Emulating Perceptual Experience of Color Vision Deficiency with Virtual Reality

Abstract. One of the major goals of Universal Design is to create experiences that are inclusive to all users, including those affected by Color Vision Deficiency. Color Vision Deficiency might have a significant impact on a users’ perception of the content or the environment. There is a range of tools already available, that can be used to either aid or automate the process of readability testing for digital interfaces and content in respect to Color Vision Deficiency. Two different approaches to addressing this issue can be found. A brief review of such methodologies is provided in this paper. The first approach (user-end) attempts to solve the problem by altering mediation between the user and the content. The second (design-end) allows the designer to view an image, or color scheme altered to recreate the perceptual experience of a user affected by Color Vision Deficiency and asses the design from the perspective of a color-blind user. With an implemented proof-of-concept we investigate the potential use of Virtual Reality Head-Mounted Displays to employ similar methodology, to allow designers or interior decorators to experience physical environments (i.e.: classroom, library or a cafeteria) from the perspective of a color-blind person. Such tools might increase the designers’ empathy towards color-blind users but also allow them to identify visual components, such as infographics or advertisement, in a physical environment that are poorly visible to color-blind users. Such tools could be developed by taking advantage of a modern Head-Mounted Displays six degrees of freedom tracking, a 360 camera and color processing filters applied during post-processing at run-time, allowing a designer to easily switch between different types of colorblindness emulation

New iPAD-based test for the detection of color vision deficiencies

Purpose: To develop and validate a new iPad-based color vision test (Optopad). Methods: A total of 341 student eyes were enrolled in a first comparative study between Optopad and the Isihara tests. In a second comparative study, Optopad vs. the Farnworth-Munsell test (FM 100H), a total of 66 adult eyes were included. Besides the agreement between tests, the correlation between FM 100H and Optopad outcomes were investigated. Multiple regression analysis was used to predict the total error score (TES) from contrast thresholds measured with the Optopad test. Results: The Ishihara and Optopad tests detected the same anomalous patients. Concerning FM 100H vs. Optopad, 10 subjects were diagnosed as anomalous with both tests, 3 mild anomalous cases based on TES were classified as normal with Optopad, and 2 anomalous subjects based on Optopad test showed normal TES values. Statistically significant correlations of TES and partial error red-green (PTESRG) with thresholds measured with the red-green Optopad stimuli were found. A multiple quadratic regression model was obtained relating TES and chromatic contrast values from Optopad (R2 = 0.855), with only 13 cases showing residuals of ≥ 25 units. Conclusions: The design and implementation of a chromatic contrast discrimination test has been carried out, with promising clinical results. This test seems to provide comparable outcomes to those obtained with Ishihara and FM 100H tests

Saavutettavuus perusopetuksessa

Tiivistelmä. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta eli digipalvelulaki tuli voimaan vuonna 2019. Siitä lähtien on kiinnitetty huomioita erityisesti aikuisten käyttämiin verkkopalveluihin. Digipalvelulaki vaatii julkisen sektorin ja osan yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista toteuttamaan saavutettavia verkkopalveluja. Saavutettavuuden edistämisen tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että verkkopalvelut tulisi tehdä niin, että niitä voi käyttää erilaiset ihmiset erilaisin rajoituksin. Aikuiset osaavat vaatia ja kyseenalaistaa puutteellisia verkkopalveluita, mutta täyttävätkö lapsille osoitetut verkkopalvelut ja digitaaliset materiaalit erityisesti koulussa digipalvelun määrittämät vaatimukset? Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, huomioivatko peruskoulun 1.–6. vuosiluokan opettajat saavutettavuusvaatimukset opetuksessaan. Mikäli huomioivat, millä tavalla ja toisaalta, jos eivät huomioi, miksi eivät. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin saamaan vastauksia Webropol -kyselyllä. Tutkimukseen saatiin 30 vastausta 1.–6.-luokkalaisten opettajilta. Vähäisestä vastausmäärästä huolimatta on selvää, että opettajien tietämys saavutettavuudesta on aika vähäistä. Saavutettavuutta toteutetaan ehkä osittain, mutta lain tuomat vaatimukset eivät välttämättä ole tiedossa. Resurssien puute ja tietämättömyys koko saavutettavuudesta ovat suurimmat syyt siihen, ettei opetusmateriaaleissa toteuteta saavutettavuutta. Positiivista on, että tietämystä on mahdollista lisätä. Tässä tutkimuksessa on myös jatkokehitysehdotuksia siihen, kuinka saada lisättyä opettajien keskuudessa saavutettavuuteen liittyvää tietoa ja taitoa

DoDo game, a color vision deficiency screening test for young children

10.1145/2556488.2557334Conference on Human Factors in Computing Systems - Proceedings2289-229