A Study of iPhone’s Attractiveness Factors By the Miryoku Engineering Approach

Since the first iPhone was launched by Apple Inc., more than a decade ago, the iPhone products have remained the attractiveness for consumers in the worldwide market. Except for its unique brand image, excellent marketing strategy, and successful cost control, the superior design of iPhone has been the main contributing factor to its success. The objective of this study is to investigate the attractiveness factors of iPhone. The investigation starts from the product appearance and functions of iPhone. The target products include a range of iPhone products from iPhone 4 to the latest iPhone X, which are analyzed by the evaluation grid method of Miryoku engineering approach and the quantification theory type I. The results indicated that iPhone’s abstract features can generally be classified by the evaluation grid method into (1) Adjectives for appearance: stylish, consistent, high-quality, comfortable, succinct, and proportionally adequate; (2) Adjectives for function: safe, convenient, efficient, and ergonomic. The analysis by the quantification theory type indicated that the male and female preferences are different as follows. For product profile, males pay attention to smooth surface but females prefer matte textures. For product features, males highlight fingerprint recognition but females emphasize more on voice assistant. Design differentiation for different target groups of users is recommended for future smartphones. Follow-up researchers are also advised to carry out investigations on potential users’ gender and experiences of using smartphones of other brands.     Keywords: iPhone, smartphone, Miryoku engineering, evaluation grid method, Quantification Theory Type

Marketing relacional y su relación con la fidelización de clientes en la empresa retail de Mega Plaza, Lima 2019

La investigación: Marketing relacional y su relación con la fidelización de clientes en la empresa retail de Mega Plaza, Lima 2019; con objetivo general determinar si existe relación entre el marketing relacional con la fidelización de clientes en la empresa retail de Mega Plaza, Lima 2019, con dicho propósito se ha tenido como base las teorías: el enfoque de la escuela Nórdica y la aproximación a la perspectiva del reino unido, para la primera variable y la teoría de modelo de Gremler y Brown, el modelo de Dick y Basu para la segunda variable. Se realizó de tipo aplicada y de nivel descriptivo correlacional, de diseño no experimental y de corte transversal. La población se conformó por 800 clientes con muestra de 260 clientes, siendo el muestreo de tipo probabilístico aleatorio simple, con técnica la encuesta y los instrumentos que se utilizaron fueron los cuestionarios validados mediante juicio de los especialistas metodólogos y temáticos de la investigación, cuya confiabilidad se determinó a través el estadístico Alfa de Cronbach, lo cual dio como resultado: marketing relacional=0.895 y fidelización de clientes=0.825. Se obtiene que los clientes encuestados de la empresa retail de Mega Plaza del distrito de Los Olivos, manifiestan que el marketing relacional que emplea la empresa está entre a veces y casi siempre con un 37.3% y 31.9% respectivamente, a la vez, la fidelización de clientes que emplea la empresa también se encuentra entre a veces y casi siempre con un 43.2% y 28.5% respectivamente. Además el coeficiente de correlación confirmado mediante la prueba de Rho Spearman=0.712, permitió afirmar que existe una relación entre la variable marketing relacional con la fidelización de clientes en la empresa Retail de Mega Plaza, Lima 2019

Building a boundaryless manufacturing organisation through HITOP method

There is little empirical research to support the allegation that ‘leagile’ manufacturing organisations thrive in hostile environments, nor has it been demonstrated that organisation processes (referred to as enablers) actually support ‘leagile’ performance. This study tests the statistical significance of five selected HITOP (highly integrated technology, organisation and people) ‘leagile’ enablers. This was accomplished by using a mail survey instrument to measure the presence of ‘leagile enablers’ in a sample of companies taken from best factory award winners in UK, US and Japan. [Continues.

Pengaruh Citra Merek, Kepercayaan Merek, Dan Kualitas Produk Terhadap Loyalitas Merek Pada Pelanggan Geprek Bensu Di Kota Malang

Penelitian ini memiliki tujuan untuk mengetahui pengaruh brand image, brand trust, dan quality product terhadap brand loyalty pada pelanggan Geprek Bensu di Kota Malang. Jenis Penelitian ini adalah explanatory research yang menjelaskan atau membuktikan hubungan atau pengaruh antar variabel independen dan dependen. Penelitian ini menggunakan sampel sebanyak 195 responden dimana penyebaran kuisioner dilaksanakan di Kota Malang. Pengambilan sampel menggunakan metode non-probability sampling dengan teknik purposive sampling. Sampel terdiri dari responde yang berdomisili di Kota Malang atau menetap sementara di Kota Malang, berusia minimal 17 tahun, merupakan pelanggan Geprek Bensu yag mempunyai pengetahuan atau pernah mendapatkan informasi secara online tentang Geprek Bensu, dan melakukan pembelian produk Geprek Bensu minimal 3x (tiga kali). Analisis data menggunakan Analisis Regresi Linier Berganda dengan menggunakan SPSS ver. 20. Hasil analisis yang didapat dalam penelitian ini adalah Brand Image berpengaruh signifikan terhadap Brand Loyalty, Brand Trust berpengaruh signifikan terhadap Brand Loyalty, dan Quality Product berpengaruh signifikan terhadap Brand Loyalty. Berdasarkan hasil uji t didapatkan bahwa variabel Quality Product mempunyai nilai t hitung dan koefisien beta yang paling besar. Sehingga variabel Quality Product mempunyai pengaruh yang paling kuat dibandingkan dengan variabel yang lainnya maka variabel Quality Product mempunyai pengaruh yang dominan terhadap Brand Loyalty

Toimialamurroksen vaikutus asiakasarvonluontiin ja strategiseen markkinointiin venealalla. Case: Marino Oy Ab

