Kokonaisarkkitehtuuri ja prosessijohtaminen pelastuslaitoksella – palvelutasopäätöksen laatimisen prosessimalli kuvitteelliselle pelastuslaitokselle.

Palvelutasopäätös on asiakirja, jonka jokainen pelastuslaitos on lain mukaan velvollinen laatimaan alueellaan. Päätöksessä on huomioitava alueella esiintyvät uhat ja arvioitava niistä muodostuneet riskit. Päätöksestä ilmenee toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat sekä palvelut. Palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Toiminta poikkeusoloissa sisällytetään päätökseen. Päätös on voimassa määräajan ja alueen pelastustoimi kuulee jäsenkuntiaan palvelutasoa muuttaessaan tai päivittäessään. Palvelutasoa tarkastellaan vuosittain. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksessa luodaan palvelutasopäätöksen laatimiseksi prosessimalli kuvitteelliselle pelastuslaitokselle, jonka johtamisessa hyödynnetään kokonaisarkkitehtuuria ja prosessijohtamista. Tutkimusmenetelmänä käytetään konstruktiivista tutkimusotetta. Konstruktiivinen tutkimusote on innovatiivisia malleja tuottava metodologia, jolla pyritään ratkaisemaan reaalimaailman ongelmia ja tällä tavoin tuottamaan lisäarvoa tai tietoa sille tieteenalalle, jossa sitä sovelletaan. Tutkimuksessa luotu palvelutasopäätöksen laatimisen prosessimalli ja konstruktion laatimiseen käytetty empiirinen aineisto, ovat suoraan hyödynnettävissä pelastustoimen kokonaisarkkitehtuuriin. Tutkimuksen taustaksi ja teemojen hahmottamiseksi haettiin aikaisempia tutkimuksia kokonaisarkkitehtuurista ja prosessijohtamisesta. Palvelutasopäätöksen prosessimallin kuvaamisen perustaksi ja uuden konstruktion luomiseksi muodostui pelastuslaitoksilta kerätty empiirinen aineisto. Pelastuslaitoksille tehtiin kyselytutkimus palvelutasopäätösten valmistumisen vaiheista. Tuloksena saatiin tietoa pelastuslaitosten palvelutasopäätösten laatimisen eri vaiheista ja niissä ilmenevistä haasteista. Keskeiset havainnot kyselytutkimuksesta olivat, että palvelutasopäätösdokumentin muodostaminen keskittyy pelastuslaitoksissa vain rajoitetulle määrälle henkilöstöä ja sen laatiminen vaatisi lisää suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä. Lisäksi pelastuslaitosten eri osastojen välillä on palvelutasopäätöksen valmisteluvaiheessa päällekkäistä tekemistä, pelastusalan yhtenäisille mittareille on tilausta ja sidosryhmien sekä yhteistyöviranomaisten kuulemista tulisi yhdenmukaistaa. Tutkimuksen tuloksena synnytettiin kuvitteellinen pelastuslaitos, jolla on kuviteltu kokonaisarkkitehtuuri ja prosessikuvaus eli konstruktio kuvitteellisen pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen laatimisesta. Luotu konstruktio on yksi mahdollinen prosessimalli palvelutasopäätöksen laatimiseksi ja se on luonteeltaan ideaalityyppi prosessimalliksi Max Weberin (1864-1920) ideaalityyppi käsitteen mukaisesti

"Niin rupee silmä kirkastuu" : Musiikillista vapaaehtoistyötä tekevien tuen tarve ja jaksaminen Eläkeliiton Sävel soikoon -hankkeessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Sävel soikoon-hankkeen vapaaehtoisten jaksamista ja tuen tarvetta. Tutkimushaastattelun kautta oli tarkoitus nostaa esiin kehittämisehdotuksia Eläkeliiton käyttöön. Opinnäytetyö liittyy Sävel soikoon- hankkeeseen. Hankkeessa päätavoitteena on luoda vapaaehtoistoiminnalle uusi toimintamalli, jossa voidaan hyödyntää musiikin ja erityisesti laulun mahdollisuuksia. Hankkeen tarkoituksena on viedä musiikillista vapaaehtoistoimintaa