The use of information concepts in the dialogue between science and theology

We are living in the information age and this has had an effect on both science and theology. Our understanding of the fundamental role of information has increased significantly. One can even say that information has become an overarching metaphor in the world of science. This dissertation gives an overview of the impact of the information-based scientific world-view on the dialogue between science and theology. The study investigates the metaphorical use of information concepts to secure a better understanding of God's action in the world and the role that information plays in the processes of life. The focus is on the role of biological information, and its relation to divine action is investigated. The scientific importance of information and the possible impact of information concepts on the science and theology dialogue of the future are discussed.Philosophy, Practical and Systematic TheologyM. Th.(Systematic Theology

What is wrong with intelligent design?

While a great deal of abuse has been directed at intelligent design theory (ID), its starting point is a fact about biological organisms that cries out for explanation, namely “specified complexity” (SC). Advocates of ID deploy three kind of argument from specified complexity to the existence of a designer: an eliminative argument, an inductive argument, and an inference to the best explanation. Only the first of these merits the abuse directed at it; the other two arguments are worthy of respect. If they fail, it is only because we have a better explanation of SC, namely Darwin’s theory of evolution by natural selection

Intelligent Design and Public School Policy: A Deliberative Perspective

Intelligent design (ID) proponents assert that the cause of the origin of complex biological systems is best explained by the agency of an unembodied intelligent designer who abiotically infuses information into physical systems. As state and local boards of education review science standards for curricula in the biological sciences, they are confronted with the claim that intelligent design is a fully scientific theory that ought to be taught as an alternative to evolutionary theory to students in public school science classrooms. This dissertation encourages public school policymakers, especially school board members, to approach the claims of intelligent design proponents from a deliberative democratic political perspective. A deliberative perspective weighs the claims of citizens against the political principles of reciprocity, publicity, accountability, basic liberty and basic opportunity to assure that public policies are justifiable to all who are bound by them. I argue that once the scientific claims and religious content of intelligent design are assessed from a deliberative political perspective, it is clear that intelligent design is a religious theory that should not be included in public school science curricula as an alternative to evolutionary theory. Teaching intelligent design as a scientific alternative to evolutionary theory would violate the basic liberty of students by constraining their present and future religious or anti-religious beliefs. It would also violate the basic opportunity of students to receive an adequate education in science. I conclude that the virtue of mutual respect promoted by a deliberative perspective requires public school policymakers to develop public school policies that respect the deep moral and religious convictions of intelligent design proponents. Intelligent design can justifiably be taught in courses that teach about religion and in civics courses which examine the central role religious convictions have in the political decisions of many citizens. Teaching about intelligent design in these courses may help resolve and reduce future disagreements among citizens over the teaching of evolutionary theory in science classes

