Uskon performatiivit kokemuskerronnassa

The article is focused on the construction of a relationship between religious faith and personal narratives. The hypothesis advanced is that the maintenance of religious convictions within charismatic Christianity takes place thorough sharing personal experience stories, in which the course of everyday life is interpreted biblically. The article is based on interview material. The interviewees are members of the Word of Faith congregation in Turku. The congregation represents the Faith Movement originating in North America, which was brought to Finland via Sweden (Livets Ord) at the beginning of the 1990s. The writer combines the ideas of socio-psychology of religion (mainly role theory) and narrative research, which applies the idea of performative speech in speech act theory.The article is focused on the construction of a relationship between religious faith and personal narratives. The hypothesis advanced is that the maintenance of religious convictions within charismatic Christianity takes place thorough sharing personal experience stories, in which the course of everyday life is interpreted biblically. The article is based on interview material. The interviewees are members of the Word of Faith congregation in Turku. The congregation represents the Faith Movement originating in North America, which was brought to Finland via Sweden (Livets Ord) at the beginning of the 1990s. The writer combines the ideas of socio-psychology of religion (mainly role theory) and narrative research, which applies the idea of performative speech in speech act theory

Perusparannuskiinteistöinvestoinnit : Mahdollisuus tuloksenohjaukseen?

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka perusparannuskiinteistöinvestointiin liittyvät toimet tulee käsitellä arvonlisäverolain, elinkeinoverolain sekä kirjanpitolain näkökulmasta, toimien kohdistuessa yhtiön omistamaan tai hallinnoimaan kiinteistöön. Tutkielman keskiössä oli, miten eri tavoin perusparannusinvestointeja voidaan käsitellä verotuksessa ja kirjanpidossa, sekä mitä aiheutuu ilmoitettavaksi tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lisäksi keskeisenä tavoitteena oli tuloksenohjauksen (earnings management) viitekehyksen kautta ymmärtää, miten eri tavoin omistajayrittäjät voivat pyrkiä vaikuttamaan tilikauden kirjanpidolliseen sekä verotukselliseen tulokseen reaalisin ja kirjanpidollisin toimin perusparannuskiinteistöinvestoinnin aikana. Tutkielma koostuu teoriaosuudesta sekä kirjallisuuskatsauksesta. Teoriaosiossa keskitytään agenttiteoriaan sekä tuloksenohjauksen teoriaan. Ensimmäiseksi perehdytään agenttiteorian kautta nousevaan informaatioepäsymmetriaan päämiehen ja agentin välillä. Agenttiteorian mukaan agentilla on enemmän informaatiota suhteessa päämieheen, jolloin päämiehen on pyrittävä sääntelyn avulla estämään agentin hyötyminen päämiehen kustannuksella. Teoriaosuutta tarkennetaan tuloksenohjauksen viitekehyksellä, jonka mukaan johto voi tarkoituksellisesti puuttua ulkoisen laskentatoimen lukuihin suoriteperusteisen kirjanpidon toteutukseen tai reaalisesti todellisiin kassavirtoihin liittyvillä valinnoilla. Tutkimuksellisessa osuudessa perehdytään perusparannusmenoja käsitteleviin lakeihin, ohjeisiin ja säännöksiin. Kiinteistöön kohdistuvat toimet jaetaan eri laajuisiksi ja luontoisiksi toimiksi, joita ovat vuosikorjausmeno, suurehko korjausmeno sekä perusparantaminen. Tutkielmassa käsitellään aktivointia hankintamenoon ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin ennen kiinteistön käyttöönottoa sekä käyttöönoton jälkeen. Vaikka kyseinen ennen ja jälkeen jaottelu ei ole liikelaskennallisesti välttämätön, selkeyttää jaottelu tutkielman etenemistä. Tutkielmassa käsitellään myös vuosikorjausmenon ja suurehkon korjausmenon käsittelyä hankintamenon osana ja vuosikuluna kirjanpidossa ja verotuksessa. Tarkastelukohteeksi valittiin omistetut ja hallinnoidut kiinteistöt, sillä kiinteistön hallintatavalla on merkitystä elinkeinoverotuksen sekä kirjanpidon näkökulmasta. Lisäksi arvonlisäverotuksen näkökulma on hyödyllinen tutkielman kannalta hankintamenon ja muun pitkävaikutteisen menon muodostumisen, sekä tilinpäätöksen liitetietojen suhteen. Tuloksina tutkielmassa havaittiin, että vuosikorjausmenon, suurehkon korjausmenon sekä perusparantamisen välillä on havaittavissa rajanveto-ongelma, jota on arvioitava tapaus- ja yhtiökohtaisesti. Ongelmallista voi myös olla se, että elinkeinoverolaista nouseviin suurehkoihin korjausmenoihin liittyy suuri valinnanvapaus. Aineiston pohjalta päädyttiin myös tulokseen, että yhtiöillä voi olla motiivi toteuttaa suunniteltu perusparannus aiottua pienempänä tai tulkita suoritettu perusparannus todellista pienemmäksi kirjanpidossa ja verotuksessa, jotta toimi luokiteltaisiin perusparantamisen sijaan suurehkoksi korjausmenoksi tai vuosikorjaukseksi