palvelutaloihin, sairaaloihin, vanhainkoteihin ja koteihin kohderyhmänä dementoituneet, masentuneet,yksinäiset ja liikuntarajoitteiset ihmiset. Hanke on käynnistynyt vuonna 2009 ja tulee jatkumaan vuoteen 2011. Hankkeen vapaaehtoiset ovat yli 50-vuotiaita, pääasiassa eläkeläisiä. Tutkimus on laadullinen. Tietoa kerättiin vapaaehtoisten jaksamisesta ja tuen tarpeesta puhelinhaastattelujen kautta. Puhelinhaastattelut olivat välttämättömiä, koska vapaaehtoiset valitaan kursseille valtakunnallisesti ympäri Suomen. Tutkimushaastatteluun osallistuvat vapaaehtoiset olivat maaliskuussa 2010 Sävel soikoon- peruskurssilla, jossa kävin kertomassa opinnäytetyöstäni ja tutustumassa kurssilaisiin. Haastattelut toteutuivat kesäkuussa 2010. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään vapaaehtoistoimintaa,tuodaan esille musiikin merkitystä ja vaikutuksia ihmisen elämänkaaressa sekä tarkastellaan sosiaalista pääomaa terminä. Tutkimustulokset osoittavat, että vapaaehtoistoimintaa tukee yhdistystoiminta, oman elämän tasapaino ja perhesuhteet. Myös erilaiset kurssi- ja koulutustoiminnat koettiin jaksamista tukevina toimintoina. Laitoksiin kohdistuvassa vapaaehtoistoiminnassa korostuu myös yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa. Hoitohenkilökunnan ohjaus nousi yhtenä kehittämisehdotuksena esiin haastattelujen kautta.“So start to brighten eyes” Musical performing voluntary activities and the need for support and strength in Eläkeliitto (Retirement Associations) Sävel Soikoon –project The purpose of this thesis was to determine coping and need for support for Sävel soikoon –projects volunteers. The study of the interview was intended to give suggestions to improve the use of this project to Eläkeliitto (Retirement Association). This thesis relates to the Sävel soikoon -project. The project´s main objective is to create a new approach to voluntary activities, which can be used in music and especially singing opportunities. The project aims to bring the musical activities of voluntary workers to service houses, hospitals, retirement houses and homes targeted for those suffering from dementia,depression, loneliness and people with reduced mobility. The project was launched in 2009 and will continue until 2011. Project volunteers are mostly over 50 year olds, mainly retirees. This thesis is a qualitative study. Data on voluntary workers´ coping and need for support was collected through telephone interviews. Telephone interviews were necessary because the volunteers are selected for the courses nationwide throughout Finland. The study´s volunteers were attending in March 2010 in the Sävel soikoon –basic course, where I introduced my thesis, and visited the course. Interviews were carried out in June 2010. In the theoretical part of the study, the concept of voluntary work is explained, the importance of music and its effects on the human life cycle are highlighted and social capital examined as a term. The results show that voluntary activity is supported by the voluntary sector association, the self-life balance and family relations. Also different courses and training activities were considered supportive for coping. Voluntary work with institutions also highlights the need for cooperation with the nursing staff. Guidance of the nursing staff emerged as single development target through many interviews

Energia-aseiden käyttömahdollisuudet jalkaväen taistelussa 2030-luvulla

