Valtion tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden julkaisemisen ja lukemisen käytännöt

Tutkimustulosten julkaiseminen ja lukeminen ovat keskeisiä tehtäviä tutkijan työssä. Viime vuosina erityisesti julkaisemisen rooli on korostunut, kun valtiot ja muut tutkimusta rahoittavat tahot ovat alkaneet arvioiden tutkimusta ja tutkijoita julkaisujen perusteella. Tutkijoita ei pelkästään rohkaista vaan myös velvoitetaan julkaisemaan tutkimustuloksiaan kilpaillakseen tutkimusrahoituksesta. Tässä tutkimuksessa selvitetään valtion tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden julkaisemisen ja lukemisen käytäntöjä. Aiemmat tutkijoiden julkaisemisen ja lukemisen käytäntöjä kartoittaneet tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä yliopistoihin ja tutkimukset joiden kohteena ovat valtion tutkimuslaitokset ovat selvästi vähemmistössä. Valtion tutkimuslaitokset ovat kuitenkin merkittävä osa valtioiden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmiä. Suomessa toimii tällä hetkellä 18 valtion tutkimuslaitosta eri ministeriöiden alaisuudessa. Tutkimuslaitosten tehtävänä, erilaisten viranomaistehtävien ohella, on tuottaa tutkimustietoa poliittisen päätöksenteon sekä yhteiskunnan muiden toimijoiden tueksi. Valtion tutkimuslaitokset ovat tällä hetkellä mittavan rakenteellisen muutoksen alla. Tämä tutkimus perustuu sekä laadullisen että määrällisen aineiston analyysiin. Tutkimustulokset, koskien tutkijoiden lukemisen ja julkaisemisen käytäntöjä eri tieteenaloilla, rakentuvat valtion tutkimuslaitoksissa työskenteleville tutkijoille tehdyn kyselyaineiston ympärille. Kyselyaineisto kattaa erilaisia akateemisia, ammatillisia ja yleistajuisia julkaisufoorumeita. Laadullinen tutkijahaastatteluaineisto tarjoaa tietoa tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden päivittäisestä työstä. Tutkimus osoittaa miten eri Becherin (1989) ja Whitleyn (1984) teorioista johdetut tieteenalakulttuureja kuvaavat tekijät vaikuttavat tutkijoiden lukemisen ja julkaisemisen käytäntöihin. Tutkimuksessa myös selvitetään miten eri kontekstitekijät, kuten yhteistyökumppanit ja tutkimusrahoittajat ovat yhteydessä lukemisen ja julkaisemisen käytäntöihin. Tutkimuslaitoksille annettujen tehtävien mukaisesti tutkimuslaitoksissa tehty tutkimus on pääosin empiiristä ja usein suunnittelu/kehitystyötä, tai asiantuntijatyötä/konsultointia. Tutkijat toimivat usein yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Tyypillisimpiä yhteistyökumppaneita ovat suomalaiset yliopistot ja toiset valtion tutkimuslaitokset. Erityisesti teknillisillä aloilla yhteistyö yksityisten yritysten kanssa on myös yleistä. Valtion budjettirahoitus kattaa suurimman osan tutkijoiden tutkimusrahoituksesta. Ulkopuolisista rahoittajista suurimpia ovat ministeriöt, Tekes ja EU. Tutkijat työskentelevät tyypillisesti useassa tutkimusprojektissa samaan aikaan. Tulokset osoittavat että tutkijat julkaisevat aktiivisesti eri julkaisukanavissa. Aktiivinen julkaiseminen on yhteydessä aktiiviseen lukemiseen. Ammatillinen -, akateeminen artikkeli -, akateeminen konferenssi - ja teollinen julkaisuorientaatio tunnistettiin kyselyaineistosta. Lukemisen osalta tunnistettiin akateeminen -, ammatillinen - ja faktalukuorientaatiot. Ammatillinen julkaiseminen ja lukeminen on yleisintä bio- ja ympäristötieteissä, yhteiskuntatieteissä sekä humanistisilla aloilla. Akateeminen julkaiseminen ja lukeminen on puolestaan tyypillisintä lääke- ja terveystieteiden sekä bio- ja ympäristötieteiden aloilla. Konferenssi ja teollinen julkaiseminen on tyypillistä erityisesti teknillisillä aloilla ja luonnontieteissä. Akateeminen julkaiseminen ja lukeminen on yhteydessä teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen tuottamiseen. Myös yhteistyö toisten akateemisten organisaatioiden kanssa ja tutkimusrahoitus Suomen Akatemialta on yhteydessä akateemiseen julkaisemiseen ja lukemiseen. Ammatillinen lukeminen ja julkaiseminen on taas yhteydessä asiantuntijatyöhön/konsultointiin. Aktiivisimmat ammatillisen kirjallisuuden lukijat ja julkaisijat työskentelevät ilman ulkopuolista rahoitusta. Teollinen julkaiseminen on vahvasti yhteydessä yhteistyöhön ja tutkimusrahoitukseen yksityiseltä sektorilta. Pitkät tutkimusprojektit ja työskentely useassa projektissa samaan aikaan on yhteydessä aktiiviseen ammatilliseen ja akateemiseen kommunikointiin. Lyhyet tutkimusprojektit ovat taas yhteydessä aktiiviseen teolliseen julkaisemiseen. Yhteenvetona voidaan sanoa, että erityyppiset tutkimusprojektit, eri tieteenaloilla, tehtynä yhteistyössä erilaisten organisaatioiden kanssa ovat yhteydessä erilaisiin julkaisemisen ja lukemisen tapoihin. Tämän vuoksi on perusteltua väittää, että tutkimukset joissa keskitytään vain tutkimuksen akateemisiin tuotoksiin, kuten lehtiartikkeleihin, antavat rajoittuneen kuvan tieteellisestä viestinnästä. Valtion tutkimuslaitoksissa akateemisen yleisön lisäksi, viestintä ammatillisen ja teollisen yleisön kanssa on keskeistä. Tämän vuoksi myös tutkimuksen arvioinnin lähtökohtana tulisi olla tutkimuksen tavoitteet. Tieteenalakohtaiset erot julkaisukäytännöissä tulisi ottaa myös huomioon. Valtion tutkimuslaitokset ovat rakenteellisen uudistuksen kohteena tällä hetkellä. Tulevat muutokset, kuten tutkimusyksiköiden yhdistäminen ja tutkimusrahoituksen uudistaminen voivat vaikuttaa tutkijoiden työhön. Tämän vuoksi, olisikin mielenkiintoista seurata, miten tulevat muutokset tulevat vaikuttamaan tutkijoiden tutkimus- ja viestintäkäytäntöihin.Communication has been portrayed as the essence of science. Thus, communication practices such as publishing