Motivations for Online News Usage: An Australian Survey

This paper considers user motivation and acceptance for adoption of online newspapers. The Technology Acceptance Model (TAM) was modified to incorporate several external variables that have been identified as strong influences of technology acceptance: gender, social influences and the level of Internet experience as well as other variables. The model was tested via an online questionnaire where 1592 responses collected. The results provide strong support for social influence and Internet experience and cost in influencing users’ acceptance of an online newspaper. The implications of these findings for theory and practice are discussed

The success of selective and total outsourcing of firm-wide IT-infrastructure: an empirical evaluation

In literature, Information Technology outsourcing is often investigated as a generic phenomenon. In practice, outsourcing transactions and services are varying. Hence IT services can be outsourced selectively or as a whole. We investigate the outsourcing of firm-wide IT infrastructure, and evaluate empirically if the successes of selective and total outsourcing differ, as a whole and in technology and application related services. We utilize a new instrument to measure IT-outsourcing success. Not surprisingly, total outsourcers have more ambitious objectives than selective outsourcers, whereas there are no significant differences in outsourcing success for either service type. Our results imply that there is little connection between the targets and the success of outsourcing, since perceptions of success are similar despite different targets. Our results also indicate that evaluations of total outsourcing success dominate evaluations of individual success items. To practitioners we suggest that in order to achieve the objectives set for outsourcing, they must prioritize objectives clearly and measure their achievement repeatedly throughout the entire life-cycle of an outsourcing transaction

What\u27s New in Online News

Although traditional news services have made some of their product available online since the early 1990s the changes that have taken place in this arena over the past few years has been phenomenal. Distributing the news online has a significant impact on the traditional news cycle, the business model of news corporations, the work of journalists and the role of traditional news consumers among the general public. In addition to the online presence of the traditional news media, entirely new online news websites are emerging outside the mainstream media ownership, allowing both professional and amateur journalists a global forum for individual reports and opinions. In this paper, we revisit the results of the first phase of a longitudinal study of online news, conducted two years ago and compare those results with the current state of affairs. The most dramatic change that we are now witnessing in the news industry is the emergence of citizen journalism and the trend to the convergence of the roles of news producers and news consumers. Here we describe and discuss the lessons learnt from this change and build on these lessons to speculate on where this will take us in the futur

What\u27s new in online news?

This paper examines aspects of the field of Information Systems (IS) concerned with its diversity and with the rapid changes within the discipline that have been incurred by the continued evolution of the IS artefact. This examination is done in order to establish the suitability of the Cynefin framework, developed for knowledge management, as a suitable tool for sense-making in IS. A description and assessment of the Cynefin framework is provided with its varied applications in both organisational practice and research. The paper then applies the framework to make sense of some historical trends and contemporary issues of IS emphasising their diversity and changing nature. We conclude with speculation on how this approach may help guide future sense-making in IS research

New And Emerging Business Models For Online News: A Survey Of 10 European Countries

The online music and news markets have changed significantly and fundamentally over the past few years, as more and more new players – many of them originally from other sectors – enter the market space of the original media companies. While online news venues have been available for quite some time, the major tragedies and news events of the past few years have highlighted their ability to provide immediate, constantly-updated information (Emmer et al., 2002). In this paper we describe the current state of play in the online news industry in ten European countries, as at May 2003. The findings are based on the first two phases of a three-phase, European-Commission-funded market survey. In the paper we consider in greater detail the Internet business models of these companies. After initially introducing some of the literature in this field and discussing the justification for our chosen research approach, we describe our research design. We then report the findings from the first two phases of the project – the “Expert talks ” and our web-based survey of the online news industry. Finally we identify the key driving factors for online news today: the new competitive environment, the appropriate payment systems, the focus on core competences, end devices and the consumers

Globaali väline, lokaali sisältö. Paikallisuus maakunnallisten verkkolehtien sisällössä