Suunnatun energian aseita (directed energy weapons, DEW) on kehitetty maailmalla jo pitkään, mutta niitä ei ole saatu otettua vielä laajamittaisesti operatiiviseen käyttöön. Viime vuosien aikana kuitenkin uudenlaisten uhkien, kuten miehittämättömien lennokkien yleistyminen on lisännyt kiinnostusta energia-aseiden kehitystä kohtaan ja tuonut energia-aseet lähemmäs operatiivista käyttöönottoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suunnatun energian aseiden käyttömahdollisuuksia jalkaväen taistelussa 2030-luvulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista kirjallisuusselvitystä sekä skenaarioanalyysiä. Näkökulmana tutkimuksessa oli energia-aseiden käyttämisen mahdollisuudet jalkaväkijoukkueen ja -komppanian näkökulmasta. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli ”Millaisia käyttömahdollisuuksia energia-aseilla on jalkaväen taistelussa 2030-luvulla?” Tutkimuksen pääkysymykseen vastattiin alakysymyksillä, jotka olivat ”Millaista on jalkaväen taistelu 2030-luvulla?”, ”Millaisia energia-asejärjestelmiä on kehitteillä ja mikä on arvio niiden kehityksen vaiheesta 2030-luvulla?” sekä ”Mitä vaatimuksia ja rajoitteita energia-aseiden käytöllä on jalkaväen taistelun näkökulmasta?” Tutkimuksessa keskityttiin laser- ja mikroaaltoaseisiin, sillä nämä teknologiat ovat suunnatun energian aseista kehitetty pisimmälle. Laser- ja mikroaaltoaseiden osalta tutkittiin niiden toimintaperiaatteita, vuorovaikutusta ympäristön ja kohteiden kanssa sekä järjestelmien suorituskykyvaatimuksia. Jalkaväen taistelun kannalta selvitettiin jalkaväen taisteluun ja sen kehitykseen vaikuttavia trendejä 2030-luvulle mentäessä. Yhdistämällä arviot energia-aseiden suorituskyvyistä ja jalkaväen taistelun asettamista vaatimuksista muodostettiin mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja kuvaavia skenaarioita. Tutkimuksen mukaan energia-aseiden käyttö jalkaväen taistelussa 2030-luvulla on mahdollista, mutta hyvin rajoittunutta. Pääasialliset käyttökohteet liittyvät joukkojen suojaamiseen UAV-uhkia vastaan. Arvion mukaan jalkaväen käytössä olevat energia-aseet ovat suhteellisen matalatehoisia ajoneuvoihin asennettuja asejärjestelmiä, ja tehokkaammat energia-aseet vaativat alustakseen edelleen raskaan ajoneuvon. Laseraseet ovat arvion mukaan kehityksessä huomattavasti mikroaaltoaseita edellä

Tuovi 6: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2008 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit

NUORTEN VERTAISKESKUSTELU KIRJALLISUUDESTA OMALLA FOORUMILLA (PIRJO VAITTINEN) Äidinkielen opettajain liiton Nuori Aleksis -kirjallisuuspalkinnon keskustelufoorumi auttaa lukijaverkostolaisia yhdistämään lukemansa kirjat Internetin välityksellä omaan maailmaansa. Nuoret käyttävät vertaisverkkokirjallisuuskeskustelussa 336 puheenvuoroa, jotka jäsentyvät 20 keskustelunaiheeksi. Analysoin nuorten Nuori Aleksis 2006 -keskustelualueella kirjoittamia viestejä keskusteluna, joka on yhteisen tavoitteen suuntaan yhteisöllisesti etenevää toimintaa. Uudella medialla on tärkeä asema nuorten elämässä, ja heillä on omia henkilökohtaisia tapoja käyttää Internetin tarjoamia palveluja ja mahdollisuuksia. Nuoret ottavat kirjallisuuskeskustelussa käyttöön tietonsa ja kokemuksensa viestinnän heille tutuista kanavista. Nuori Aleksis 2006 -verkkokeskustelu nostaa esille nuorten suosimia kirjoja. Verkkokirjallisuuskeskustelun loppuvaiheessa esitetään perusteltuja puheenvuoroja teosten ansioista, millä on vaikutusta sekä loppukilpailuehdokasvalintoihin