Trinitaariset teemat ja kanoninen tulkinta Suuren suomalaisen saarnakirjan saarnoissa

Saarna on oleellinen osa kristillistä jumalanpalveluselämää ja siksi tärkeä tutkimuskohde. Saarna on moneen suuntaan tapahtuvaa vuorovaikutusta. Siinä on ainakin kolme hyvin tärkeää vaikuttavaa osaa: teksti eli Jumalan sana, saarnaaja ja kuulijakunta tietyssä kontekstissa. Tutkimusaineistonani on Matti Poutiaisen toimittama Suuri suomalainen saarnakirja, johon on kerätty saarna jokaiselle kirkkovuoden pyhälle ja erikoispyhälle. Teokseen on koottu 243 saarnaa useilta kymmeniltä papeilta eri puolelta Suomea eri hiippakunnista, herätysliikkeistä ja kristillisistä järjestöistä. Kirjat ovat ilmestyneet vuosina 2004 ja 2005, eli ne antavat hyvän kuvan saarnoista 2000–luvun alun Suomessa. Saarnaajan ihmiskuva, teologinen viitekehys ja tapa tulkita Raamattua vaikuttavat saarnan sisältöön. Tärkeimpänä tutkimuskysymyksenäni on, miten kanoninen tulkinta ilmenee Suuren suomalaisen saarnakirjan saarnoissa, jos sitä löytyy. Yksi erityisesti tarkastelluista teemoista on narratiivinen teologia sekä narratiivisen saarnan erityispiirteet verrattuna muihin saarnoihin. Yksi kanonisen tulkinnan keskeinen piirre on, että inhimillisistä kirjoittajista huolimatta uskotaan Raamatun olevan kirjana yhtenäinen ja tekstien olevan keskinäisessä vuorovaiku-tuksessa. Eräs sen periaatteista on scriptura sui ipsius interpres, Raamattu tulkitsee itseään: kaanonin tekstejä käytetään toisten tekstien tulkitsemiseen. Analyysini osoittaa, että 46 saarnassa, eli noin viidesosassa materiaalia, löytyy vähintäänkin löyhästi kanoniseksi osoittautunutta tulkintaa. Kanonista tulkintaa esiintyy erityisesti kahdek-sassa opillisessa aihekokonaisuudessa: kolminaisuusopissa, luomisopissa, hamartiologiassa, vanhurskauttamisopissa, kristologiassa, kirkko-opissa, sakramenttiopissa ja pyhitysopissa. Eräs saarnojen keskeisistä tulkintamalleista on pelastushistoriallinen tulkinta, jossa nähdään kaanonin kattava yhtenäinen narraatio luomisesta Israelin kansan valintaan ja Messias-ennustusten kautta Jeesuksen elämään

Holokaustin kieltäminen ja keskeiset argumentit II maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä länsimaissa