Lähtökohtanani on välineen ja sisällön ristiriita: mitä sisältöä uusi väline eli maakunnallinen verkkolehti tarjosi globaalisti toimivassa internetissä, jossa on sisältöä kaikkialta maailmasta. Tutkimuksessa selvitän, miten maakuntalehdet selvisivät muodonmuutoksesta verkkolehdeksi. Tutkimuskysymyksiä ovat: Mitä sisältöpiirteitä maakunnallisissa verkkolehdissä on? Kuinka paikallisia verkkolehdet sisältöpiirteiden näkökulmasta ovat? Mitä tarkastelun perusteella voidaan päätellä maakuntalehtien kyvystä muuttua painetusta lehdestä verkkolehdeksi? Tutkimukseni keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat paikallisuus ja identiteetti. Tietoverkkojen ajan ihminen elää eri aluetasojen muodostamassa verkostossa, jossa paikallinen, kansallinen ja globaalinen taso kietoutuvat toisiinsa ja jossa tietoverkot luovat fyysisestä paikasta riippumatonta interaktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Verkkolehtien sisällön tarkastelu perustuu fyysiseen paikallisuuteen, joka konkretisoituu maakuntalehtien levikkialueeseen. Paikkoihin liittyvä identiteetti nähdään tässä tutkimuksessa ideologisena ja tuotettuna: maakuntalehdet hyödyntävät paikallista ja maakunnallista yhteisyyttä, jota ne myös ylläpitävät ja rakentavat. Paikallisuus on maakuntalehtien toimintastrategia, jota lehdet ovat pyrkineet toteuttamaan pärjätäkseen myös internetin aikakautena. Tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2005 verkkolehtiä kymmenen vuotta myöhemmästä, 2010-luvun lopun näkökulmasta. Vuonna 2005 verkkolehdet olivat muotoutuneet omaksi julkaisutyypikseen, ja ne julkaisivat monipuolisesti uutta verkonomaista sisältöä. Tässä tutkimuksessa uusi sisältö on jaettu reaaliaikaisuuteen (esimerkiksi pikauutiset), arkistomaisuuteen, vuorovaikutteisuuteen (esimerkiksi keskustelut) ja muuhun uuteen sisältöön (esimerkiksi multimediasisällöt). Tarkastelen sitä, miten maakuntalehti onnistui muodonmuutoksessa paikallisuutta korostavasta painetusta lehdestä verkon globaalimarkkinoilla toimivaksi verkko- ja monikanavamediaksi; millainen on ollut sen kyky ottaa haltuun uudistunut viestintäympäristö, jossa perinteisen median haastajiksi ovat tulleet sosiaalinen media sekä uudentyyppiset vaihtoehto- ja vastamediat. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana maakunnalliset sanomalehdet olivat säilyttäneet paikallisen leimansa myös verkkolehdissään. Lehdet julkaisivat paikallisia uutisia, joskin niiden määrä vaihteli lehdittäin. Muu verkonomainen sisältö oli suurimmaksi osaksi paikallista. Nyt 2010-luvun loppupuolen näkökulmasta – kun verkkolehdet ovat kehittyneet jo itsenäisiksi verkkojulkaisuiksi – voi sanoa, että vuoteen 2005 mennessä verkkolehdet olivat onnistuneet ottamaan haltuunsa median uuden toimintaympäristön vain osittain. Lehtiä kehitettiin ensimmäisen kymmenen vuoden aikana liian varovaisesti, ja suuri määrä toimituksellista ja teknisestä potentiaalista jäi käyttämättä vuorovaikutteisen yhteisöllisyyden luomisessa, kuvallisen sisällön hyödyntämisessä tai ei-journalistisen uudenlaisen paikallisen sisällön käyttöönotossa. Tulevaisuudessa maakunnalliset verkkolehdet voivat toteuttaa paikallisuutta ja pysyä elinvoimaisina, mikäli yleisöllä pysyy tarve identifioitua paikkakuntaansa ja halu kokea siihen liittyvää yhteisöllisyyttä. Lehdillä tulee samaan aikaan olla kyky vastata yleisön uudistuviin tarpeisiin. Verkkolehtien menestys riippuu myös siitä, hankkiiko yleisö paikallisen tiedon kanavista, jotka ovat median uutisorganisaatioista riippumattomia ja luoko sosiaalinen media sen yhteisöllisyyden, jota perinteiden paikallinen media on tarjonnut