että voittajan valintaan. Keskustelussa rakennetaan puheenvuorojen välille yhteyksiä puhuttelemalla edellisen kommentin kirjoittajaa ja esittämällä kysymyksiä ja vetoomuksia kaikille raatilaisille. Tällainen tekstin sidostaminen tuntuu olevan siirtymää tietoteknisesti välittyneen median käytöstä. MONIKIELINEN SISÄLLÖNTUOTANTO: KÄÄNTÄMINEN JA LOKALISOINTI E-OPPIMATERIAALIN TUOTANTOVERKOSTOSSA (PÄIVI STÖCKELL) Digitaalisen oppimateriaalin levittäminen ja käyttö jopa globaalissa mitassa on katsottu edullisemmaksi ja tehokkaammaksi kuin painetun oppimateriaalin. Euroopan komissiolla on useita e-oppimista tukevia ohjelmia, joissa tuotetaan eri kieliversioita oppimateriaaleista, ja monilla kansainvälisillä yrityksillä on jo pitkään ollut digitaalista henkilöstökoulutuksen oppimateriaalia. Monikielistä oppimateriaalia tuotettaessa tarvitaan kielten, kansallisten kulttuurien ja opiskelu- tai yrityskulttuurien tuntemusta sekä lokalisoinnin ja kääntämisen asiantuntemusta. Hahmottelen artikkelissa väitöskirjaani, jossa aion tarkastella monikielistä ja -kulttuurista sisällöntuotantoa verkostomaisena asiantuntijayhteistyönä ja erityisesti lokalisoijaa ja kääntäjää tässä asiantuntijaverkostossa. Pyrin myös määrittelemään lokalisoinnin käsitettä ja sen suhdetta vallitsevaan kääntämiskäsitykseen sekä sekä lokalisoijalta ja kääntäjältä edellytettyjä kompetensseja sisällöntuotannon kontekstissa. VIDEOTUOTTAMISEN PEDAGOGISTA MALLIA RAKENTAMASSA DESIGN-PERUSTAISEN TUTKIMUKSEN AVULLA (PÄIVI HAKKARAINEN) Artikkeli esittelee design-perustaisen tutkimuksen, jonka kohteena on Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan mediakasvatuksen koulutusohjelman ”Digitaalinen video” -opintojakso. Ensimmäisen tutkimussyklin aikana tämä ongelmaperustaiseen oppimiseen perustuva monitieteinen opintojakso suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin edelleenkehittämisen näkökulmasta. Meneillään olevan toisen tutkimussyklin tavoitteena on opintojakson edelleenkehittämisen lisäksi rakentaa pedagoginen malli videotuottamisesta opiskelu- ja oppimismenetelmänä. Artikkeli kuvaa ensisijaisesti pedagogisen mallin rakentamista. KOHTI ASIANTUNTIJUUTTA HYVINVOINTIALOJEN VIRTUAALISESSA OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ (TUULIKKI KESKITALO) Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on kehitetty terveys- ja pelastustoimen henkilöstön sekä opiskelijoiden osaamistarpeisiin hyvinvointialojen virtuaalinen oppimisympäristö Envi. Envissä oppijat voivat harjoitella työelämän vaativia tilanteita turvallisesti, toistuvasti ja ennakkoon. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, mitä oppimiskäsityksiä ja teoreettisia perusteita opetushenkilöillä on ja mitä pedagogisia malleja ja menetelmiä sekä opetusvälineitä he käyttävät Envissä opettaessaan. Tutkimukseni teoreettisena taustana ovat Uljensin (1997) näkemykset opetuksesta, opiskelusta ja oppimisesta kokonaisuutena, sosiokonstruktivismi ja sosiokulttuurinen teoria sekä Hakkaraisen, Palosen ja Paavolan (2002) esittämät näkökulmat asiantuntijuuden tutkimisesta. Keskeisimpänä tuloksena tutkimuksessani nousi esiin Envin tuoma todentuntuisuus opetukseen ja opiskeluun. Envissä tapahtuvan opetuksen taustalle haastatellut opetushenkilöt eivät nimenneet yhtä tiettyä oppimisteoreettiseen näkemykseen perustuvaa oppimiskäsitystä, vaikka konstruktivistiseen suuntaan oli selkeästi siirrytty. Pikemminkin he kuvasivat oppimisprosessin luonnetta