Tutkimuksen aiheena on holokaustin kieltäminen ja sen keskeiset argumentit. Tutkimuksessa käydään läpi ja selvitetään holokaustiin johtaneet tekijät ja miten holokausti on ollut mahdollinen, sekä miten kieltäjät perustelevat näkemyksiään. Työssä kysytään, missä määrin kieltäjät ovat oikeassa ja miten historiantutkimus suhtautuu argumentteihin. Tutkimuksen lähdeaineistona käytetään kieltäjien internetissä olevia kirjoituksia ja haastatteluja sekä tutkimuskirjallisuutta. Holokaustin taustalla on kristillinen antisemitismi sekä 1800-luvun poliittinen ja kult-tuurinen antisemitismi. Tältä pohjalta syntyi radikaali antisemitismi, jonka keskeisiä ajatusmalleja olivat rotuteoriat ja sosiaalidarwinismi. Näiden pohjalle rakentui ajatus juutalaisista yhteiskunnan tuholaisina, loisina ja syöpäläisinä. Ajatusrakennelmaan liittyy olennaisesti idea rotuhygieniasta ja verenperinnön puhtaudesta. Lisäksi holokaustin kieltäjien argumentoinnissa keskeisellä sijalla on ajatus maailmanlaajuisesta juutalaisesta salaliitosta. Holokaustin kieltämisen keskeisiä argumentteja ovat keskustelu natsien lopullisesta ratkaisusta ja tuhoamissuunnitelmasta. Kieltäjät ovat oikeassa siinä, että alussa niitä ei konkreettisesti ollut, mutta kiistattomasti voidaan osoittaa, että ne ovat olleet mukana natsien ideologiassa alusta asti. Toinen kieltäjien argumentti on keskitysleirien merkitys, olemassaolo sekä niiden toiminta. Kieltäjät ovat oikeassa siinä, että niiden merkitystä on liioiteltu ja todistusaineistoa on käytetty hyväksi tarkoitushakuisesti. Samaan ovat syyllistyneet myös kieltäjät. Yksi eniten keskustelua aiheuttanut asia on uhrien määrä ja kieltäjät oikeutetusti kyseenalaistavatkin uhrien lukumäärän. Kokonaisuuden kannalta ei kuitenkaan ole merkitystä kuoliko 6 000 000 vai 4 000 000. Lisäksi mielenkiintoinen ja huomioitava seikka on liittoutuneiden käyttäytyminen sodan aikana. On huomioitava, että kyseessä on inhimillinen katastrofi, jonka käsittäminen on vaikeaa. Holokaustin kieltäjien argumentoinnissa on monia kiinnostavia yksityiskohtia ja voidaankin sanoa, että aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Olemme yhä liian lähellä voidaksemme tutkia aihetta täysin objektiivisesti. Tosiasia kuitenkin on, että natsit murhasivat miljoonia ihmisiä II maailmansodan aikana. Holokausti on yksi kansanmurha muiden joukossa ja meidän tuleekin muistaa, että ihmiskunnan ainoa vaihtoehto on ottaa menneisyyden tapahtumista opiksi