Lähes 60 vuotta vanha kotimainen veneenvalmistaja Marino on liiketoiminnassaan murrosvaiheessa. Kymmeniä vuosia keskisuuria veneitä valmistanut ja myynyt yritys on toimialamurroksen myötä siirtynyt vain pienien veneiden valmistukseen. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisen venetoimialan muutoksia sekä toimialamurroksen syitä, joita peilataan Marinon kontekstiin. Tutkimusongelmana on selvittää, mitä haasteita toimialan ja markkinoiden muutokset asettavat Marinolle ja muille veneen valmistajille Suomessa sekä tutkia miten ne vaikuttavat ja näkyvät Marinon strategioissa ja käytännöissä. Tutkimuksessa pyritään tutkimaan Marinon uuden asiakaskunnan mielipiteitä Marinon tuoteperheestä sekä veneen hankintakriteereistä. Tutkimuksen tarkoituksena on teorian sekä empirian avulla etsitään tietoja markkinoista ja kuluttajista Marinon uuden ja tehokkaamman strategisen markkinoinnin taustalle. Teorialuvuissa käsitellään venetoimialaa Suomessa sekä asiakasarvoon, arvonluontiin ja arvoulottuvuuksiin liittyviä kysymyksiä. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka tutkimusote on deskriptiivis-analyyttinen. Tutkimuksessa on käytetty apuna havainnointia, sekundääriaineistoja, haastatteluita sekä on järjestetty aiheeseen liittyvä kuluttajatutkimus. Toimialamurroksen haasteet kehottavat Marinoa mm. keskittymään kohdennetumpaan markkinointiin kohderyhmittäin sekä uudelleen arvioimaan heterogeenisemmän asiakaskuntansa tarpeet ja toiveet. Kuluttajalähtöisillä markkinoilla ensiluokkainen asiakasarvonluonti on avainasemassa ja luo ehdot pärjäämiselle omassa kilpailukentässä. Reliabiliteetiltaan ja validiteetiltaan tutkimus on luotettava ja johtopäätöksiin on kiteytetty keskeiset tulokset teoriakeskustelun sekä empirian kautta. Tutkimus toimii loistavana tiedon lähteenä Marinon uuden strategisen markkinoinnin suunnittelun apuvälineenä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Kuluttajien kokemukset ja kuluttajien kokema hyöty itsepalvelukassoista

Tutkielman tavoitteet Tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka S-ryhmän asiakasomistajat kokevat päivittäistavarakaupan itsepalvelukassojen tuovan heille hyötyjä ja helpottavan kaupassa asiointia. Tarkoituksena oli kartoittaa tarkemmin keväällä 2010 tehtyä sähköpostikyselyä kuluttajien suhtautumista itsepalvelukassoja kohtaan. Teoriapohja keskittyy kuluttajan kokemaan arvoon ja hyötyyn sekä arvonmuodostuksen eri osa-alueisiin. Tavoitteena oli myös selvittää, miten itsepalvelukassat vaikuttavat kuluttajan arvon kokemiseen erilaisten tarvetilanteiden yhteydessä. Lähdeaineisto Tutkielman ensimmäisessä teoreettisessa osassa lähdeaineistona käytettiin aiempaa tutkimusta kuluttajien käyttökokemuksista päivittäistavarakaupan itsepalvelukassajärjestelmistä sekä kuluttajien kokemia hyötyjä ja haittoja niiden käytöstä. Tutkielman toinen teoreettinen osa koostuu artikkeleiden ja kirjallisuuden tarjoamasta lähdeaineistosta koskien asiakkaan kokemaa arvoa, sen rakentumista sekä sen sisältämiä eri elementtejä. Koska asiakkaan kokema arvo muodostuu koetuista hyödyistä ja uhrauksista, on asiakkaan kokemia hyötyjä tutkittu utilitaristisesta ja hedonistisesta näkökulmasta. Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen empiirisessä osassa hyödynnettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin vuoden 2010 keväällä ja kyselylomake lähetettiin sähköpostitse otoksena 5000:lle sähköpostiosoitteensa ilmoittaneelle S-ryhmän asiakasomistajille. Aineistoa ja siitä saatuja tuloksia on käytetty tämän tutkimuksen pohjana. Kvalitatiivisen aineiston keräämisessä hyödynnettiin puolistrukturoituja puhelinhaastatteluita, joita toteutettiin kahdeksan kappaletta. Haastateltaviksi valittiin S-ryhmän asiakasomistajia, jotka olivat aiemmin käyttäneet itsepalvelukassaa. Keskeiset tutkimustulokset Tutkimus tuo arvokasta uutta tietoa suomalaisten kuluttajien kokemista hyödyistä ja lisäarvoista, joita päivittäistavarakaupan itsepalvelukassajärjestelmät voivat heille tarjota. Tutkimustulokset osoittavat, että kuluttajat kokevat niiden mahdollistavan nopeamman, sujuvamman ja miellyttävämmän kaupassa asioinnin ja siten tuovan heille lisäarvoa ja hyötyjä. Kuluttajien asiointikokemus paranee lyhyempien jonojen, paremman yksityisyyden ja elämyksellisyyden kautta. Lisäksi kuluttajat kokevat tuotteiden skannaamisen ja maksun suorittamisen itse olevan hauskaa. Itsepalvelukassat tuovat myös myymälälle lisäarvoa, sillä kuluttajat näkevät siinä kaupan halun olla mukana teknologisessa kehityksessä ja tarjota asiakkailleen uusia vaihtoehtoja. Itsepalvelukassojen myötä henkilökuntaa myös vapautuisi asiakaspalvelutehtäviin, jolloin opastusta tarvitsevat saisivat sitä asioinnin yhteydessä. Kuluttajan demografioilla ei nähty olevan vaikutusta tutkimustuloksiin