Suomen kielen rikas morfologia aiheuttaa tiedonhaulle haasteita. Jotta tiedonhaku on tuloksellista, täytyy kyselyn sanamuoto saada täsmäämään dokumentissa esiintyvän sanamuodon kanssa. Tässä tutkimuksessa verrataan neljän eri kyselynkäsittelymenetelmän tuloksellisuutta dokumenteista rakennetussa taivutusmuotoindeksissä.
Aiempi suomenkielisellä aineistolla toteutettu tiedonhaun evaluointitutkimus on käyttänyt dokumenttikokoelmina pääasiassa lehtiartikkelikokoelmista rakennettuja testikokoelmia. Tässä tutkimuksessa käytetään artikkelikokoelman sijaan Suomalaisesta verkkoarkistosta rakennettua testikokoelmaa, joka sisältää verkkosivuja joiden sisältö ja laatu vaihtelevat paljon. Tutkielmassa verrattavat menetelmät ovat Frequent case generation 3 (FCG3), Simple word ending based rule generator (SWERG+), Snowball-stemmaus yhdistettynä villiin korttiin sekä käsittelemättömät kyselyt.
Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmä on tiedonhaun laboratoriomallin mukainen testaus. Sen suorittamiseksi Suomalaisesta verkkoarkistosta oli rakennettava testikokoelma. Testikokoelmaan valittiin lopulta 16 hakuaihetta, joista muodostetuilla lyhyillä kyselyillä suoritettiin kyselyajot. Ajojen tulokset mitattiin tarkkuudella kymmenen ensimmäisen tulosdokumentin kohdalla sekä kumuloituvan hyödyn mittarilla.
Tutkimuksessa havaittiin FCG3-menetelmän tuottavan perustasona toimineita käsittelemättömiä kyselyitä parempia tuloksia. Sen sijaan aiemmassa tutkimuksessa hyvin suoriutunut SWERG+-menetelmä ei tuottanut tässä tutkimuksessa perustasoa parempia tuloksia. Snowball-stemmaus yhdistettynä villiin korttiin taas tuotti perustasoa heikompia tuloksia
