutuu tarkistamaan oman identiteettinsä, sen lähtökohdat ja tavoitteet. Omassa työssäni olen valinnut kvalitatiivisen lähesty-mis¬lutavan voidakseni mahdollisimman monipuolisesti kuvata Amdon alueen sosio-kulttuurisia ilmiöitä. Tämän kvalitatiivisen lähestymistavan avulla pyrin valaisemaan tiibettiläistä kulttuuria löytämällä kulttuurista merkitystä sellaisissa näennäisesti triviaaleissakin yksityiskohdissa kuin esimerkiksi sukulaisuusjärjestelmät, avioliitto-tavat, ruoka ja vaatetus sekä asumukset. Tämä tutkielma sisältää myös laajan esityksen niin kutsutuista uusista ajattelijoista eli siitä joukosta tiibettiläisiä intellektuelleja, joiden mielestä Tiibetin perinteinen kulttuuri tulisi hylätä modernimman ajattelutavan hyväksi. Tällä hetkellä Amdon alueen tiibetti¬läis¬ten keskuudessa on käynnissä ideologinen kiista, jonka koh¬teena on sekä Tiibet fyysisenä paikkana että tiibettiläisten koko aate- ja ajatusmaailma. Tässä kiistassa kaikki tiibettiläiset joutuvat ottamaan kantaa kysymykseen siitä, mikä heidän identiteettinsä tiibettiläisinä lopultakin on. Amdontiibettiläiset ovat vuosisatojen ajan olleet kanssakäymisessä muiden etnisten ryhmien kanssa. Tämä on vahvistanut heidän kykyään selviytyä tilanteissa, joissa heidän kulttuuriinsa kohdistuu ulkoisia uhkia. 1980-luvulta alkaen amdontiibettiläiset ovat omaksuneet nykyaikaisen vaatetuksen, ruokavalion ja asumuskulttuurin. Samalla he ovat säilyttäneet joukon perinteisen kulttuurinsa piirteitä, kuten sukulaisuus¬jär-jestelmän ja avioliittotavat. Tämä tutkielma on ensimmäinen yleiskuvaus niistä kulttuurisista ja etnisistä muutok-sista, jotka ovat tapahtumassa Amdon alueen tiibettiläisten keskuudessa

