Impacts of Store Trust Antecedents on Willingness to Disclose Personal Data in Online Shopping

Personal data disclosure is crucially important to modern business, and specifically – to online stores. It is largely predicted by the willingness to disclose personal data that significantly varies among emerging economies due to impacts of numerous factors. One of the important factors that impacts willingness to disclose personal data in online shopping is trust in an online store. However, the importance of trust in a store partly occurs because it mediates effects of other antecedents. This study conceptualizes three groups of important antecedents: personal, infrastructural and store-related factors. The study tests indirect effects of the most typical factors from each group: general trust (personal factor), legal regulations (infrastructural factor) and presence of an off-line selling channel in addition to the online channel offered by a store (e-store factor) on willingness to disclose personal data online. The findings show that all these factors, mediated by store trust, have significant positive effects on willingness to disclose personal data. The findings contribute to the knowledge of the groups of factors that impact willingness to disclose personal data online and help to set directions for future research.Acknowledgement: this project has received funding from the Research Council of Lithuania (LMTLT), Agreement No S-MIP-19-1

Factors predicting attitude toward disclosing personal data online

To test a theoretical model, this study explores the effect of anxiety, trust, personality, and perceived benefits on the disclosure of personal information online. An online survey conducted among participants in the United States (n = 248, age range: 20–82 years) examined attitudes toward disclosing personal data online. Specifically, the study researches the impact of anxiety disclosing personal data, trust (both in the Internet and in institutions), the Big Five personality traits, and four sets of perceived shopping benefits (opportunity, bargain, purchase, and expected privacy benefits) in e-commerce disclosure and their role as antecedents for adoption and use of e-commerce. The study aligns with existing trust literature and corroborates other findings on how perceived purchase benefits impact individuals’ attitudes toward disclosing personal data online. The data suggest that both trust in the Internet and trust in institutions positively influence attitude toward disclosing personal data online. Perceived purchase benefits were also significant positive predictors for attitude toward disclosing personal data online. Furthermore, personality dimensions can affect attitude toward disclosing: the more neurotic a person is, the more negative their attitude is about disclosing personal data online. The study underscores that consumers have a responsibility to educate themselves about online disclosure and marketing practices, and about how to protect their online privacy. Most importantly, fostering trust, reducing anxiety, and promoting benefits are essential to the future of e-commerce. Implications for theory, consumers, marketing practice, and public policy are also discussed.The article is available under Creative Commons license CC BY-NC-ND.</p