korostaen ennen kaikkea tekemällä ja tutkimalla oppimista. Pedagogisten mallien ja menetelmien hyödyntämisessä oli havaittavissa selkeä ongelmaperustainen vire. Tosin ongelmaperustaisen oppimisen (problem-based learning, PBL) hyödyntäminen opetuksellisena voimavarana Envissä opetettaessa oli vielä osin selkiytymätöntä ja epäjohdonmukaista. Pitkän työkokemuksen ansiosta opetushenkilöt tuntuivat olevan sisällön asiantuntijoita parhaimmillaan. Työkokemuksesta ammennettiin esimerkkejä opetukseen, ja sen ansiosta myös Envin sisältämä hyvinvointiteknologia oli tullut tutuksi opetushenkilöille. MOBIILILAITTEET JA SOSIAALISET OHJELMAT YHTEISÖLLISEN OPPIMISEN TUKENA: HAASTEENA TOIMIVIEN PERIAATTEIDEN YHDISTÄMINEN (HARTO PÖNKÄ, PIIA NÄYKKI & JARI LARU) Käsittelemme yhteisöllisen oppimisen ja tiedonrakentamisen tukemista tieto- ja viestintätekniikan avulla. Perustelemme teknologian käyttöä oppimisen tukemiseksi nykyaikaisella oppimisen teorialla, jossa painottuu oppijoiden käsitteellisen ymmärryksen tukeminen. Keskeisenä aiheena ovat niin sanotut yhteisöllisen oppimisen skriptit ja niiden käyttäminen erilaisten teknologioiden ja ohjelmien kanssa. Artikkeli käy läpi verkko-oppimisympäristöjen, sosiaalisten ohjelmien ja mobiililaitteiden mahdollisuuksia tukea oppimista. Esimerkkeinä esittelemme kolme Oulun yliopiston koulutusteknologian tutkimusyksikössä toteutettua tutkimusprojektia. Pohdinnassa etenemme kysymykseen, miten tutkimuksissa löydetyt toimivat käytännöt ja teoreettiset periaatteet voitaisiin yhdistää uudenlaisia oppimisympäristöjä kehitettäessä. Haasteena on kehittää oppimisympäristöjä, jotka hyödyntäisivät sekä tietokoneiden että mobiililaitteiden tarjoamia mahdollisuuksia ja jotka mahdollistaisivat useiden sosiaalisten ohjelmien liittämisen yhdeksi kokonaisuudeksi. RYHMÄTYÖALUSTAN KÄYTTÖÖNOTTOON YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT LUKIOTYÖORGANISAATIOSSA (HELJÄ FRANSSILA) Tietojärjestelmien käyttöönottoa ja käyttöä selittävien mallien kehittäminen on ollut tietojärjestelmätieteen klassisia tutkimusaiheita jo vuosikymmeniä ja on sitä edelleen – tutkittavat teknologiat vain muuttuvat. Käyttöönoton ja käytön onnistumisen ymmärtäminen ja ohjaaminen ovat myös praktikkojen jatkuvan huomion kohteena. Tietojärjestelmätieteen alalla on vuosien varrella muodostettu ja testattu empiirisesti useita käyttöönottoa ja käyttöä selittäviä malleja. Aina ei ole itsestään selvää, miten näitä osittain kilpailevia malleja voidaan hyödyntää ja soveltaa esimerkiksi tapaustutkimuksen erityisessä käyttökontekstissa, joten tutkija joutuu tekemään valintaa mallien välillä. Tässä artikkelissa vertailen kuutta käsitteellistä mallia tai viitekehystä, jotka selittävät tietojärjestelmien käyttöönottoa ja käyttöä, ja muodostan mallien ja viitekehysten osioita integroivan mallin, jonka avulla tarkastelen ryhmätyöteknologian käyttöönottoon ja käyttöön yhteydessä olevia te!  kijöitä lukiotyöorganisaatiossa. Integroidun mallin soveltaminen osoittaa, että käyttöönoton ja käytön vaikutusodotuksilla oli tilastollisesti melkein merkitsevä yhteys toteutuneen käytön laadulliseen monipuolisuuteen. Käytöstä saatavilla hyödyillä ja palvelun laadulla oli tilastollisesti suuntaa antava yhteys käytön laadulliseen monipuolisuuteen. Sekä käytön hyödyillä että vaikutusodotuksilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys suunnitellun mukaiseen käyttöön. Palvelun laadulla oli tilastollisesti melkein merkitsevä yhteys käytön