Tibetan Nuns between Oppression and Opportunities : An Intersectional Study

This study examines the lived experiences of oppression and opportunities encountered by Tibetan Buddhist nuns. The theoretical approach of the research is intersectionality, which aims at describing and analyzing the interconnection of different oppressive status positions and institutions and giving voice to marginalized groups. My study investigates how the intersections of the nuns female gender, their Buddhist religion and their Tibetan nationality on the one hand produce subordination and an unequal distribution of power and, on the other hand, provide the nuns with opportunities and agency. The study is based on research material collected during three field research trips to the traditionally Tibetan regions of Amdo and Kham in the People s Republic of China, and one trip to a Tibetan exile community in Himachal Pradesh in India. The data was collected through multi-sited ethnography. The primary material comprises the life story interviews of 38 nuns. In addition, 49 focused and semi-structured interviews with lay Tibetans and some monks and nuns were conducted and thematically analyzed in order to gain more information about the significance of Tibetan monasticism in the present-day Tibetan society. The analysis shows that power structures and relations that disadvantage nuns as women, as religious practitioners, and as Tibetans are constructed and maintained in different domains of power. In the structural domain, traditional but still dominant institutions such as the distribution of work, marriage and educational practices, as well as religious institutions disadvantage Tibetan nuns. In the disciplinary domain of power, the nuns find themselves monitored by traditional culture and the Chinese authorities. The unequal distribution of power in these domains is justified by hegemonic ideas based on religious and cultural beliefs, ideas of religion and modernity, and religion and gender. These domains of power find their expression in the everyday life of people in the interpersonal sphere. Moreover, the analysis also reveals that many of the nuns were highly active in choosing and determining their life course. It can be suggested that monastic life offers Tibetan women freedom from the suffering faced by laywomen. The juncture of their gender, religion and nationality also provides them with agency that can be understood as resistance. This becomes most evident in their nationalism, which is both visible and more subtle. Finally, monastic life offers them religious agency as compassionate bodhisattvas, who aim to not only benefit other living beings but also themselves. The research shows that depending on the intersection of her status positions, the Tibetan nun can be either disadvantaged or privileged, or in some cases, both at the same time.Väitöskirja tutkii tiibetinbuddhalaisten nunnien elettyjä kokemuksia sorrosta ja mahdollisuuksista. Työn teoreettinen viitekehys on intersektionaalisuus, joka analysoi erilaisten alistavien asemien ja instituutioiden risteämiä ja pyrkii antamaan äänen marginalisoiduille ryhmille. Tutkimukseni tarkastelee, miten nunnien sukupuolen, heidän buddhalaisen uskontonsa ja tiibetiläisen kansallisuutensa risteämät yhtäältä tuottavat alistusta ja toisaalta tarjoavat nunnille toimijuuden mahdollisuuksia. Tutkimuksen aineisto on kerätty monipaikkaisen etnografian tutkimusotteella ja perustuu neljään kenttätyömatkaan. Näistä kolme tehtiin Kiinan kansantasavallan alaisilla, perinteisillä tiibetiläisalueilla Amdossa ja Khamissa ja yksi tiibetiläisessä pakolaisyhteisössä Himachal Pradeshissa Intiassa. Pääasiallisen aineiston muodostavat 38 nunnan elämäkertahaastattelut. Näiden lisäksi haastateltiin temaattisesti 49 maallikkotiibetiläistä, munkkia ja nunnaa luostari-instituution merkityksestä tämän päivän tiibetiläisissä yhteisöissä. Tutkimus osoittaa, että nunnia naisina, uskonnonharjoittajina ja tiibetiläisinä alistavat valtarakenteet ja -suhteet rakentuvat ja niitä ylläpidetään erilaisilla vallan alueilla. Rakenteellisella vallan alueella perinteiset mutta yhä vallitsevat instituutiot, kuten työnjako, avioliitto- ja koulutuskäytänteet sekä uskonnolliset instituutiot, alistavat tiibetiläisnunnia. Kurinpitoon keskittyvällä vallan alueella nunnia valvotaan perinteisen kulttuurin ja kiinalaisten auktoriteettien toimesta. Vallan epätasa-arvoinen jakautuminen edellä mainituissa taas oikeutetaan hegemonisilla käsityksillä, jotka perustuvat uskontoon ja kulttuurisiin uskomuksiin, sekä käsityksiin uskonnosta ja modernista ja uskonnosta ja sukupuolesta. Erilaiset vallan alueet löytävät ilmaisunsa ihmisten jokapäiväisessä elämässä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Tutkimus myös osoittaa, että tutkitut nunnat olivat aktiivisia valitessaan ja päättäessään elämänsä suunnan. Luostarielämä näyttää tarjoavan tiibetiläisnaisille vapautusta maallikkonaisten kokemasta sukupuolittuneesta kärsimyksestä. Heidän sukupuolensa, uskontonsa ja kansallisuutensa liittymäkohta tarjoaa heille myös toimijuutta, joka voidaan ymmärtää vastarintana. Vastarinta ilmenee selvimmin heidän nationalismissaan, joka saa sekä näkyviä että hienovaraisempia muotoja. Lisäksi luostarielämä tarjoaa naisille uskonnollista toimijuutta myötätuntoisina bodhisattvoina, jotka pyrkivät hyödyttämään paitsi muita eläviä olentoja myös itseään. Tutkimus osoittaa, että asemiensa risteämistä riippuen tiibetiläisnunnat voivat olla sekä alistettuja että etuoikeutettuja, ja joissain tapauksissa molempia yhtä aikaa

Marginality: Addressing the Nexus of Poverty, Exclusion and Ecology

Environment, general; Environmental Law/Policy/Ecojustice; Environmental Economics; Social Polic

Socio-Environmental Vulnerability Assessment for Sustainable Management

This Special Issue explores the cross-disciplinary approaches, methodologies, and applications of socio-environmental vulnerability assessment that can be incorporated into sustainable management. The volume comprises 20 different points of view, which cover environmental protection and development, urban planning, geography, public policymaking, participation processes, and other cross-disciplinary fields. The articles collected in this volume come from all over the world and present the current state of the world’s environmental and social systems at a local, regional, and national level. New approaches and analytical tools for the assessment of environmental and social systems are studied. The practical implementation of sustainable development as well as progressive environmental and development policymaking are discussed. Finally, the authors deliberate about the perspectives of social–environmental systems in a rapidly changing world