Kuluttajien suhtautuminen asiakastiedon keräämiseen ja käyttöön

Samalla kun asiakkaiden tuntemisen merkitys kasvaa jatkuvasti, on tiedon saatavuus tänä päivänä suurempaa kuin koskaan ennen. Sekä yritykset että kuluttajat hyötyvät yksilöllisen palvelun tarjoamisesta, ja data-analytiikka ja erilaiset kuluttajaprofiloinnit ovat nousseet markkinoinnin keskeisiksi työkaluiksi. Asiakastiedon lisääntynyt hyödyntäminen asettaa kuitenkin omat haasteensa kuluttajien yksityisyyden suojelemiselle, ja jo nyt tietovuotojen on nähty vaikuttavan kuluttajien luottamukseen ja digitaalisten palveluiden käytön vähenemiseen. Jotta kuluttaja ei tunne itseään petetyksi, vaan kokee saavansa uudenlaisista tietoperusteisista palveluista arvoa, on olennaista paremmin ymmärtää kuluttajan suhtautumista asiakastiedon keräämiseen ja käyttöön. Myös tiedon käyttö poliittisen vaikuttamisen välineenä on lisääntynyt viime vuosina. Tiedon avulla kuluttajiin pyrkivät vaikuttamaan niin yritykset kuin yhteiskunnallisetkin tahot, minkä takia on tärkeää puhua kuluttajien halusta jakaa tietoa, ja pyrkiä tunnistamaan niitä ryhmiä, jotka jakavat tietojaan mieluummin kuin toiset. Toisaalta toimialat eroavat toisistaan siinä, millaista tietoa ne keräävät ja käyttävät, eikä kontekstuaalista tutkimusta aiheesta juurikaan ole vielä tehty. Tämä saattaa jopa selittää aiemmin saatuja ristiriitaisia tuloksia. Kontekstuaaliset tekijät huomioiden tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja analysoida kuluttajien suhtautumista asiakastiedon keräämiseen ja käyttöön eri toimialoilla. Tavoitteeseen lähdettiin vastaamaan tutustumalla ensin aiempaan kirjallisuuteen aiheesta, minkä pohjalta syntyi ilmiötä kuluttajan näkökulmasta kuvaava teoreettinen viitekehys. Viitekehyksen ja aiempien tutkimusten pohjalta rakennettiin tutkimuksen käsitteellinen malli ja tutkimushypoteesit, joita myöhemmin testattiin tutkimuksen empiirisessä osiossa. Tutkimusmallissa yhdistyivät koetun hyödyn ja huolen sekä kontekstuaalisten tekijöiden vaikutukset kuluttajien haluun jakaa tietoa. Näitä kontekstuaalisia tekijöitä olivat toimiala, tiedon tyyppi ja kuluttajien demografiset ominaisuudet. Vertailuun valittiin kolme toimialaa: päivittäistavarakauppa, vakuutuspalvelut ja terveyspalvelut. Tutkimus toteutettiin empiirisenä kyselytutkimuksena, josta saatu aineisto käsitti 2151 suomalaisen kuluttajan vastaukset. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja tuloksena saatiin vastaus siihen, miten ja miksi kuluttajien suhtautuminen asiakastiedon keräämiseen ja käyttöön vaihtelee eri toimialoilla, mitä tietoja kuluttajat ovat valmiita jakamaan yrityksille, mitkä ovat koetun hyödyn ja huolen vaikutukset kuluttajien haluun jakaa tietoa ja millaisia eroja eri kuluttajaryhmien välillä voidaan havaita. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset liittyvät siihen, miten tiedon tyyppi ja toimiala yhdessä vaikuttavat tiedon jakamishalukkuuteen, miten tiedon tyypillä pystytään selittämään koetun hyödyn ja huolen suhteellisia vaikutuksia kuluttajien haluun jakaa tietoa, ja miten sekä toimiala että tiedon tyyppi vaikuttavat siihen, miten eri kuluttajaryhmät tiedon jakamiseen suhtautuivat. Tutkimuksella pystyttiin selittämään aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä ristiriitaisia havaintoja, sillä koetun hyödyn nähtiin selittävän suurinta osaa kuluttajien päätöksistä jakaa tietoa. Koetun huolen vaikutus kuitenkin korostui sensitiivisen eli kuluttajalle arkaluonteisen tiedon kohdalla. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että kuluttajat tekevät päätöksensä huomattavasti yksinkertaisemmalla tavalla kuin aiemmin on kuvattu, ovat taipuvaisia turvautumaan päätöksentekoa yksinkertaistaviin heuristiikkoihin ja pohjaavat päätöksensä lähinnä odotetulle hyödylle. Lisäksi vaikuttaisi siltä, ettei yksityisyyden aika ole ohi, eivätkä kuluttajat ole valmiita jakamaan kaikkea tietoa yritysten käyttöön. Muita alttiimpia tietojen väärinkäyttämiselle kokevat olevansa naiset, yli 50-vuotiaat ja ei-korkeakoulutetut. Toisaalta iän, korkean koulutuksen ja korkean tulotason nähdään ennustavan varautuneempaa suhtautumista tietojen keräämiseen ja käyttöön, minkä takia tiedottava ja valistava työ tulisi suunnata ns. riskiryhmään kuuluville nuorille, vain peruskoulun tai toisen asteen käyneille ja vähävaraisille. Tulosten pohjalta pystytään antamaan suosituksia yhteiskunnallisille päättäjille ja yritysten johdolle, jotka voivat hyödyntää tuloksia käytännön työssään kuluttajien tietosuojan parantamisessa ja tiedon keruun läpinäkyvyyden lisäämisessä. Ensinnäkin, tulokset hyödyttävät kaikkia yrityksiä, jotka keräävät asiakkaistaan tietoa, ja käyttävät tätä esimerkiksi palveluiden kehittämiseen tai markkinointiviestinnän kohdentamiseen. Tutkimus auttaa yrityksiä paremmin ymmärtämään asiakkaitaan, ja näiden suhtautumista asiakastiedon keräämiseen ja käyttöön. Toiseksi, tutkimuksen lisäämä ymmärrys kuluttajien suhtautumisesta asiakastiedon hyödyntämiseen ja omaan yksityisyydensuojaansa auttaa päättäjiä kehittämään kuluttajat paremmin huomioivaa lainsäädäntöä tietojen käytöstä, sekä suuntaamaan tiedottavaa työtä oikeille kohderyhmille