suunnitellunmukaisuuteen. Tietojärjestelmätieteen alalla pitkään käytetyt ja tunnetut mallit osioineen näyttävät ennustavan melko hyvin käyttöönottoa ja käyttöä myös lukiotyöorganisaation kaltaisessa työyhteisössä. SÄHKÖÖN JA ELEKTRONIIKKAAN LIITTYVÄ OSAAMINEN PERUSKOULUN SEITSEMÄNNEN LUOKAN TEKNISEN TYÖN OPETUKSESSA (MATTI PIRTTIMAA) Elektroniikan käsitteiden oppiminen ja aiheeseen liittyvän käsitteellisen ymmärryksen kehittyminen on haasteellinen, aikaa vievä prosessi. Tämä tutkimusraportti esittelee pääpiirteittäin kevään 2006 aikana Säkylän yhteiskoulussa toteutetun empiirisen tutkimuksen, johon osallistui tutkimuksen alkuvaiheessa 29 oppilasta teknisen työn elektroniikkaopetusjaksolla. Oppilasjoukko muodostui ikäluokan kaikista teknistä työtä opiskelevista oppilaista, ja he olivat kaikki poikia. Tutkimuksen jatkovaiheissa mukana ollut oppilasjoukko oli pienempi: ensimmäisessä loppumittauksessa oli mukana 25 oppilasta, toisessa loppumittauksessa 10 oppilasta ja haastatteluaineistossa 18 oppilasta. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, miten 7. luokan oppilaat ymmärtävät sähkön ja elektroniikan peruskäsitteitä. Haastattelujen avulla kartoitettiin oppilaiden käsityksiä sähköstä ja elektroniikasta. Tarkoituksena oli saada tietoa oppilaiden arkielämän ja oppimiskokemusten myötä muotoutuneista käsitysrakenteista. Opiskelujakson aikana oppilailla oli käytössään vuorovaikutteinen PowerPoint-opiskelumateriaali ja siihen liittyvä kokeilu- ja rakentelumateriaali. Tutkimustulosten mukaan lyhyenkin opiskelujakson aikana osaaminen lisääntyi tilastollisesti erittäin merkitsevästi, joskin osaamisen taso jäi melko matalaksi. Oppilashaastatteluihin perustuvan fenomenografisen analyysin tulosten perusteella oppilaiden sähköön ja elektroniikkaan liittyvissä käsityksissä oli havaittavissa tieteellis-teknistä ajattelua, jonka voi tulkita olevan peräisin opiskelujakson sisällöistä. TERVEYDELLE TURVALLISET LANGATTOMAT RATKAISUT: VAIKUTUKSET PEDAGOGISIIN KÄYTÄNTÖIHIN (MIKKO AHONEN) Langattomat yhteydet mahdollistavat paikasta ja osittain myös ajasta riippumattoman opiskelun. Lasten vanhempien ja opettajien on kuitenkin huomioitava langattomien teknologioiden mahdolliset terveysriskit, joita artikkeli alustavasti havainnollistaa lähteiden ja mittaustulosten pohjalta. Tavoitteena on selvittää, miten kannettavia laitteita voidaan riskittömästi käyttää oppimisen, opetuksen ja työn tukena. A SCALE FOR MEASURING SENSE OF COMMUNITY IN ONLINE COURSES: PRELIMINARY PSYCHOMETRIC RESULTS, PREDICTORS OF COURSE SATISFACTION, AND PREDICTORS OF SENSE OF COMMUNITY (JUSTUS J. RANDOLPH & MARJAANA KANGAS) In this study, we originally set out to contribute to the field of online learning research by creating a summated rating scale to measure sense of community in online courses. However, our research contributions turned out to be slightly different. In terms of instrument development, we found that instructor interactivity was at the heart of the scale and, therefore, created a revised scale to reflect that single factor. Contrary to theory, our preliminary data showed that small group activities and class size were the only significant predictors of sense of community. Overall course satisfaction and sense of community were not found to be significantly associated. Instructor interactivity, and instructor pleasantness and fairness, turned out to be the only significant predictors of overall course satisfaction examined here.