A study of home-made menstrual pads in the early 20th century in Finland

The aim of this thesis was to study what kind of home-made menstrual pads were used in the early 20th century in Finland, how the home-made pads were made and which techniques and materials were used. The use and taking care of menstrual pads were also explored. The history of menstrual pads has been studied in Sweden, Germany and United States but none of those studies has concentrated on home-made pads. Instead, there are many studies about womanhood and menstruation. In many studies home-made menstrual pads are only briefly mentioned. Menstrual pads were not commonly used in Finland at the beginning of the 20th century, but already in the 1940s the use of menstrual pads had become common in every stratum of society. Home-made menstrual pads were used even until the 1960s. In Finland, factory-made disposable menstrual pads became common only in the 1930s and they were only slowly accepted. The study material consisted of nine interviews, three archival inquiries, health care guidebooks from 1893 to 1943 and authentic menstrual pads, menstrual belts and other objects related to them. The interviewed women were born between 1915 and 1939. The narrative approach was used in the study and it also guided the analysis. The interview and archival data were studied according to the basic rules of oral history studies. Literature consisted of publications from several disciplines. The extensive primary material played the most important role in this study. The reconstructions of the menstrual pads were made according to the interviewed women's advice. In Finland there were innumerable variations of home-made menstrual pads. The pads were most commonly crocheted and knitted either by hand or by knitting machine. Pads were also sewn of cloth, old bed linen or old underwear. The menstrual pads were self-made or made by a female relative. Word of mouth was important in spreading information on how to make pads, because there were hardly any instructions available. The biggest pads were 54 cm long and 13 cm wide. The most widely used pad model was a rectangle, which had triangle-shaped ends with a buttonhole or a loop. The pad was attached to the menstrual belt or to the buttons of the suspender belt. Knitted and crocheted pads had one, two or three layers. In sewn pads, there could be even more layers. Cellulose wadding or pieces of cloth could be placed inside the pad to increase the absorption ability. The experiences of the comfort of self-made pads varied. The crocheted and sewn pads were found chafing, knitted ones were found soft and comfortable. The menstrual pads were laborious to wash and boil in lye water. Therefore disposable pads made everyday life easier. The home-made menstrual pads were part of a unique tradition of handicrafts and folk culture. Hand-made pads were one of the most common handicraft products and were a part of every woman's life. Even so, the menstrual pads were unnoticeable. The large number of variations was probably caused by the silence around menstrual topics and by the lack of instructions for making pads. Variations are also explained by the uniqueness of every handicraft product. In Finland the home-made pads were used until relatively recent times. This was caused by the conditions of wartime and the following years and the rarity of commercial pads. Furthermore, until the late 20th century Finland was an agricultural society where all innovations spread slowly. Home-made menstrual pad was a secret handicraft of women and every woman needed to know how to make it by herself.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kotitekoiset kuukautissiteet olivat 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin siteiden valmistamista ja niihin käytettyjä tekniikoita ja materiaaleja. Lisäksi tutkittiin siteiden käyttämiseen ja huoltoon liittyviä seikkoja. Kuukautissuojien historiasta on tehty tutkimuksia Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa, mutta mikään niistä ei ole keskittynyt kotitekoisiin siteisiin. Naiseuteen ja kuukautisiin liittyviä tutkimuksia on sen sijaan tehty paljon. Monessa kuukautisaiheisessa tutkimuksessa kotitekoiset siteet mainitaan vain ohimennen. 1900-luvun vaihteessa kuukautissiteitä ei vielä käytetty Suomessa yleisesti. 1940-lukuun mennessä siteiden käyttö oli levinnyt jo kaikkiin yhteiskuntaluokkiin. Kotitekoisia siteitä käytettiin jopa 1960-luvulle asti. Tehdasvalmisteiset, kertakäyttöiset siteet alkoivat yleistyä Suomessa 1930-luvulta alkaen, ja niihin siirryttiin vaiheittain. Tutkimuksen aineistona oli yhdeksän teemahaastattelua, kolme arkistokyselyä, terveydenhoito- ja elämänohjekirjoja vuosilta 1893 1943 sekä autenttisia kuukautissiteitä, sidevöitä ja muita kuukautisiin liittyviä esineitä. Haastatellut naiset olivat syntyneet vuosina 1915 1939. Tutkimuksen tekemisessä ja aineiston analysoinnissa käytettiin narratiivista lähestymistapaa. Haastattelu- ja arkistoaineistoja tarkasteltiin muistitietotutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimuskirjallisuus koostuu monen eri tieteenalan julkaisuista. Tässä tutkimuksessa painottuu laaja primaariaineisto. Naisten käyttämistä siteistä valmistettiin haastateltujen kuvailujen perusteella rekonstruktiot. Kotitekoisista siteistä oli Suomessa lukemattomia variaatioita. Yleisimmin käytettiin virkattuja ja käsin tai neulekoneella neulottuja siteitä. Lisäksi siteitä ommeltiin kankaasta tai vanhoista liinavaatteista. Siteet tehtiin joko itse tai saatiin valmiina sukulaisnaisilta. Siteentekotaito levisi naiselta naiselle, sillä ohjeita ei juuri ollut saatavilla. Siteet olivat suurimmillaan 54 cm pitkiä ja 13 cm leveitä. Malli oli yleensä suorakulmio, joka kapeni päistään kolmioiksi. Päissä oli napinläpi tai silmu kiinnitystä varten. Side kiinnitettiin joko sidevyöhön tai alusliivissä oleviin nappeihin. Virkatuissa ja neulotuissa siteissä kerroksia oli yhdestä kolmeen, kangassiteissä kerroksia oli usein enemmänkin. Siteen väliin saatettiin lisätä selstoffia eli selluloosavanua tai kankaanpaloja imukykyä lisäämään. Kokemukset itsetehtyjen siteiden käyttömukavuudesta vaihtelivat. Virkattuja ja kankaisia siteitä pidettiin hankaavina, neulottuja puolestaan pehmeinä ja miellyttävinä. Siteiden peseminen käsin ja keittäminen lipeässä oli työlästä, ja siksi kertakäyttösiteiden tulo toikin helpotusta arkeen. Kotitekoiset siteet olivat ainutlaatuista käsityökulttuuria ja kansanperinnettä. Käsintehdyt siteet olivat yksi arkisimpia käsityötuotteita, ja ne kuuluivat jokaisen naisen elämään. Siitä huolimatta siteet pysyivät hyvin huomaamattomana asiana. Sidevariaatioiden runsaaseen määrään vaikuttivat kuukautisasioista vaikeneminen ja siteenteko-ohjeiden puuttuminen. Variaatioiden määrää selittää myös jokaiselle käsityötuotteelle ominainen yksilöllisyys. Suomessa kotitekoiset kuukautissiteet olivat käytössä vielä verrattain myöhään. Siihen vaikuttivat sota- ja pula-aika, ostositeiden huono saatavuus ja se, että Suomi oli pitkälle 1900-luvulle maatalousmaa, jonne uudet ilmiöt levisivät hitaasti. Kotitekoinen kuukautisside oli naisten salainen käsityö, joka oli melkein pakko osata tehdä itse