An online information security Aaareness model: the disclosure of personal data

Social media has revolutionized the way people send and receive information by creating a new level of interconnected communication. However, the use of the Internet and social media brings about various ways in which a user’s personal data can be put at risk. This study aims to investigate what drives the disclosure of personal information online and whether an increase in awareness of the value of personal information motivates users to safeguard their information. Fourteen university students participated in a mixed-methods experiment, where they completed a questionnaire before and after being shown the data stored about them by online platforms to determine if changes occur in their intention to disclose. Following completing the initial questionnaire, the participant viewed the personal data stored about them by Facebook, Google, and Instagram. Other online tools such as Social Profile Checker, Facebook View As, and HaveIBeenPawned were used to see the information publicly available about each participant. Together these findings were discussed in a semi-structured interview to determine the influence of attitudes, subjective norms, and awareness on the cost-benefit analysis users conduct when disclosing information online. Overall, the findings indicate that users are able to disregard their concerns due to a resigned and apathetic attitude towards privacy. Furthermore, subjective norms enhanced by FOMO further allow users to overlook potential risks to their information in order to avoid social isolation and sanction. Alternatively, an increased awareness of the personal value of information and having experienced a previous privacy violation encourage the protection of information and limited disclosure. Thus, this study provides insight into privacy and information disclosure on social media in South Africa. It reveals more insight into the cost-benefit analysis users conduct by combining the Theory of Planned Behaviour with the Privacy Calculus Model, as well as the antecedent factors of Trust in the Social Media Provider, FOMO, and Personal Valuation of Information

An online information security Aaareness model: the disclosure of personal data

Social media has revolutionized the way people send and receive information by creating a new level of interconnected communication. However, the use of the Internet and social media brings about various ways in which a user’s personal data can be put at risk. This study aims to investigate what drives the disclosure of personal information online and whether an increase in awareness of the value of personal information motivates users to safeguard their information. Fourteen university students participated in a mixed-methods experiment, where they completed a questionnaire before and after being shown the data stored about them by online platforms to determine if changes occur in their intention to disclose. Following completing the initial questionnaire, the participant viewed the personal data stored about them by Facebook, Google, and Instagram. Other online tools such as Social Profile Checker, Facebook View As, and HaveIBeenPawned were used to see the information publicly available about each participant. Together these findings were discussed in a semi-structured interview to determine the influence of attitudes, subjective norms, and awareness on the cost-benefit analysis users conduct when disclosing information online. Overall, the findings indicate that users are able to disregard their concerns due to a resigned and apathetic attitude towards privacy. Furthermore, subjective norms enhanced by FOMO further allow users to overlook potential risks to their information in order to avoid social isolation and sanction. Alternatively, an increased awareness of the personal value of information and having experienced a previous privacy violation encourage the protection of information and limited disclosure. Thus, this study provides insight into privacy and information disclosure on social media in South Africa. It reveals more insight into the cost-benefit analysis users conduct by combining the Theory of Planned Behaviour with the Privacy Calculus Model, as well as the antecedent factors of Trust in the Social Media Provider, FOMO, and Personal Valuation of Information

The nexus between e-marketing, e-service quality, e-satisfaction and e-loyalty: a cross-sectional study within the context of online SMEs in Ghana

The spread of the Internet, the proliferation of mobile devices, and the onset of the COVID-19 pandemic have given impetus to online shopping in Ghana and the subregion. This situation has also created opportunities for SMEs to take advantage of online marketing technologies. However, there is a dearth of studies on the link between e-marketing and e-loyalty in terms of online shopping, thereby creating a policy gap on the prospects for business success for online SMEs in Ghana. Therefore, the purpose of the study was to examine the relationship between the main independent variable, e-marketing and the main dependent variable, e-loyalty, as well as the mediating roles of e-service quality and e-satisfaction in the link between e-marketing and e-loyalty. The study adopted a positivist stance with a quantitative method. The study was cross-sectional in nature with the adoption of a descriptive correlational design. A Structural Equation Modelling approach was employed to examine the nature of the associations between the independent, mediating and dependent variables. A sensitivity analysis was also conducted to control for the potential confounding effects of the demographic factors. A sample size of 1,293 residents in Accra, Ghana, who had previously shopped online, responded to structured questionnaire in an online survey via Google Docs. The IBM SPSS Amos 24 software was used to analyse the data collected. Positive associations were found between the key constructs in the study: e-marketing, e-service quality, e-satisfaction and e-Loyalty. The findings from the study gave further backing to the diffusion innovation theory, resource-based view theory, and technology acceptance model. In addition, e-service quality and e-satisfaction individually and jointly mediated the relationship between e-marketing and e-loyalty. However, these mediations were partial, instead of an originally anticipated full mediation. In terms of value and contribution, this is the first study in a developing economy context to undertake a holistic examination of the key marketing performance variables within an online shopping context. The study uniquely tested the mediation roles of both e-service quality and e-satisfaction in the link between e-marketing and e-loyalty. The findings of the study are novel in the e-marketing literature as they unearthed the key antecedents of e-loyalty for online SMEs in a developing economy context. The study suggested areas for further related studies and also highlighted the limitations