Älykkään suunnittelun ajatus : teologinen ja filosofinen analyysi

Intelligent Design (ID) is a contemporary attempt to defend the idea that the order of nature bears marks of its Creator. The movement began in the U.S.A. during the 1980´s and 1990´s, and its claims about the relationship of theology and science, and its critique of evolutionary theory have caused much controversy. This study is a theological and philosophical analysis of ID s design argument and its presuppositions. ID is contrasted with naturalistic evolutionism and theistic evolutionism, and related to the broader discussion of natural theology. The study attempts to provide a more balanced and nuanced view of both the strengths and weaknesses of ID s argumentation than much of the previous discussion. The study s main focus is on increasing understanding of the ID movement s argumentation, but some evaluation of the arguments of the discussion is also included and criticisms are developed. ID s design arguments are quite minimalistic, not aspiring to prove the existence of God, but merely of an unidentified intelligent designer of cosmic and biological teleology. It also emphasizes the scientific nature of its design argument. Consequently, much discussion has focused on the question of whether ID is better understood as part of the natural sciences, or as philosophical-theological idea. Though this study also considers this philosophical question, it also emphasis that it is not the central question of the debate, since good arguments are not restricted to science. So, it is more interesting to ask why people believe or do not believe in the designedness of the cosmos and how good the arguments for each view are. The definition of natural science is a side-issue in the discussion of these questions. The study argues that ID s design argument is best understood as an inference to the best explanation that is supported by the analogy between nature s teleological order and the teleological capabilities of minds. The credibility of this design argument depends not only on our philosophical and theological background beliefs, but also on the empirical evidence. Theological and philosophical a priori -considerations arguments are not sufficient to settle the debate on ID apart from empirical study of what the world is like. Nevertheless, the theistic and naturalistic worldviews that have been defended in the discussion are not based merely on scientific data, but also on philosophical, metaphysical and theological considerations. While emphasizing its scientific nature, the ID movement also seeks to build bridges between science and religion. Rather than conflicting with each other, ID argues that science and theology support each other, when they are rightly understood. Though this study supports the basic premise that there can be mutually beneficial dialogue between science and theology, it also warns against emphasizing the importance of scientific arguments to such an extent that the broader metaphysical, philosophical and theological nature of the doctrine of creation and the value of non-scientific arguments is forgotten. The study also argues that contrary to some of ID s argumentation, one can believe both in divine design and Darwinian evolution at the same time. This compatibility thesis can surprisingly be argued not only on the basis of broader theological and philosophical arguments, but also on the basis of the ID movement s own ideas.Älykkään suunnittelun liikkeen (Intelligent Design, ID) pyrkimyksenä on puolustaa ajatusta, että luonnonjärjestys sisältää merkkejä jonkinlaisen luojan toiminnasta. Liike on saanut alkunsa Yhdysvalloissa 1980- ja 1990-luvuilla, ja sen väitteet luonnontieteen ja teologian yhtymäkohdista sekä sen esittämä evoluutioteorian kritiikki ovat herättäneet runsaasti kiistaa. Tämä tutkimus analysoi liikkeen käyttämiä keskeisiä argumentteja ja niiden taustaoletuksia. Tutkimuksessa älykkään suunnittelun liikkeen ajatukset asetetaan osaksi laajempaa keskustelua teologian ja luonnontieteen suhteesta. ID:n ajattelua myös verrataan vaihtoehtoisiin näkemyksiin, erityisesti naturalismiin ja teistiseen evolutionismiin. Tavoitteena on näin analysoida älykkään suunnittelun argumenttien vahvuuksia ja heikkouksia aiempaa keskustelua tasapainoisemmalla ja tarkemmalla tavalla. Tutkimuksen pääasiallinen tavoite on älykkään suunnittelun liikkeen argumentaation ymmärtäminen, mutta se sisältää myös keskustelussa käytettyjen argumenttien arviointia ja kritiikkiä. Älykkään suunnittelun liike painottaa argumenttiensa tieteellistä luonnetta, ja katsoo argumenttiensa pystyvän lähinnä jonkin tuntemattoman suunnittelijan olemassaolon todistamiseen. Aiempi keskustelu on usein keskittynyt kysymykseen siitä, tulisiko ID ymmärtää osaksi luonnontiedettä vai teologis-filosofiseksi ajatukseksi. Tämä tutkimus sivuaa myös tätä filosofista kysymystä, mutta painottaa, ettei luonnontieteen määritelmän tulisi olla keskustelun keskeisin kysymys, sillä hyvät perusteet eivät rajoitu vain luonnontieteen sisälle. Sen sijaan on olennaisempaa kysyä, miksi ihmiset uskovat tai eivät usko luonnon suunnitelmallisuuteen, ja kuinka hyviä kunkin näkemyksen puolesta esitetyt perusteet ovat. Tutkimuksessa tuodaan esille, että kaikki keskustelun osapuolet hyödyntävät merkittävässä määrin myös filosofisia ja teologisia argumentteja ja oletuksia. Juuri näihin asioihin liittyvien kysymysten analysointi on nostettu tutkimuksessa keskeiseen asemaan. Tutkimuksen mukaan ID-liikkeen suunnitteluargumentti on järkevintä ymmärtää parhaaseen selitykseen tähtääväksi päätelmäksi, jota tuetaan analogialla luonnon päämääräsuuntautuneen järjestyksen ja mielen kykyjen välillä. Suunnitteluargumentin uskottavuus riippuu filosofisista ja teologisista taustaoletuksistamme sekä käsityksestämme luonnontieteellisestä todistusaineistosta. Keskustelussa esitetyt maailmankuvat eivät siis perustu vain luonnontieteen tuloksiin, vaan myös filosofiseen, metafyysiseen ja teologiseen pohdiskeluun. Vaikka älykkään suunnittelun liike korostaa tieteellistä luonnettaan, se pyrkii myös rakentamaan siltoja luonnontieteen ja uskonnon välille. Teologia ja luonnontiede eivät liikkeen mukaan ole vihollisia, vaan tukevat toisiaan, kunhan ne vain ymmärretään oikein. Tämä tutkimus tukee sitä perusoletusta, että luonnontieteen ja teologian välillä voi olla molempia hyödyttävää vuorovaikutusta. Samaan aikaan tutkimus kuitenkin varoittaa painottamasta luonnontieteen merkitystä teologialle niin paljon, että luomisopin laajempi metafyysinen, filosofinen ja teologinen luonne ja ei-tieteellisten perusteiden arvo unohtuu. Tutkimus osoittaa myös, että jopa älykkään suunnittelun liikkeen ajattelun sisältä voidaan löytää mahdollisia perusteita harmonisoida näkemys luonnonjärjestyksen jumalallisesta suunnittelusta ja darwinilaisen evoluutioteorian hyväksyminen