Preliminary Experiments using Subjective Logic for the Polyrepresentation of Information Needs

According to the principle of polyrepresentation, retrieval accuracy may improve through the combination of multiple and diverse information object representations about e.g. the context of the user, the information sought, or the retrieval system. Recently, the principle of polyrepresentation was mathematically expressed using subjective logic, where the potential suitability of each representation for improving retrieval performance was formalised through degrees of belief and uncertainty. No experimental evidence or practical application has so far validated this model. We extend the work of Lioma et al. (2010), by providing a practical application and analysis of the model. We show how to map the abstract notions of belief and uncertainty to real-life evidence drawn from a retrieval dataset. We also show how to estimate two different types of polyrepresentation assuming either (a) independence or (b) dependence between the information objects that are combined. We focus on the polyrepresentation of different types of context relating to user information needs (i.e. work task, user background knowledge, ideal answer) and show that the subjective logic model can predict their optimal combination prior and independently to the retrieval process

EveTAR: Building a Large-Scale Multi-Task Test Collection over Arabic Tweets

This article introduces a new language-independent approach for creating a large-scale high-quality test collection of tweets that supports multiple information retrieval (IR) tasks without running a shared-task campaign. The adopted approach (demonstrated over Arabic tweets) designs the collection around significant (i.e., popular) events, which enables the development of topics that represent frequent information needs of Twitter users for which rich content exists. That inherently facilitates the support of multiple tasks that generally revolve around events, namely event detection, ad-hoc search, timeline generation, and real-time summarization. The key highlights of the approach include diversifying the judgment pool via interactive search and multiple manually-crafted queries per topic, collecting high-quality annotations via crowd-workers for relevancy and in-house annotators for novelty, filtering out low-agreement topics and inaccessible tweets, and providing multiple subsets of the collection for better availability. Applying our methodology on Arabic tweets resulted in EveTAR , the first freely-available tweet test collection for multiple IR tasks. EveTAR includes a crawl of 355M Arabic tweets and covers 50 significant events for which about 62K tweets were judged with substantial average inter-annotator agreement (Kappa value of 0.71). We demonstrate the usability of EveTAR by evaluating existing algorithms in the respective tasks. Results indicate that the new collection can support reliable ranking of IR systems that is comparable to similar TREC collections, while providing strong baseline results for future studies over Arabic tweets

Kyselynkäsittelymenetelmien evaluointitutkimus Suomalaisen verkkoarkiston taivutusmuotoindeksiä käyttäen

Suomen kielen rikas morfologia aiheuttaa tiedonhaulle haasteita. Jotta tiedonhaku on tuloksellista, täytyy kyselyn sanamuoto saada täsmäämään dokumentissa esiintyvän sanamuodon kanssa. Tässä tutkimuksessa verrataan neljän eri kyselynkäsittelymenetelmän tuloksellisuutta dokumenteista rakennetussa taivutusmuotoindeksissä. Aiempi suomenkielisellä aineistolla toteutettu tiedonhaun evaluointitutkimus on käyttänyt dokumenttikokoelmina pääasiassa lehtiartikkelikokoelmista rakennettuja testikokoelmia. Tässä tutkimuksessa käytetään artikkelikokoelman sijaan Suomalaisesta verkkoarkistosta rakennettua testikokoelmaa, joka sisältää verkkosivuja joiden sisältö ja laatu vaihtelevat paljon. Tutkielmassa verrattavat menetelmät ovat Frequent case generation 3 (FCG3), Simple word ending based rule generator (SWERG+), Snowball-stemmaus yhdistettynä villiin korttiin sekä käsittelemättömät kyselyt. Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmä on tiedonhaun laboratoriomallin mukainen testaus. Sen suorittamiseksi Suomalaisesta verkkoarkistosta oli rakennettava testikokoelma. Testikokoelmaan valittiin lopulta 16 hakuaihetta, joista muodostetuilla lyhyillä kyselyillä suoritettiin kyselyajot. Ajojen tulokset mitattiin tarkkuudella kymmenen ensimmäisen tulosdokumentin kohdalla sekä kumuloituvan hyödyn mittarilla. Tutkimuksessa havaittiin FCG3-menetelmän tuottavan perustasona toimineita käsittelemättömiä kyselyitä parempia tuloksia. Sen sijaan aiemmassa tutkimuksessa hyvin suoriutunut SWERG+-menetelmä ei tuottanut tässä tutkimuksessa perustasoa parempia tuloksia. Snowball-stemmaus yhdistettynä villiin korttiin taas tuotti perustasoa heikompia tuloksia