and reading are one of the main tasks in scholarly work. In recent years, communication has become even more important, as for example governments have started to evaluate research primarily by visible outcomes: publications. Consequently, researchers are not only encouraged but also required to show the impact of their work by this form of productive output. This study examines scholarly publishing and reading practices in state research institutes. Earlier studies of scholarly publishing and reading practices have focused mainly on universities, while studies focusing on state research institutes are in minority. State research institutes are important actors along universities in national innovation systems. The traditional role of state research institutes has been to produce ‘policy-oriented research’ for the needs of Finnish society and decision-making. Publishing and reading practices in research institutes were studied by collecting both qualitative and quantitative data. Qualitative interviews yield insight into the everyday work practices of researchers in Finnish research institutes. Quantitative data from a survey covering all 18 state research institutes in Finland forms the core of the study and shows the big picture concerning publishing and reading practices and their variation in different disciplines. Study includes various academic, professional and general publishing forums. Results also show how different cultural and contextual factors influence publishing and reading practices. Indicators derived from Becher’s (1989) and Whitley’s (1984) theories of academic cultures are applied to explore the impact of cultural factors such as nature of research, field interdependence, and dependence between researchers, on publishing and reading practices. In addition, the influence of amount and types of collaboration partners, types of research funding and nature of research projects are examined. Researchers in research institutes engage in collaborations with many types of organisations. The main collaboration organisations are Finnish universities and public research institutes. In the technical sciences, collaboration with the private sector is common. Research funding in state research institutes is covered mainly by governmental basic funding. The main external funders are ministries, Tekes, and the EU. Researchers typically work on many research projects at the same time. Four publishing orientations were identified from the survey data. These were: professional, academic article, academic conference, and industrial. Three types of reading orientations, academic, professional and fact orientation, were detected. In all, active reading is associated with active publishing. Professional publishing and reading are most typical in bio and environmental sciences, social sciences and humanities. Academic article publishing and reading is most typical in health care sciences and bio and environmental sciences. Conference and industrial publishing is most common in technical and natural sciences. Academic publishing and reading is especially related to conducting theoretical and empirical research. Of the contextual factors academic publishing and reading was related to collaborating with other academic organizations such as universities working without external research funding or funding from the Academy of Finland. Those working with multiple research projects at the same time and with long projects were most active publishers and readers of academic literature. Professional publishing and reading was related to specialist work / consulting. Most active publishers and readers of professional literature worked without external funding and collaborated with various other research organizations. Industrial publishing on the other hand was highly related to collaborating and having research funding from the private sector. Working with many projects at the same time and long projects were related to academic and professional communication. Short research projects were related to active industrial publishing. In sum, the study shows that different types of research, conducted in different disciplines, with different research funding, in collaboration with different types of organisations and in different types of research projects, are related to differences in publishing and reading practices. Therefore, it is reasonable to argue that studies focusing only on academic outputs of research (such as journal articles) give only a limited picture of scholarly communication practices. In state research institutes in addition to academic audience, communication with professional and industrial audiences is important. In research institutes, where the nature of research is often applied and research outputs are not always academic publications, research outcomes cannot be evaluated with the same criteria as those used in the evaluation of universities. Also disciplinary differences in communication practices should be taken into account. According to the results, the nature of the research and the aims of the research projects should be taken as points of departure in research evaluation. State research institutes are engaged in structural reorganisation at the moment. Forthcoming changes such as mergers of research institutes and the changes in funding structure may have an effect on researcher’s ways of publishing and reading. In the future research it will be interesting to follow how the reorganisation works out and what consequences it may have for research and communication practices

Understanding The Reputation Of Further Education (FE): Some Historical Comparisons

The website ‘FE histories and time line’ was developed from a research study entitled The reputation of English FE – understanding the evolution of the sector (1944-1996) supported by the Esmée Fairbairn Foundation and the University of Exeter. This paper is an opportunity to elaborate further on the phenomenon of reputation with respect to FE colleges during the 1950s and 1960s. Reputation is considered to be a dynamic concept that emerges from the everyday images that individuals form, based on their experiences with an organisation as well as the communications and symbolic messages from the organisation itself (Gosti and Wilson, 2001). Narratives gathered from former college staff members and archival evidence are deployed to show that the reputation of FE colleges was far more firmly and widely established in this previous era than in subsequent decades. This shift is discussed in the light of significant challenges to the connectivity of colleges within local constituencies

Write Free or Die: Vol. 04, No. 02

Avoiding Introductory Courses, Page 1-2 Upcoming Events, Page 1 Writing Committee Members, Page 2 Dangling Modifier, Page 3-4 Ask Matt, Page 5 Grammar Box, Page 6 Past Perfect, Page

Technical and Vocational Education and Training in Italy: Structure and Changes at National and Regional Level

Even though the institutional framework is strongly centralised, Italy displays important territorial differences in the education system. Historically, such differences are interwoven with territorial differences both in economic and social development. This is the background of our analysis of technical and vocational education and training in Italy. In particular, in Section 1 we shall characterise the national education system; in Section 2 we shall outline the process of reform that has led to the present system of technical and vocational education and the main features of the regional vocational system. Within this framework, we shall present our main thesis – namely, that the system of technical and vocational education is also influenced by action undertaken at local level by the social actors who promote and fuel economic and social development. It is not possible to describe the several territorial specificities which ought to be taken into consideration if one is to speak of Italy as a whole: this because there are no systematic data to enable such analysis to be performed. In this paper, we shall therefore consider only the case of Emilia Romagna (Section 3), which is representative of areas of the Centre North having a highly developed local economy. In this context, we shall concentrate on three points: the role of technical and vocational education in the diffusion of the skills that encouraged the development of small and medium enterprises in the 1950s; the transformations in the last twenty years and, eventually, the process of adjustment of the training system within the changes both in the productive structure and in the composition of the population (age, origin). The last section draws together the threads of our interpretation of the system of technical and vocational education in Italy. Our analysis highlights three goals for a reform of the Italian education system: (1) to revise the meaning of primary literacy; (2); to fuel a social tendency towards technical and vocational education and training; (3) to bridge territorial differences in the education system. The first goal implies an education policy opposing the tendency to limit the possession of knowledge merely to a narrow minority of the population. The second goal considers technical and vocational education an essential element for activating a virtuous circle of growth, starting with a nucleus of knowledge learnt at school that thereafter is diffused and filters down in the tissue of technical and social relations. The last goal in our list calls for policy measures stressing the importance of the interweaving of social and economic sphere and education and training system The attainment of these goals requires sweeping changes involving several fronts of political, economic and social action. With regard to this, we argue that a necessary condition for a convincing start of the process of change is the redistribution of competences between the State and the local authorities. This implies redefining the role of teachers and directors of the individual schools, and the role and competences of the local authorities.Analysis of Education; Education Policy; Regional development policies; Innovation

Graduate Catalog, 1980-1981 & 1981-1982

https://scholar.valpo.edu/gradcatalogs/1009/thumbnail.jp